Nuorten työurat ja eläkkeet hyvällä alulla ennen pandemiaa

Tutkimuksen mukaan vuonna 1996 syntyneet suomalaiset ovat kartuttaneet 18–22-vuotiaana itselleen keskimäärin 52 euron kuukausieläkkeen ansiotuloista.

Joukkoon mahtuu myös suurempia eläkkeitä. Joka kymmenes 1996 syntynyt on kartuttanut ansioista itselleen 18–22-vuotiaana lähes 120 euron kuukausieläkkeen.

Tutkijalle nuorten eläkepotti näyttää odotuksia paremmalta, etenkin kun nuoret ovat vasta työuransa alkumetreillä. Valtaosa nuorista tulee kartuttamaan eläkettä myös tutkinnon ja lastenhoidon perusteella.

–  Lupaava alku. Erityisesti 18–22-vuotiaiden mediaanieläkkeen ylittäviä eläkekart­tumia voi pitää merkittävinä. Lukuja voi verrata esimerkiksi siihen, että vuonna 2019 kaikkien kokoaikaisten palkansaajien mediaanipalkka oli 3 140 euroa kuukaudessa. Tämä tarkoittaisi 37 680 euron vuosiansioita, joista kertyvä eläke on 47,1 euroa, erikoistutkija Ilari Ilmakunnas sanoo.

Eläkeuudistus kasvatti nuorten eläkepottia

Nuorten eläkekarttumia selittää pääasiassa vuoden 2005 eläkeuudistus, jossa työeläkkeen karttumisen alaikäraja laskettiin 23 ikävuodesta 18 ikävuoteen. Vuoden 2017 uudistuksessa alaikäraja laski edelleen 18 ikävuodesta 17 ikävuoteen. Varhaisen työuran huomioiminen eläkekarttumassa näkyy nyt nuorten eläketiedoissa. Ilari Ilmakunnas pitää muutosta oikean suuntaisena.

–  Nuorten varhainen työura tulee nyt huomioiduksi heidän työeläkkeessään. Samalla nuoret kartuttavat itselleen turvaa myöhempiä työurakatkoksia varten.

Nuoret naiset työskentelevät enemmän kuin miehet

ETK:n tutkimus osoittaa, että valtaosa nuorista työskentelee jossain vaiheessa ikävuosina 18-22. Noin 80 prosenttia 22-vuotiaista työskenteli vuonna 2019, ja 19-vuotiaista noin 76 prosenttia.

Vaikka nuorten työsuhteet ovat usein lyhyitä ja sesonkiluonteisia, työskentely kasvaa nopeasti iän ja työkokemuksen myötä.

– Ne 18-vuotiaat, jotka olivat työsuhteessa vuonna 2019, työskentelivät keskimäärin 3,2 kuukautta. 20-vuotiaat työskentelivät samana vuonna keskimäärin jo 5,3 kuukautta, ja 22-vuotiaat 6,9 kuukautta, Ilmakunnas havainnollistaa.

Myös nuorten vuosiansiot kasvavat nopeasti iän mukana. Vuonna 2019 vuosiansioiden keskiarvo oli 18-vuotiailla 3 900 euroa. 20-vuotiailla vuosiansioiden keskiarvo oli 10 700 euroa, ja 22-vuotialla 15 800 euroa.

Nuoret naiset työskentelevät enemmän kuin miehet. Sukupuolten välinen ero on suurimmillaan nuorten ollessa 20-vuotiaita.

–  Taustalla lienee varus­mies- ja siviilipalveluksen suorittaminen, joka koskee pääsääntöisesti mie­hiä. Nuor­ten naisten yleisempään työskentelyyn voi vaikuttaa myös se, että naiset muut­tavat pois vanhempiensa luota nuorempina kuin miehet, Ilmakunnas arvioi.

Korona nujertaa nuorten työllisyyden  

Ilari Ilmakunnas painottaa, että nuorten työskentely vaihtelee merkittävästi yleisen työllisyys- ja taloustilanteen mukaan. Jo vuoden kestänyt koronakriisi on todennäköisesti nujertamassa pandemiaa edeltäneen nuorten myönteisen työllisyyskehityksen. Samalla kriisi voi heikentää nuorten mahdollisuuksia kartuttaa eläkettä.

–  Helsinki GSE:n tilannehuoneen tietojen mukaan lokakuun 2019 ja 2020 välillä palkkasumma laski erityisesti alle 30-vuotiailla. Lisäksi alat, joilla nuoret työskentelevät, ovat usein suhdanneherkkiä. Aiempien tutkimusten perusteella nuorten työttömyydellä saattaa olla hyvinkin pitkäkestoisia vaikutuksia.

Julkaisu:

Nuorten työskentely ja eläkkeen karttuminen vuosien 2005 ja 2017 eläkeuudistusten näkökulmasta.  Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 01/2021.

Lisätiedot:

Erikoistutkija Ilari Ilmakunnas, puh. 029 411 240, etunimi.sukunimi(at)etk.fi