”Usein juuri nuorille tarkoitetut palvelut ovat pirstaloituneet ja aliresursoituja. Samaan aikaan nuorten diagnosoitujen mielenterveysongelmien määrä lisääntyy ja koulukyselyjen mukaan nuorten oma kokemus mielenterveydestään on heikentynyt. Toimia tilanteen korjaamiseksi tarvitaan pikaisesti. Alkuvuodesta julkistetun uuden kansallisen mielenterveysstrategian painopisteissä korostuvat ihmisten tarpeiden mukaiset, laaja-alaiset palvelut, sekä lasten ja nuorten asema. Meillä jokaisella on oikeus saada tarvittavaa hoitoa ja apua mielenterveysongelmiin ajoissa” toteaa Demarinaisten puheenjohtaja, ministeri Tytti Tuppurainen.

Mielenterveyspalvelut ovat osa kokonaisvaltaista terveydenhuoltoa. Korona-epidemia on lisännyt ihmisten henkistä kuormittavuutta, kriisitilanteet lisäävät myös monen mielenterveysongelmasta kärsivän oireita. Etäpalvelut ja vallitsevat rajoitustoimet supistavat entuudestaan elämänpiiriä. Palveluiden tulee rakentua matalan kynnyksen palveluista, ihmisen kohtaamisesta ja asiakaslähtöisyydestä. Kuntoutuspsykoterapiaan pääsy tulee olla riippuvainen tarpeesta, ei saavutettavuudesta tai maksukyvystä. Mielenterveyspalveluiden ennaltaehkäiseviä toimia ei voida unohtaa.

“Mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyssä tulee panostaa erityisesti nuorten parissa työskentelevien mielenterveysosaamiseen ja mielenterveystaitojen opetukseen koulussa. Oikea-aikaiset ja tehokkaat toimet ennaltaehkäisevät mielenterveysongelmia, sekä tukevat yksilön toipumista. Olen iloinen, että tänä vaikeana ja koettelevana koronavuotena hallitus on panostanut myös nuorten jaksamiseen esimerkiksi merkittävillä satsauksilla lasten, nuorten ja perheiden sosiaalipalveluihin, sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin. Työtä riittää silti yhä runsaasti. Meillä ei ole varaa hukata yhtäkään nuorta”, Tuppurainen päättää.