Nuoret kokevat opettajan työn tärkeäksi

Nuoret arvostavat opettajan työtä ja kokevat sen merkityksellisenä. Tämä on tärkein syy hakeutua opettajankoulutukseen. Opettaja voi heidän mielestään tehdä tulevaisuuden kannalta merkityksellistä työtä kasvavien lasten ja nuorten kanssa paremman yhteiskunnan ja maailman puolesta. Tärkeäksi nuoret kokevat koulutuksen ja työn arvostuksen yleensäkin. Opettajankoulutuksen vetovoimaa lisääntyy, kun sitä pidetään laadukkaana.

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös digitalisaation merkitystä opettajan työlle. Nuoret ovat sitä mieltä, että kone ei koskaan voi korvata elävää opettajaa. Tekoäly tai verkkopohjaiset oppimisympäristöt eivät vähennä opettajan työn merkitystä. Sitä vastoin digitalisaatio nähdään mahdollisuutena kehittää opetusta.

Käsitykset koulujen heikentyneistä työoloista arveluttavat

Eniten nuoria arveluttaa käsitys koulujen heikentyneistä työoloista. Heidän mielestään resurssien väheneminen on vaikeuttanut opettajien työtä. He arvioivat, että opettajan aikaa menee paljon muuhun kuin opettamiseen liittyviin tehtäviin. Lisäksi yhteydenpito ja vuorovaikutus huoltajien kanssa voi olla kuormittavaa.

– Paras tapa varmistaa opettajankoulutuksen vetovoimaisuus onkin pitää huolta opettajien työoloista, tiivistää tutkimusryhmää johtanut professori Hannu L. T. Heikkinen Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksesta.

Tutkimuksessa kartoitettiin myös eri medioiden vaikutusta nuorten käsityksiin opettajan työstä ja opettajankoulutuksesta. Tulosten mukaan iltapäivälehdistö välittää negatiivisia mielikuvia, kun taas nuoret kokevat saavansa sosiaalisen median kautta varsin myönteisen käsityksen opettajan työstä.

Selvityksessä tarkasteltiin hakijamäärien kehittymistä viimeisen kuuden vuoden aikana. Yleisesti hakijamäärät ovatkin kääntyneet kasvuun.

Tarvetta kehittää koulujen ja korkeakoulujen yhteistyötä – mentoroinnin puute on heikko lenkki

Selvityksen pohjalta tutkijaryhmä tekee ehdotuksia jatkotoimista. Valtakunnalliset opiskelijavalinnat näyttävät olevan oikeansuuntaista kehitystä. Opinto-ohjausta on kehitettävä sekä yhteistyötä korkeakoulujen ja lukioiden välillä edelleen tiivistettävä, jotta tieto eri opettajankoulutuksista ja opiskelumahdollisuuksista leviää.

Lukiolaiset aprikoivat myös sitä, miten itse pärjäisivät opettajina. Useimmilla aloilla edetään vähemmän vaativista kohti haasteellisempia tehtäviä, mutta nuori opettaja voi joutua kantamaan hyvin raskaan vastuun jo vähän yli parikymppisenä. Pahimmassa tapauksessa hän jää hyvin yksin. Näkemys tuen tarpeesta opettajan työn alkuvaiheessa saa vahvan tuen tutkimuksessa kootusta vertailuaineistosta opettajaksi opiskelevilta, opettajankouluttajilta ja opoilta.

– Uusien opettajien tueksi tarvitaan kansallinen ratkaisu, ja mukaan tarvitaan sekä kunnat ja opettajankoulutusyksiköt, tiivistää tutkimusryhmässä mukana ollut professori Päivi Tynjälä.

– Tukea voidaan kehittää esimerkiksi vertaistuen ja mentoroinnin avulla. Erityisesti vertaisryhmämentoroinnista on saatu lupaavia tuloksia. Ongelmana on kuitenkin, miten se saadaan juurtumaan opettajien työehtosopimuksiin.

Opettajankoulutuksen vetovoimaselvitys on opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämä hanke, jonka toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos.

Tiedote tutkimustuloksista julkaistaan OKM:n verkkosivuilla 9.9.2020 klo 13 ja tutkimusraportti Opettajuus kannattaa! -tapahtumassa Helsingin yliopiston Tiedekulmassa.

Linkki tapahtumaan:
https://helsinginyliopisto.etapahtuma.fi/Kalenteri/Suomi?id=59160
ja https://minedu.fi/tapahtumat/2020-09-09/opettajuus-kannattaa-tapahtuma