Nuorten ruutuaika jatkuu myöhään yöhön
Päivittäisellä kokonaisruutuajalla tarkoitetaan kaikkea toimintaa, jonka yhteydessä on käytetty jotakin näyttöruutua, kuten tv-vastaanotinta, älypuhelinta, tietokonetta, tablettia, pelikonetta tai e-kirjan lukulaitetta.
“Vapaa-ajan ruutuajan kasvu on ollut huomattavaa vuosikymmenestä toiseen. Taustalla on pandemian lisäksi pitempi viestintäteknologian kehityksen ja sisältötarjonnan kasvun trendi. Esimerkiksi 15–24-vuotiaat naiset käyttävät nykyisin runsaasti aikaa tv- ja videosisältöjen parissa”, yliaktuaari Juha Haaramo kertoo.
Miesten päivittäinen ruutuaika oli noin puoli tuntia pidempi kuin naisilla. Miehet käyttivät naisia enemmän aikaa tietokoneen peruskäyttöön, digipelaamiseen sekä televisio- ja videosisältöjen katseluun.
10–14-vuotiaiden ruutuaika alkoi kaikkein aikaisimmin. Ikäryhmästä keskimäärin 12 prosenttia oli ruutujen äärellä kello 7.10–7.20 ja tuntia myöhemmin jo joka viides. 15–24-vuotiaiden ruutujen äärellä viettämä aika jatkui ikäryhmistä kaikkein myöhimpään. Noin joka kolmas ikäryhmään kuuluvista oli ruutujen ääressä vielä klo 23–23.10 ja keskiyölläkin yhä lähes joka viides.
Pojat ja miehet viettävät vapaa-aikaansa tieto- tai pelikoneella
Naisten ja miesten sekä tyttöjen ja poikien vapaa-ajan ruutuajan käyttö eroaa selvästi toisistaan. Naiset seuraavat enemmän sosiaalista mediaa ja miehillä korostuu digipelaaminen.
Miehet käyttivät vuosina 2020–2021 digipelaamiseen yli kolme kertaa enemmän aikaa kuin naiset. Tietokoneen peruskäyttöön (tiedonetsintä, tietokoneharrastus, tietokoneen muu käyttö) miehet kuluttivat lähes tuplasti naisia enemmän aikaa. Naiset puolestaan käyttivät noin kaksinkertaisesti miehiin verrattuna aikaa sosiaaliseen mediaan tai vastaavaan viestintään. Vain 65 vuotta täyttäneillä naisten ja miesten ruutuaika jakaantui eri tavalla.
“Suurimmat sukupuolittaiset erot sosiaaliseen mediaan tai vastaavaan viestintään käytetyssä ajassa olivat 10–14-vuotiaiden tyttöjen ja poikien välillä. Tytöt käyttivät someen yli kolme kertaa enemmän aikaa kuin pojat”, Haaramo mainitsee.
Sosiaalinen media tavoittaa yhä paremmin kaikki ikäluokat, tytöt ja naiset aktiivisimpia käyttäjiä
Lähes kaikki alle 45-vuotiaat seurasivat sosiaalista mediaa. Vain 15 prosenttia 10 vuotta täyttäneestä väestöstä ei käyttänyt sosiaalista mediaa. Sukupuolten välillä ei ollut eroa. Somepalvelut tavoittavat yhä laajemmin myös senioriväestöä. Vielä vuonna 2017 yli 65-vuotiaista 61 prosenttia ei seurannut sosiaalista mediaa. Vuonna 2021 vastaavaa osuus oli enää 45 prosenttia.
Sosiaalisen median seuraaminen oli myös varsin intensiivistä. Yli puolet 10 vuotta täyttäneestä väestöstä käytti sosiaalista mediaa useaan kertaan päivässä tai jatkuvasti.
“Naiset seurasivat sosiaalista mediaa hieman intensiivisemmin kuin miehet. Eniten sosiaalista mediaa seurasivat 15–24-vuotiaat tytöt ja naiset, joista 86 prosenttia ilmoitti käyttävänsä somea monta kertaa päivässä tai jatkuvasti”, tutkija Riitta Hanifi kertoo.
Ajankäyttötutkimuksen tiedot kerättiin syyskuun 2020 ja 2021 välillä. Tutkimus kattaa yli 10-vuotiaan väestön mediankäytön ilman yläikärajaa. Tutkimukseen osallistuvat pitävät kahden vuorokauden ajan kirjanpitoa ajankäytöstään.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha HaaramoYliaktuaari
Puh:029 551 3666juha.haaramo@stat.fiRiitta HanifiTutkija
Puh:029 551 2946riitta.hanifi@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Kutsu: Tilastokeskuksen kesätoimittaja-aamu 13.6.1.6.2023 09:31:10 EEST | Tiedote
Mihin suuntaan kehittyy Suomen koulutustaso? Jääkö koulutettujen maahanmuuttajien osaaminen hyödyntämättä työmarkkinoilla? Entä mitä tilastot voivat kertoa Suomen alueiden välisistä eroista?
Pikaennakko: Kasvihuonekaasupäästöt laskivat 4 % vuonna 202231.5.2023 08:04:07 EEST | Tiedote
Suomen kasvihuonekaasupäästöt laskivat vuonna 2022. Pikaennakkotiedon mukaan laskua edellisvuoteen oli neljä prosenttia.
Muistutuskutsu: Lappi ja sen kunnat tilastoissa 1.6.2023, Tilastokeskuksen medialounas24.5.2023 09:17:01 EEST | Tiedote
Mitkä Lapin kunnat ovat muuttoliikkeen voittajia, entä mihin ihmiset sijoittuvat tutkinnon suorittamisen jälkeen? Miten matkailu on kehittynyt? Miten alueen kuntien yrityksillä sujuu – työllistäjinä tai tuottavuudessa?
Suurituloiset äänestivät eduskuntavaaleissa selvästi pienituloisia useammin19.5.2023 08:01:29 EEST | Tiedote
Tulojen vaikutus äänestysaktiivisuuteen näkyi selkeästi vuoden 2023 eduskuntavaaleissa. Tilastokeskuksen vaalianalyysistä käy ilmi, että suurituloisimmista äänestäjistä kävi vaaliuurnilla runsas 85 prosenttia, kun pienituloisimmista äänesti reilut 58 prosenttia.
Kutsu: Lappi ja sen kunnat tilastoissa 1.6.2023, Tilastokeskuksen medialounas16.5.2023 09:37:32 EEST | Tiedote
Mitkä Lapin kunnat ovat muuttoliikkeen voittajia, entä mihin ihmiset sijoittuvat tutkinnon suorittamisen jälkeen? Miten matkailu on kehittynyt? Miten alueen kuntien yrityksillä sujuu – työllistäjinä tai tuottavuudessa?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme