Nuorten kokema lähisuhdeväkivalta ja seksuaalinen häirintä ovat lisääntyneet korona-aikana – myös ahdistus ja koulu-uupumus ovat yleistyneet
13.4.2022 02:00:00 EEST | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL | Tiedote
Koronaepidemia on pahentanut lähisuhdeväkivaltaa sekä vaikeuttanut avun hakemista ja saamista. Lapsista ja nuorista aikaisempaa useampi on kokenut epidemian aikana fyysistä ja henkistä väkivaltaa vanhempien tai muiden huolta pitävien aikuisten taholta. Kokemusten yleisyydessä oli eroja hyvinvointialueittain. Tiedot ilmenevät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta, koronaepidemian yhteiskunnallisia vaikutuksia käsittelevästä asiantuntija-arviosta.
Monilla hyvinvointialueilla esimerkiksi 8.–9. luokilla opiskelevista tytöistä suurempi osuus kertoi fyysisestä väkivallasta vuonna 2021 kuin vuonna 2019. Aiempaa suurempi osa kertoi myös perheenjäsenten välisestä fyysisestä väkivallasta viimeisen 12 kuukauden aikana. 8.–9.-luokkalaisista tytöistä eniten tätä olivat kohdanneet Pohjanmaalla, Itä-Uudellamaalla ja Helsingissä asuvat tytöt.
”Peruspalveluissa on oleellista kiinnittää huomiota lähisuhdeväkivallasta kysymiseen sekä erityisesti maahan muuttaneiden ja lasten tarpeiden huomioimiseen. Lähisuhdeväkivallasta ja avun saamisesta on tärkeä tiedottaa monikielisesti ja -kanavaisesti”, sanoo THL:n erikoistutkija Johanna Hietamäki.
Jopa puolet lukiolaistytöistä on kokenut seksuaalista häirintää
Tytöt kertovat selvästi aiempaa useammin myös seksuaalisesta häirinnästä. Perusasteen 8. ja 9.-luokkaisista sekä lukioiden ja ammattioppilaitosten 1.–2. vuoden opiskelijatytöistä noin 50 prosenttia on kohdannut koronan aikana seksuaalista häirintää. Vuonna 2019 vastaava luku oli 30 prosenttia.
Alueelliset erot julkisilla paikoilla tapahtuvassa seksuaalisessa häirinnässä ovat isoja. Eniten sitä on epidemian aikana esiintynyt isoissa kaupungeissa. Esimerkiksi 8.–9.-luokkalaisista helsinkiläistytöistä 33 on kohdannut seksuaalista häirintää, kun taas pienemmillä paikkakunnilla vaihtelua on muutamasta prosentista noin 25 prosenttiin.
Tyttöihin kohdistuvan seksuaalisen häirinnän yleistyminen voi liittyä muun muassa siihen, että koronarajoitusten aikana netissä on vietetty tavallista enemmän aikaa.
Koulu-uupumus on otettava vakavasti – voi vaikuttaa opintojen keskeytymiseen
Väkivallan kokemusten lisäksi nuorten terveyteen ja mielenterveyteen ovat vaikuttaneet muun muassa etäkoulu ja sosiaalisten suhteiden väheneminen. Ne ovat lisänneet esimerkiksi opiskeluvaikeuksia, ahdistuneisuutta ja syömishäiriöoireilua sekä peruskoulussa, toisella asteella että korkeakouluissa.
Koulu-uupumus on yleistynyt kaikissa ikäryhmissä ja koulunkäynnistä kertoo pitävänsä aiempaa pienempi osuus. Esimerkiksi yläkoulun ja toisen asteen opiskelijatytöillä koulu-uupumus on ollut kasvussa jo vuodesta 2006 ja koronaepidemia-aikana se on lisääntynyt entisestään.
Koulu- ja opiskelu-uupumus on vakava ilmiö. Se ennustaa pitkittyessään muun muassa masennusta ja opintojen keskeyttämistä.
”Nuorten kohdalla on oleellista pyrkiä tunnistamaan psyykkisen oireilun juurisyyt. Jos ne liittyvät esimerkiksi opiskeluvaikeuksiin, on syytä panostaa juuri tätä ongelmaa korjaaviin toimiin. Oppimisen tukitoimilla on keskeinen merkitys lasten ja nuorten psyykkiselle hyvinvoinnille”, toteaa THL:n ylilääkäri Terhi Aalto-Setälä.
Lastensuojelun jälkihuollossa olevat nuoret ovat raportoineet muita useammin saaneensa tukea oppimiseen. Tämä on positiivista, sillä heihin koronaepidemialla on ollut erityisen suuri vaikutus. Epidemia vaikuttanee silti pidemmällä aikavälillä (3–5 vuoden kuluttua) erityisesti juuri näiden nuorten opiskeluihin ja työllistymiseen.
Parhaimmillaan koulunkäynti ja opiskelu lisäävät hyvinvointia ja ehkäisevät pahoinvointia. Kouluissa ja oppilaitoksissa onkin tässä vaiheessa tärkeää edistää yhteisöllisyyttä ja esimerkiksi ryhmä- ja harrastetoimintaa, joka tukee paluuta tavallisempaan arkeen. Korkeakouluissa on syytä panostaa muun muassa perusopintojen ohjaukseen.
Lisätietoja
Lähisuhdeväkivalta ja seksuaalinen häirintä
Johanna Hietamäki
Erikoistutkija
THL
Puh. 029 524 7990
etunimi.sukunimi@thl.fi
Mielenterveys
Olli Kiviruusu
Tutkimuspäällikkö
THL
Puh. 029 524 8323
etunimi.sukunimi@thl.fi
Terhi Aalto-Setälä
Ylilääkäri
THL
Puh. 029 524 7437
etunimi.sukunimi@thl.fi
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mediakutsu: Suuri terveysverokeskustelu Oodissa ti 24.11. – mukana poliitikkoja, tutkijoita ja asiantuntijoita18.11.2026 10:16:02 EET | Kutsu
Tervetuloa suureen päättäjäkeskusteluun elintarvikkeiden terveysperusteisesta verotuksesta ja muista ohjauskeinoista, joilla voidaan edistää terveellisiä ruokavalintoja Suomessa. Kutsumme myös median edustajat kuulemaan tutkijoiden, asiantuntijoiden ja poliitikkojen ajatuksia toteutettavista keinoista.
Bekämpningen av antibiotikaresistens tryggar samhällets funktionsförmåga18.11.2026 00:15:00 EET | Pressmeddelande
Att antibiotika förlorar sin effekt är redan verklighet. Den internationella temaveckan mot antimikrobiell resistens påminner om vikten av att bevara antimikrobiella läkemedels effekt.
Antibioottiresistenssin torjunta turvaa yhteiskunnan toimintakykyä18.11.2026 00:15:00 EET | Tiedote
Antibioottien tehon heikkeneminen on jo todellisuutta. Kansainvälinen antibioottiresistenssin vastainen teemaviikko muistuttaa mikrobilääkkeiden tehon säilyttämisen tärkeydestä.
Var femte elev som börjat i årskurs 7 har inte fått HPV-vaccination som skydda mot cancer – THL och Cancerorganisationerna genomför en kampanj för att höja vaccinationstäckningen16.11.2026 00:15:00 EET | Pressmeddelande
Enligt THL:s färska uppgifter har 82 procent av flickorna och 76 procent av pojkarna födda 2013 fått minst en dos HPV-vaccin. EU:s mål är att höja vaccinationstäckningen bland flickor till 90 procent. I Finlands nationella cancerstrategi är målet 90 procent oavsett kön.
Joka viides yläkoulun aloittaneista ei ole saanut syöpiä ehkäisevää HPV-rokotusta – THL ja Syöpäjärjestöt kampanjoivat rokotuskattavuuden nostamiseksi16.11.2026 00:15:00 EET | Tiedote
THL:n tuoreiden tietojen mukaan vuonna 2013 syntyneistä tytöistä 82 prosenttia ja pojista 76 prosenttia on saanut vähintään yhden HPV-rokoteannoksen. EU:n tavoite on nostaa tyttöjen rokotuskattavuus 90 prosenttiin. Suomen kansallisessa syöpästrategiassa tavoite on 90 prosenttia sukupuolesta riippumatta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme


