Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Nuorten mielenterveysongelmiin on toimivia ratkaisuja – uudessa toimintamallissa nuori saa apua varhain esimerkiksi koulussa

Jaa

Kansallisessa mielenterveysstrategiassa on saatu erinomaisia tuloksia nuorten mielenterveysongelmien hoidossa. Nuorten vuorovaikutusohjannassa eli niin sanotussa IPC-N-mallissa ehkäistään ja hoidetaan masennusta. Ohjannan tarkoituksena on myös vahvistaa nuoren ihmissuhdetaitoja, sillä hyvät ihmissuhteet ovat tärkeä voimavara masennuksen ehkäisyssä.

Vuorovaikutusohjantaa tarjoaa nuoren arkiympäristössä toimiva sosiaali- ja terveysalan ammattilainen. Kouluissa ja oppilaitoksissa tämä tukea tarjoava ammattilainen on esimerkiksi koulukuraattori, terveydenhoitaja tai psykologi. 

”Toimintamallin mukaisesti nuori voi ottaa oman jaksamisensa puheeksi arjessaan toimivan ammattilaisen kanssa. Nyt koulutetaan juuri niitä ammattilaisia, jotka kohtaavat nuoren ensimmäisenä. Näin saadaan varmistettua, että nuoret voivat saada apua nopeasti. Samalla tukea ja hoitoa voivat tarjota sellaisetkin ammattilaiset, jotka eivät ole aikaisemmin käyttäneet terapeuttisia interventioita työssään”, täsmentää ylilääkäri Outi Linnaranta THL:stä. 

Linnaranta koordinoi THL:ssä kansallisen mielenterveysstrategian toimeenpanoa.

Vuorovaikutusohjannasta saatu palaute erinomaista

Suomessa on kahden vuoden aikana koulutettu 1 700 nuorten arkiympäristössä toimivaa vuorovaikutusohjannan ammattilaista. Koulutetuilla ammattilaisilla pystytään jo nyt kattamaan suuri osa perustason masennuksen ehkäisyn ja lievän masennuksen hoidon tarpeesta. Tavoitteena on, että pääsy hoitoon toteutuisi yhdenvertaisesti kaikille hoitoa tarvitseville nuorille.

Nuorilta saatu palaute on ollut erinomaista. Yli 90 prosenttia menetelmään osallistuneista nuorista suosittelisi vuorovaikutusohjantaa ystävilleen. Myös ammattilaiset ovat kokeneet menetelmän mielekkääksi.

”Palautteiden perusteella olemme onnistuneet erinomaisesti menetelmän käyttöönotossa. Nyt tarvitaan osaamisen juurruttamista eli on varmistettava menetelmän koulutukselle sekä nuorten ohjaukseen menevälle työajalle tarvittavat resurssit. Menetelmän seurannassa on myös varmistettava, että nuoret saavat hoitoa yhdenvertaisesti eri puolilla Suomea”, Linnaranta sanoo. 

Epävarma maailmantilanne ja kasvavat paineet heikentävät nuorten hyvinvointia, eikä kasvaviin tarpeisiin ole aina pystytty palveluissa vastaamaan riittävän nopeasti ja vaikuttavasti. 

”Elämään kuuluu aina kriisejä ja vaikeampia ajanjaksoja, mutta masennukseen ja ahdistukseen tulisi saada tukea nopeasti. Lyhyillä terapeuttisilla hoidoilla pystytään vastaamaan tähän tarpeeseen.”

Mielenterveysstrategian tavoitteena turvata laadukkaat palvelut

Kansallinen mielenterveysstrategia alkoi kaksi vuotta sitten. Strategian väliraportin julkaisutilaisuus järjestetään keskiviikkona 18. tammikuuta. Raportissa kuvataan myös lasten ja nuorten vointia sekä mielenterveyspalveluiden tilannetta. Esiin nostetaan lupaavia kehityssuuntia, joista vuorovaikutusohjanta on hyvä esimerkki. 

” Päättäjille esittelemme asiantuntijasuosituksia siitä, miten nuorten tilannetta voitaisiin parantaa. Jotta nuorten tarvitsema tuki saadaan turvattua myös tulevaisuudessa, täytyy hyvinvointialueilla varmistaa palveluihin riittävät resurssit. Erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota nuorten kanssa toimivien ammattilaisten riittävään mielenterveys- ja päihdeosaamiseen sekä vahvistaa nuorten mahdollisuuksia osallistua heitä itseään koskevien palveluiden suunnitteluun”, Linnaranta sanoo. 

Lisätietoja:

Mielenterveysstrategia 2020-2030 – toimeenpanon ensimmäiset vuodet ja yhteisen tekemisen tahto (Julkari)

Mielenterveyden ilmiöt muutoksessa – mielenterveysstrategian tilannekatsaus 18.1.2023

HYTE-toimintamalli 1/2022 Nuorten interpersonaalinen ohjanta (IPC-N) (Julkari

Kansallinen mielenterveysstrategia

Outi Linnaranta
ylilääkäri
THL
p. 029 524 7517
etunimi.sukunimi@thl.fi 

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon henkilöstön määrä nousee, mutta kotihoidossa asiakaskäynnit ja rekrytoinnit kääntyneet laskuun2.2.2023 02:00:00 EET | Tiedote

Henkilöstön määrä vanhusten ympärivuorokautisessa hoidossa on edelleen noussut. Marraskuussa 2022 lakisääteiseen henkilöstömitoitukseen 0,6 työntekijää asiakasta kohden ylsi 95 prosenttia toimintayksiköistä. Kahden vuoden aikana henkilöstön määrä ympärivuorokautisessa hoidossa on noussut 2323:lla, ja marraskuussa jo kolmannes yksiköistä täytti 0,7 tavoitemitoituksen. Marraskuun tilanteen perusteella THL arvioi, että henkilöstömitoituksen nosto 0,7:ään edellyttää vielä 2885 kokopäiväisen henkilön lisätyöpanosta. Laskelma ei sisällä sijaistarvetta. Vanhuspalvelulain mukaista henkilöstön vähimmäismitoitusta on tarkoitus porrastaa siten, että 1.4.2023 alkaen vähimmäismitoitus on 0,65 ja 1.12.2023 alkaen vähimmäismitoitus on 0,70 työntekijää asiakasta kohti. Lakiuudistuksen tavoitteena on ollut vapauttaa sairaan- ja lähihoitajat hoitotyöhön ja kohdentaa avustavat tehtävät, kuten pyykki- ja ruokahuolto, avustavalle henkilöstölle. Lähihoitajien työtunneista enää 4 prosenttia on näitä välillis

Kutsu: Miten hyvinvointialueiden verotusoikeus vaikuttaisi sote-palveluihin? Hyvinvointialueiden rahoitus aiheena Terveystaloustieteen päivässä 3.2.31.1.2023 15:06:54 EET | Kutsu

Uusien hyvinvointialueiden rahoitus perustuu toistaiseksi valtion alueille myöntämään rahoitukseen. Millainen vaikutus hyvinvointialueiden verotusoikeudella olisi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tehokkuuteen ja esimerkiksi sairauksien ennaltaehkäisyyn? Hyvinvointialueiden rahoitus on aiheena tämänvuotisessa Terveystaloustieteen päivässä Helsingissä perjantaina 3.2. kello 9–16.20. Toimittajat ovat tervetulleita tilaisuuteen. Tilaisuuden pääpuhujat ovat lisäksi erikseen haastateltavissa torstaina 2.2. ja tilaisuuden yhteydessä pe 3.2. Tilaisuudessa esiintyvä professori Joan Costa-i-Font London School of Economicsista on tutkinut laajasti päätöksenteon hajauttamisen ja terveydenhuollon organisaatiomallien vaikutuksia terveydenhuollon laatuun. Tilaisuudessa omia näkemyksiin hyvinvointialueiden verotusoikeudesta esittelevät myös professori Mika Kortelainen Turun yliopistosta ja Senior Fellow Timo Viherkenttä Aalto yliopistosta. ”Sosiaali- ja terveydenhuollon nykyinen rahoitusmalli

Åldrande befolkning, personalbrist, coronans vård- och serviceskuld försvårar ordnande av social- och hälsovårdstjänster på välfärdsområden31.1.2023 02:00:00 EET | Tiedote

Den åldrande befolkningens ökade behov av social- och hälsovårdstjänster, den allt svårare nationella bristen på yrkeskunnig personal och den vård- och serviceskuld som uppstått under coronaåren försvårar tillsammans de nya välfärdsområdenas förmåga att ordna social- och hälsovårdstjänster i rätt tid för sina invånare, framgår det från utvärderingen av välfärdsområdena som Institutet för hälsa och välfärd (THL) publicerat idag.

Ikääntyvä väestö, henkilöstöpula ja koronan aiheuttama hoito- ja palveluvelka vaikeuttavat sote-palvelujen järjestämistä hyvinvointialueilla31.1.2023 02:00:00 EET | Tiedote

Ikääntyvän väestön kasvava sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve, yhä vaikeampi valtakunnallinen pula ammattitaitoisesta henkilöstöstä ja koronavuosien aikana syntynyt hoito- ja palveluvelka vaikeuttavat yhdessä uusien hyvinvointialueiden kykyä järjestää oikea-aikaiset sote-palvelut asukkailleen, käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tänään julkaisemista hyvinvointialueiden arvioista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme