Nuoret joutuvat koronalaskun maksajiksi monella tavalla

Nuorten yhteisöllisyys ei kasva opiskelijayksiön tietokoneen ääressä, eikä heille kerry kriittistä työkokemusta, koska ensimmäinen työpaikka ei ole avannut oviaan. Käänteisenä bonuksena nuorille jää kuitenkin maksettavaksi julkisen sektorin 21 miljardin euron velka viime vuodelta.

”Taloudellinen taakka on todellinen ja inhimilliset kustannukset sekä mielenterveyshuolet aitoja”, Juhana Brotherus huomauttaa.

Useiden toimialojen ahdinko sekä työntekijöiden irtisanomiset ja lomautukset peittyvät osin monien alojen nopeaan kasvuun koronapandemian hellittäessä. Tavarakauppa pärjää vahvasti ja useissa valkokaulusammateissa kuten it-, konsultointi- ja pääkonttoritehtävissä tulot ovat kasvaneet kriisin läpi.

Kulttuurialalla palkkasumma on yhä 10 prosenttia alle helmikuun 2020, majoitus- ja ravitsemisalalla sukellusta on kolmannes ja matkatoimistoissa jopa puolet.

Monet alat kasvavat niin nopeasti, että Hypo ennustaa tämän vuoden talouskasvuksi 3,2 prosenttia eli pitäytyy täsmälleen samassa kasvuluvussa kuin tammikuun ennusteessaan, jolloin lukema näytti kovin optimistiselta. Vuodelle 2022 Hypo ennustaa 3,0 prosentin kasvua.

Etätyöt harvojen herkkua

Suomen menestystekijäksi kriisin aikana on usein nostettu nopea siirtyminen etätöihin. Tämänkin kolikon puolet ovat erilaiset, sillä eliitin etätyöt eivät lämmitä lomautettuja tai loitonneita nuoria. Suomi tekee EU-maista eniten etätöitä, mutta meilläkin kotitoimisto koskee vain neljäsosaa työllisistä. Viime vuonna 60 prosenttia työntekijöistä ei tehnyt lainkaan töitä kotitoimistossa.

”Viestintä-, rahoitus-, hallinto- ja tutkimustöitä voi tehdä kotoa, mutta suurelle joukolle työntekijöistä kotikonttori ei ole mahdollinen joko heidän omista syistään tai työn luonteen vuoksi”, Juhana Brotherus kuvailee.

Toimistojen ulkopuolella tehtävät työt voivat jopa nopeuttaa kaupungistumiskehitystä, kun jatkossa asiantuntijat voivat tehdä koko maahan töitä kaupunkipalveluiden keskeltä. Toisaalta suomalaiset kaupungit ja kunnat joutuvat kovan kilpailun alle, sillä jos työt voidaan tehdä etänä maakuntakeskuksesta tai kesämökiltä käsin, voidaan ne siirtää myös Välimeren auringon alle tai vaikkapa Intiaan.

”Tulevan suunnan ratkaisevat nuorten ammattilaisten todelliset toiveet halutusta monipaikkasijainnista, Suomen kyky selvitä kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa sekä tuottavuuden todellinen kehitys pitkittyvässä etätyöputkessa”, Brotherus ennustaa.

EKP:n uudistus laski hieman korko-odotuksia

Euroopan keskuspankki muutti heinäkuun alussa rahapolitiikan perusteita, sillä jatkossa kahden prosentin inflaatiotavoitteen ylitys ja alitus nähdään yhtä ei-haluttuna kehityksenä. Uusi tavoite antaa keskuspankille mahdollisuuden entistä painokkaammille toimille heikon talouskasvun aikana.

Hypon nuorempi ekonomisti Juho Keskinen sanoo, että inflaatiotavoitteen muutos on nähty markkinoilla lähinnä aiemman linjan tarkennuksena.

”Asuntovelalliselle tilanne näyttäytyy lähinnä niin, että korko-odotukset laskivat hieman. Uudistus vahvistaa odotuksia matalista euribor-koroista, eikä asuntolainakorkojen nousua näy vieläkään”, Keskinen arvioi.

Kesän muutos on myös se, että EKP lisää omistusasumisen kustannukset uutena elementtinä kuluttajahintojen arviointiin. Jatkossa suurennuslasin alla ovat siis omistusasujan asuinkustannukset, kuten taloyhtiöiden putkiremonttien hinnat ja omistajan keittiöremonttien kustannukset.

Asumisen kustannukset on syytä erottaa asuntojen hinnoista, sillä asunnon osto on ”investointi”, mutta vuokranmaksu, asuntolainan koron maksu, asunnon remontointi tai lämmitys ovat sen sijaan ”käyttökuluja”.