Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Nuorten kokema lähisuhdeväkivalta ja seksuaalinen häirintä ovat lisääntyneet korona-aikana – myös ahdistus ja koulu-uupumus ovat yleistyneet

Jaa

Pitkittyneen koronaepidemian aikana lapset ja nuoret ovat kohdanneet enemmän lähisuhdeväkivaltaa ja seksuaalista häirintää kuin ennen epidemiaa. Myös etäkoulu ja muut rajoitustoimet ovat vaikuttaneet nuorten hyvinvointiin, kun tavalliset arkirutiinit ovat häiriintyneet.

Koronaepidemia on pahentanut lähisuhdeväkivaltaa sekä vaikeuttanut avun hakemista ja saamista. Lapsista ja nuorista aikaisempaa useampi on kokenut epidemian aikana fyysistä ja henkistä väkivaltaa vanhempien tai muiden huolta pitävien aikuisten taholta. Kokemusten yleisyydessä oli eroja hyvinvointialueittain. Tiedot ilmenevät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta, koronaepidemian yhteiskunnallisia vaikutuksia käsittelevästä asiantuntija-arviosta.

Monilla hyvinvointialueilla esimerkiksi 8.–9. luokilla opiskelevista tytöistä suurempi osuus kertoi fyysisestä väkivallasta vuonna 2021 kuin vuonna 2019. Aiempaa suurempi osa kertoi myös perheenjäsenten välisestä fyysisestä väkivallasta viimeisen 12 kuukauden aikana. 8.–9.-luokkalaisista tytöistä eniten tätä olivat kohdanneet Pohjanmaalla, Itä-Uudellamaalla ja Helsingissä asuvat tytöt.

”Peruspalveluissa on oleellista kiinnittää huomiota lähisuhdeväkivallasta kysymiseen sekä erityisesti maahan muuttaneiden ja lasten tarpeiden huomioimiseen. Lähisuhdeväkivallasta ja avun saamisesta on tärkeä tiedottaa monikielisesti ja -kanavaisesti”, sanoo THL:n erikoistutkija Johanna Hietamäki.

Jopa puolet lukiolaistytöistä on kokenut seksuaalista häirintää

Tytöt kertovat selvästi aiempaa useammin myös seksuaalisesta häirinnästä. Perusasteen 8. ja 9.-luokkaisista sekä lukioiden ja ammattioppilaitosten 1.–2. vuoden opiskelijatytöistä noin 50 prosenttia on kohdannut koronan aikana seksuaalista häirintää. Vuonna 2019 vastaava luku oli 30 prosenttia.

Alueelliset erot julkisilla paikoilla tapahtuvassa seksuaalisessa häirinnässä ovat isoja. Eniten sitä on epidemian aikana esiintynyt isoissa kaupungeissa. Esimerkiksi 8.–9.-luokkalaisista helsinkiläistytöistä 33 on kohdannut seksuaalista häirintää, kun taas pienemmillä paikkakunnilla vaihtelua on muutamasta prosentista noin 25 prosenttiin.

Tyttöihin kohdistuvan seksuaalisen häirinnän yleistyminen voi liittyä muun muassa siihen, että koronarajoitusten aikana netissä on vietetty tavallista enemmän aikaa.

Koulu-uupumus on otettava vakavasti – voi vaikuttaa opintojen keskeytymiseen

Väkivallan kokemusten lisäksi nuorten terveyteen ja mielenterveyteen ovat vaikuttaneet muun muassa etäkoulu ja sosiaalisten suhteiden väheneminen. Ne ovat lisänneet esimerkiksi opiskeluvaikeuksia, ahdistuneisuutta ja syömishäiriöoireilua sekä peruskoulussa, toisella asteella että korkeakouluissa.

Koulu-uupumus on yleistynyt kaikissa ikäryhmissä ja koulunkäynnistä kertoo pitävänsä aiempaa pienempi osuus. Esimerkiksi yläkoulun ja toisen asteen opiskelijatytöillä koulu-uupumus on ollut kasvussa jo vuodesta 2006 ja koronaepidemia-aikana se on lisääntynyt entisestään.

Koulu- ja opiskelu-uupumus on vakava ilmiö. Se ennustaa pitkittyessään muun muassa masennusta ja opintojen keskeyttämistä.

”Nuorten kohdalla on oleellista pyrkiä tunnistamaan psyykkisen oireilun juurisyyt. Jos ne liittyvät esimerkiksi opiskeluvaikeuksiin, on syytä panostaa juuri tätä ongelmaa korjaaviin toimiin. Oppimisen tukitoimilla on keskeinen merkitys lasten ja nuorten psyykkiselle hyvinvoinnille”, toteaa THL:n ylilääkäri Terhi Aalto-Setälä.

Lastensuojelun jälkihuollossa olevat nuoret ovat raportoineet muita useammin saaneensa tukea oppimiseen. Tämä on positiivista, sillä heihin koronaepidemialla on ollut erityisen suuri vaikutus. Epidemia vaikuttanee silti pidemmällä aikavälillä (3–5 vuoden kuluttua) erityisesti juuri näiden nuorten opiskeluihin ja työllistymiseen.

Parhaimmillaan koulunkäynti ja opiskelu lisäävät hyvinvointia ja ehkäisevät pahoinvointia. Kouluissa ja oppilaitoksissa onkin tässä vaiheessa tärkeää edistää yhteisöllisyyttä ja esimerkiksi ryhmä- ja harrastetoimintaa, joka tukee paluuta tavallisempaan arkeen. Korkeakouluissa on syytä panostaa muun muassa perusopintojen ohjaukseen.

Lisätietoja

Lähisuhdeväkivalta ja seksuaalinen häirintä

Johanna Hietamäki
Erikoistutkija
THL
Puh. 029 524 7990
etunimi.sukunimi@thl.fi

Mielenterveys

Olli Kiviruusu
Tutkimuspäällikkö
THL
Puh. 029 524 8323
etunimi.sukunimi@thl.fi

Terhi Aalto-Setälä
Ylilääkäri
THL
Puh. 029 524 7437
etunimi.sukunimi@thl.fi


Covid-19-epidemian vaikutukset hyvinvointiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen. Asiantuntija-arvio, kevät 2022

Avainsanat

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

HUS-alueella vahva epäily apinarokkotartunnasta - kyseessä olisi ensimmäinen tapaus Suomessa 25.5.2022 13:48:18 EEST | Tiedote

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) on todettu aikuisella miespotilaalla orthopox-ryhmään kuuluvan viruksen aiheuttama tartunta. Apina- ja isorokkovirukset ovat orthopoxviruksia. Lopullinen varmistus mahdollisesta apinarokkotartunnasta saadaan, kun näytteen sekvensointi valmistuu lähipäivinä. Kyseessä olisi ensimmäinen apinarokkotapaus Suomessa. Tartunta on saatu Eurooppaan suuntautuneella matkalla. Tartunnan saaneen kanssa läheisessä kontaktissa olleet on jäljitetty ja ohjeistettu tartunnan leviämisen estämiseksi. Nykyiseen epidemiaan liittyviä apinarokkotapauksia on todettu Afrikan ulkopuolella tähän mennessä noin 120. Tauti leviää heikosti ja paranee yleensä itsestään Apinarokko ei tartu herkästi ihmisestä toiseen, vaan se tarvitsee usein hyvin läheisen kontaktin. Apinarokkoon liittyy tyypillisesti näppyläinen tai rakkulainen ihottuma, jolle ei ole muuta selittävää syytä. Ihottumaa ennen voi ilmetä muita yleisiä infektio-oireita, kuten kuumetta tai päänsärkyä. Apinarok

Kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoivan hoitajien työajasta noin puolet menee asiakkaiden luona25.5.2022 02:00:00 EEST | Tiedote

Koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa työskentelevien lähihoitajien työajasta noin puolet eli noin 3,5 tuntia kuluu hoivaan ja hoitoon. Ympärivuorokautisessa hoidossa työskentelevillä sairaanhoitajilla puolestaan vajaa puolet (3 tuntia) ja kotihoidossa työskentelevillä sairaanhoitajilla vajaa kolmannes (2 tuntia) työajasta on asiakkaiden kanssa tehtävää työtä. Asiakastyön osuuksissa eri yksiköissä oli melko suuria eroja. Kotihoidossa asiakastyön osuus oli 36–56 ja ympärivuorokautisessa hoidossa 31–55 prosenttia. Tämä käy ilmi THL:n tuoreesta Aikamittaus-tutkimuksesta, jossa selvitettiin hoitajien työajan jakautumista asiakastyöhön ja muihin tehtäviin. Kansallisena tavoitteena ikäihmisten palveluissa on lisätä asiakkaiden luona tehtävän työajan osuutta, erityisesti kotihoidossa. ”Tavoite lisätä asiakastyötä on lähtökohtaisesti kannatettava. Tämä voidaan nähdä myös työn tehostamisena, mikä voi lisätä henkilöstön kuormitusta edelleen ja siten pahentaa henkilöstöpulaa. Emme kuitenkaan ti

Koronatapausten voimakas lisääntyminen lisäsi kuolemantapaustenkin määrää - tehosteannokset suojaavat yhä vakavalta taudilta myös iäkkäämpiä19.5.2022 09:49:49 EEST | Tiedote

Suomessa todettiin 1.1.-30.4.2022 aiempaa enemmän koronaan liittyviä kuolemia vanhemmissa ikäryhmissä. Kuolleisuuden kasvu johtuu ennen kaikkea koronatartuntojen aiempaa suuremmasta määrästä. Omikronvariantti alkoi levitä väestössä laajasti alkuvuonna ja on tartuttanut myös iäkkäitä ja hauraita ihmisiä. Tehosteannokset antavat kuitenkin hyvän suojan vakavaa tautia ja kuolemia vastaan myös riskiryhmissä. Koronatartuntojen kokonaismäärää ei tiedetä tarkasti. Laajamittaisesta laboratoriotestauksesta on suuressa osassa maata luovuttu, ja iso osa tartunnoista jää näin tilastoimatta. ”Vaikka kuolemia on ollut paljon, tiedämme kuitenkin, että niitä on ollut vähemmän suhteessa tartuntojen kokonaismäärään kuin aikaisempien varianttien kohdalla”, sanoo ylilääkäri Tuija Leino THL:stä. Omikronin aiheuttama tauti on muille kuin hyvin iäkkäille pääsääntöisesti lievempi kuin aikaisempien varianttien aiheuttama koronatauti. Tartunnan saaneista suurin osa on myös rokotettuja ja näin suojassa vakavammal

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme