Nuorten mielenterveysongelmiin on toimivia ratkaisuja – uudessa toimintamallissa nuori saa apua varhain esimerkiksi koulussa

Kansallisessa mielenterveysstrategiassa on saatu erinomaisia tuloksia nuorten mielenterveysongelmien hoidossa. Nuorten vuorovaikutusohjannassa eli niin sanotussa IPC-N-mallissa ehkäistään ja hoidetaan masennusta. Ohjannan tarkoituksena on myös vahvistaa nuoren ihmissuhdetaitoja, sillä hyvät ihmissuhteet ovat tärkeä voimavara masennuksen ehkäisyssä.

Vuorovaikutusohjantaa tarjoaa nuoren arkiympäristössä toimiva sosiaali- ja terveysalan ammattilainen. Kouluissa ja oppilaitoksissa tämä tukea tarjoava ammattilainen on esimerkiksi koulukuraattori, terveydenhoitaja tai psykologi. 

”Toimintamallin mukaisesti nuori voi ottaa oman jaksamisensa puheeksi arjessaan toimivan ammattilaisen kanssa. Nyt koulutetaan juuri niitä ammattilaisia, jotka kohtaavat nuoren ensimmäisenä. Näin saadaan varmistettua, että nuoret voivat saada apua nopeasti. Samalla tukea ja hoitoa voivat tarjota sellaisetkin ammattilaiset, jotka eivät ole aikaisemmin käyttäneet terapeuttisia interventioita työssään”, täsmentää ylilääkäri Outi Linnaranta THL:stä. 

Linnaranta koordinoi THL:ssä kansallisen mielenterveysstrategian toimeenpanoa.

Vuorovaikutusohjannasta saatu palaute erinomaista

Suomessa on kahden vuoden aikana koulutettu 1 700 nuorten arkiympäristössä toimivaa vuorovaikutusohjannan ammattilaista. Koulutetuilla ammattilaisilla pystytään jo nyt kattamaan suuri osa perustason masennuksen ehkäisyn ja lievän masennuksen hoidon tarpeesta. Tavoitteena on, että pääsy hoitoon toteutuisi yhdenvertaisesti kaikille hoitoa tarvitseville nuorille.

Nuorilta saatu palaute on ollut erinomaista. Yli 90 prosenttia menetelmään osallistuneista nuorista suosittelisi vuorovaikutusohjantaa ystävilleen. Myös ammattilaiset ovat kokeneet menetelmän mielekkääksi.

”Palautteiden perusteella olemme onnistuneet erinomaisesti menetelmän käyttöönotossa. Nyt tarvitaan osaamisen juurruttamista eli on varmistettava menetelmän koulutukselle sekä nuorten ohjaukseen menevälle työajalle tarvittavat resurssit. Menetelmän seurannassa on myös varmistettava, että nuoret saavat hoitoa yhdenvertaisesti eri puolilla Suomea”, Linnaranta sanoo. 

Epävarma maailmantilanne ja kasvavat paineet heikentävät nuorten hyvinvointia, eikä kasvaviin tarpeisiin ole aina pystytty palveluissa vastaamaan riittävän nopeasti ja vaikuttavasti. 

”Elämään kuuluu aina kriisejä ja vaikeampia ajanjaksoja, mutta masennukseen ja ahdistukseen tulisi saada tukea nopeasti. Lyhyillä terapeuttisilla hoidoilla pystytään vastaamaan tähän tarpeeseen.”

Mielenterveysstrategian tavoitteena turvata laadukkaat palvelut

Kansallinen mielenterveysstrategia alkoi kaksi vuotta sitten. Strategian väliraportin julkaisutilaisuus järjestetään keskiviikkona 18. tammikuuta. Raportissa kuvataan myös lasten ja nuorten vointia sekä mielenterveyspalveluiden tilannetta. Esiin nostetaan lupaavia kehityssuuntia, joista vuorovaikutusohjanta on hyvä esimerkki. 

” Päättäjille esittelemme asiantuntijasuosituksia siitä, miten nuorten tilannetta voitaisiin parantaa. Jotta nuorten tarvitsema tuki saadaan turvattua myös tulevaisuudessa, täytyy hyvinvointialueilla varmistaa palveluihin riittävät resurssit. Erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota nuorten kanssa toimivien ammattilaisten riittävään mielenterveys- ja päihdeosaamiseen sekä vahvistaa nuorten mahdollisuuksia osallistua heitä itseään koskevien palveluiden suunnitteluun”, Linnaranta sanoo. 

Lisätietoja:

Mielenterveysstrategia 2020-2030 – toimeenpanon ensimmäiset vuodet ja yhteisen tekemisen tahto (Julkari)

Mielenterveyden ilmiöt muutoksessa – mielenterveysstrategian tilannekatsaus 18.1.2023

HYTE-toimintamalli 1/2022 Nuorten interpersonaalinen ohjanta (IPC-N) (Julkari) 

Kansallinen mielenterveysstrategia

Outi Linnaranta
ylilääkäri
THL
p. 029 524 7517
etunimi.sukunimi@thl.fi