Nuorten yöunien lyhentyminen näkyy Nuorten turvataloilla - unirytmityksestä tukea kouluun palaamiseen

Kouluvuosi on aluillaan ja nuoret palaavat takaisin arkeen. Monen vuorokausirytmi saattaa kuitenkin olla loman aikana kääntynyt päälaelleen. Riittävä uni on tärkeää oppimisen, keskittymisen ja muistamisen kannalta. Tutkimukset osoittavat, että liian vähäinen uni vaikeuttaa kokonaisvaltaisesti nuoren arjessa selviämistä.

– Nuorten turvataloilla näemme, miten sekaisin mennyt päivärytmi voi tuottaa nuorelle lisää stressiä ja ahdistusta sekä sysätä nuoren opintojen, työelämän ja muiden arjen tärkeiden toimintojen ulkopuolelle. Nuoren unen saannin vähäisyys voi vaikuttaa merkittävästi myös sosiaalisiin suhteisiin, toteaa Punaisen Ristin Nuorten turvatalotoiminnan johtaja Leena Suurpää.

Huolestuttavaa on, että nuorten yöunien pituus on Suomessa lyhentynyt 2010-luvun aikana. Viimeisen Kouluterveyskyselyn mukaan ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista yli puolet nukkuu arkisin alle 8 tuntia. Lukiolaisista hieman yli 40 prosentin unet jäävät alle 8-tuntisiksi.

Miksi nuori ei nuku?

– Nuoren univaikeuksien taustalla voi olla monenlaisia psyykkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia tekijöitä, kertoo Nuorten turvatalon perhe- ja kriisityöntekijä Satu Rantakärkkä.

Usein nuoren saapuessa unirytmitykseen yöt menevät pelatessa tai kavereiden kanssa viestitellessä.

– Puhelimen käyttö ja jatkuva saatavilla oleminen joka suuntaan näkyvät vahvasti. Öisin ei malteta mennä nukkumaan, ettei mikään mene ohi. Tämä tapahtuu myös aiempaa nuorempien kanssa, ja näkyy jo alakoulun viimeisillä luokilla, Rantakärkkä sanoo.

Kaikilla ei tosin näin ole. Päivärytmi on saattanut vinksahtaa raiteiltaan esimerkiksi loma-aikana, eikä sen takaisin kääntäminen onnistukaan koulun alkaessa. Toisilla taas taustalla saattaa olla esimerkiksi masennusta. Lopulta päivärytmin kääntymiseen vaikuttavat kaikki elämässä sillä hetkellä meneillään olevat asiat.

Päivärytmi löytyy yksilöllisellä tuella

Päivärytmin palautus edellyttää kokonaisvaltaista tutustumista nuoren elämään ja nuoren hyvinvoinnin tukemista, jotta nuori saa mielekkäällä tavalla kiinni arjen rutiineista ja päivärytmistä. Turvatalon työskentely lähtee aina yksilöllisestä avun tarpeesta. On tärkeää, että nuori itse on motivoitunut muutokseen ja sen tavoitteluun.

– Unirytmitys alkaa tutustumiskäynnillä turvatalolla, jossa aloitetaan tutustuminen nuoreen ja hänen tilanteeseensa. Harvoin nuoret tulevat riemusta kiljuen unirytmitykseen, ja työskentely aloitetaankin usein nuoren motivoinnilla. Samalla voidaan asettaa yhteisiä tavoitteita unirytmitykselle, Rantakärkkä sanoo.

Nuorten turvatalojen unirytmitykseen kuuluu yöpymistä arkisin turvatalolla, tapaamisia työntekijän kanssa sekä yksin että yhdessä perheen kanssa, syömistä, koulutehtäviä ja hengailua. Tukea päivärytmin löytämiseen saa turvataloilta sekä kasvotusten että etäyhteyksien kautta.Se, millaista unirytmitys on, riippuu paljon nuoresta itsestään.

Läheisten tuki auttaa pitämään rytmistä kiinni

Nuorten turvataloilla on huomattu, että unirytmityksen tulokset voivat näkyä nopeastikin nuoren arjessa.Perheellä on säännöllisen ja pysyvän päivärytmin tukemisessa iso merkitys.

– Nuoren päivittäisten rutiinien löytymistä voi tukea esimerkiksi toimimalla samalla tavoin nuoren kanssa: syödään yhdessä, laitetaan puhelimet pois iltaisin ja rauhoitetaan aika ennen nukkumaan menoa, Rantakärkkä kannustaa.

Monesti tilannetta helpottaa jo se, että asioita pohditaan yhdessä nuorta kuunnellen ja häntä aidosti tukien. Jos epäsäännöllinen unirytmi hankaloittaa nuoren elämää tuntuvasti, Rantakärkkä kannustaa ottamaan matalalla kynnyksellä yhteyttä Nuorten turvataloon. Ajan voi varata nuoren itsensä lisäksi vanhempi, opettaja, kuraattori tai vaikka sosiaalityöntekijä. Apua kannattaa hakea hyvissä ajoin.

Nuorten turvatalojen yhteystiedot löytyvät täältä: https://www.punainenristi.fi/hae-tukea-ja-apua/nuorten-turvatalosta/turvatalojen-yhteystiedot

Lisätietoja:

Nuorten turvatalotoiminnan johtaja Leena Suurpää, p. 050 543 8251 leena.suurpaa@punainenristi.fi

Perhe- ja kriisityöntekijä Satu Rantakärkkä, p. 040 7044 074, satu.rantakarkka@punainenristi.fi

Viestinnän asiantuntija Anni Heinonen, p. 040 621 4601, anni.heinonen@punainenristi.fi