Nuoret toivovat sote-palvelujen ammattilaisilta pysyvyyttä ja mielenterveyden osaamista

Kouluyhteisöjen pitäisi olla jokaiselle nuorelle turvallinen ympäristö, jossa oppimisen lisäksi voidaan vahvistaa nuorten tulevaisuuden uskoa ja luottamusta omaan elämään. Nuorilla on tarjottava tukea osana heidän luonnollisia ympäristöjään niin, ettei apua tarvitse etsiä. 

- Tärkeä kysymys on se, miten teemme palveluista sellaisia, että nuoret haluavat hakeutua niihin. Palvelujen pitää olla saavutettavissa eli sijaita esimerkiksi koulussa ja niihin pitää voida hakeutua ilman kynnystä, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton asiantuntija Päivi Hietanen. 

Nuoria kuormittaa erityisesti koulu. Erilaiset mielenterveyden haasteet ovat myös tavallisia, nuoret kertoivat Miten sä voit? -hyvinvointikyselyssä. Kyselyyn vastasi lähes 3 000 10-21-vuotiasta nuorta eri puolilta Suomea.

Nuoret odotettavatkin tukipalveluiden työntekijöiltä osaamista mielenterveyteen liittyvissä asioissa. Nuorten vastauksissa korostui myös toive ammattilaisten luotettavuudesta. Työntekijöiden on vastausten perusteella tärkeää kiinnittää erityistä huomiota siihen, että hyvä yhteistyösuhde nuoren kanssa on mahdollista syntyä. 

- Nuoret kertovat, että työntekijän kanssa keskustelua ja avun hakemista helpottaa luottamuksellinen suhde, tuttuus sekä mahdollisuus tavata työntekijää säännöllisesti. Tapaamisissa voisi olla myös yhteistä tekemistä. Työntekijän kanssa toivotaan synkkaamista sekä ymmärrystä nuoren asioita kohtaan. Nuoret nostavat myös esille, että työntekijän kanssa pitäisi voida ylipäätään jutella mistä vain, eikä tapaamiseen tulisi aina liittyä jotain määriteltyä ongelmaa tai tiettyä asiaa, Päivi Hietanen sanoo. 

Nuoret kuvaavat, että ammattilaisten apua tarvitaan silloin, kun nuori ei halua tai voi jakaa asioita kavereiden tai vanhempiensa kanssa tai he eivät osaa auttaa. 

Nuoret tukevat toisiaan, mutta vastuu nuorten voinnista on aikuisilla 

Kyselyyn vastanneista 85 % kertoi, että heillä on lähipiirissään luotettavia ihmisiä, joiden kanssa puhua asioistaan. Nuoret kertovat jakavansa kavereiden kanssa elämäänsä liittyviä asioita ja hakevansa heiltä myös tukea tarvittaessa. Suurimmalla osalla vastaajista on lisäksi vanhempi tai vanhemmat, joiden kanssa keskustella ja puhua asioistaan. Toisaalta osa kertoo, ettei itsellä ole luotettavaa henkilöä, kenen kanssa voi puhua asioistaan 

- Ystävyyssuhteiden merkitys nuoren hyvinvoinnille on valtava, mutta vastuu nuorista on meillä aikuisilla. Huoli herää myös erityisesti niistä nuorista, joilla ei ole kaverisuhteita tai mahdollisuutta tukeutua vanhempiinsa. Näille nuorille muiden heidän elämässään mukana olevien aikuisten merkitys kuuntelijoina ja tukijoina on oleellinen, sanoo Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ryn nuorisotoiminnan päällikkö Terhi Rapeli.  

Osa nuorista myös kokee, etteivät voi tai halua puhua asioistaan muille. Tästä voi syntyä tilanteita, jossa nuori pyrkii pärjäämään yksin tai ilman vanhemmilta tai työntekijöiltä saatavaa tukea.Matalan kynnyksen auttaminen, kuten lapsille ja nuorille suunnatut chatit, ovat yksi hyvä tapa mahdollistaa saavutettava keskustelutuki niille nuorille, joille kynnys keskusteluun on suuri. 

- Näiden tukimuotojen tunnettavuutta tulisi lisätä nuorten luonnollisissa ympäristöissä. Nuorella tulisi olla mahdollista hakea itselleen helposti apua ja tukea, joskus myös ilman vanhemmilta kysyttävää lupaa esimerkiksi vanhempien erotessa tai lähisuhdeväkivaltatilanteissa, sanoo Kasperin asiantuntija Hanna Ristimäki. 

Lisäksi järjestöjen tarjoamaa monipuolista apua voisi entistä vahvemmin liittää osaksi kouluyhteisöjä tai tukea moniammatillista yhteistyötä kunta- ja järjestötoimijoiden välillä. Hyvinvointialueisiin siirryttäessä onkin nuorten tulevaisuuden kokoinen paikka tarttua hyvinvoinnin haasteisiin. Nuoret kannattaa ottaa mukaan suunnittelemaan sitä, miten nuorten hyvinvointia voidaan lisätä osana kouluyhteisöjä ja miten ja millaiset tukimuodot palvelevat nuoria parhaiten. 

Nyt on nuorten vuoro – uutislähetys lähetetään livestreaminä 25.4.

Miten sä voit? - nuorten hyvinvointikyselyllä kartoitettiin nuorten hyvinvointiin liittyviä tekijöitä sekä ajatuksia ja tarpeita avun hakemisesta ja saamisesta. Kyselyn tuottivat yhteistyössä Ensi- ja turvakotien liitto, Barnavårdsföreningen, Kasper - Kasvatus- ja perheneuvonta ry ja Yhden Vanhemman Perheiden liitto / VeNyvä-toiminta. Kyselyä suunnittelemassa oli myös Kasperin ja YVPL:n toiminnassa mukana olevia nuoria. Kysely toteutettiin anonyyminä sähköisenä kyselynä loka-marraskuussa 2021 ja siihen vastasi 2 994 10–21-vuotiasta nuorta. 

Kyselyn rinnalle rakennetaan myös nuorilta nuorille tehty tapahtuma. Nyt on nuorten vuoro! Kuuleeks meitä kukaan häh?! järjestetään livestriiminä Youtubessa maanantaina 25.4. klo 18 alkaen. 

- Tapahtumassa kerrotaan kyselyn tuloksista nuorten itse suunnittelemalla tavalla. Mukana tapahtumassa ovat lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen, perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén,vaikuttaja Piki Rantanen ja tubettaja Alha. Nuoret ovat tapahtuman suunnittelun lisäksi keskeisessä roolissa juontajina ja esiintyjinä, sanoo Ensi- ja turvakotien liitos asiantuntija Milja Harju. 

Lisätiedot ja haastattelut: 

Päivi Hietanen, asiantuntija, Ensi- ja turvakotien liitto, p. 050 4385290, paivi.hietanen@etkl.fi 

Milja Harju, asiantuntija, Ensi- ja turvakotien liitto, p. 0443241692, milja.harju@etkl.fi 

Terhi Rapeli, nuorisotoiminnan päällikkö, Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry, p. 040 186 3421, terhi.rapeli@yvpl.fi 

Hanna Ristimäki, asiantuntija, Kasper – Kasvatus ja perheneuvonta ry, p. 050 570 4426, hanna.ristimaki@suomenkasper.fi