Nykyinen metsätalouden vesiensuojelu ei vähennä vesistöjen tummumista – systeeminen muutos tarvitaan
10.2.2023 09:05:59 EET | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus tiedottavat
Perinteinen turvemaiden metsätalous lisää vesistöjen tummumista
Turvemaavaltaisilla alueilla on luonnostaan tummia, humuspitoisia vesistöjä. Viimeisten vuosikymmenien aikana vesistöjen on kuitenkin havaittu tummuvan entisestään. Kansainvälisessä, vertaisarvioidussa kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin perinteisen, kiertoaikaan perustuvan turvemaametsien tasaikäiskasvatuksen vaikutusta vesistöjä tummentavan hiilikuormituksen lisääntymiseen. Lisäksi arvioitiin nykyisten vesiensuojelukeinojen vaikutusta orgaanisen hiilen pidättämiseen.
”Turvemaiden metsätalous on merkittävä paikallinen tekijä vesistöjen tummumisen taustalla. Ojitus, avohakkuut ja maanmuokkaus lisäävät humuksen kulkeutumista vesistöihin. Samaan aikaan mitkään tällä hetkellä käytössä olevat metsätalouden vesiensuojelumenetelmät eivät pysty pidättämään liukoista orgaanista hiiltä”, kertoo erikoistutkija Laura Härkönen Suomen ympäristökeskuksesta.
”Laajamittaisella soiden metsäojituksella on onnistuttu lisäämään merkittävästi puuntuotosta, ja sillä on huomattava taloudellinen merkitys. Samalla tehokas kuivatus ja tiheät ojaverkostot ovat edesauttaneet raudan ja orgaanisen hiilen huuhtoutumista ja kulkeutumista vesistöihin”, erikoistutkija Sakari Sarkkola Luonnonvarakeskuksesta (Luke) jatkaa.
Tummumista torjuttava metsätalouden toimintatapoja kehittämällä
Kirjallisuuskatsauksen perusteella jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen siirtyminen voisi vähentää humuskuormitusta, kun vedenpinnan vaihtelusta johtuva turpeen maatuminen vähenisi ja kunnostusojituksen tarve pienenisi. Lisäksi tulisi vähentää valuma-alueiden ja vesistöjen välisiä veden virtausreittejä ojia patoamalla sekä soita ja purouomia ennallistamalla.
”Turpeen maatumisen vähentäminen ja valuma-alueen vedenpidätyskyvyn parantaminen ovat avainasemassa vesistökuormituksen vähentämisessä. Kuormituksen synnyn ennaltaehkäisy on tehokkainta vesiensuojelua, sillä liikkeelle lähtenyttä hiilikuormitusta on lähes mahdotonta saada kiinni yksittäisillä vesiensuojelurakenteilla”, Härkönen toteaa.
Tummumisella on merkittäviä negatiivisia vaikutuksia vesistöjen ekologiaan, minkä vuoksi sitä on pyrittävä torjumaan. Tummuminen muuttaa veden valaistus-, lämpötila- ja happiolosuhteita, joissa tapahtuvat muutokset heijastuvat vesistöjen eliöyhteisöihin. Lisäksi tummuminen lisää vesistöjen hiilidioksidipäästöjä, vaikuttaa raakaveden ottoon ja käsittelyyn sekä vesistöjen virkistyskäyttöön.
Vesistöjen tummumisen torjunta huomioitava metsäpolitiikassa
Mikään yksittäinen tekijä ei selitä laaja-alaista vesistöjen tummumiskehitystä. Lisääntyneen humuskuormituksen taustalla on maankäytön ohella ilmastonmuutoksen myötä kohonnut lämpötila sekä runsaammat sademäärät ja valunta. Lisäksi tummumiseen vaikuttaa teollisuuden ja energiantuotannon päästöjen laskusta johtuva happaman laskeuman väheneminen. Suomessa erityisesti turvemaiden maankäytön vaikutus voi kuitenkin olla paljon aikaisempia arvioita merkittävämpi.
”Vesistöjen tummumisen torjuntaan tulisi pyrkiä vaikuttamaan kansallisella tasolla niin metsäpolitiikan kuin ohjauskeinojen ja kannustimien avulla. Myös parempien vesiensuojelumenetelmien kehittämistä tarvitaan”, Sarkkola painottaa.
Kestävää maankäyttöä ja ilmastoviisaita ratkaisuja
Kirjallisuuskatsaus tehtiin osana SysteemiHiili-hanketta, joka on rahoitettu maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -ohjelmasta. Hankkeessa tuetaan ilmastoviisaiden ja moniarvoisten ratkaisujen käyttöönottoa valuma-aluetasolla ja tuotetaan tietoa maankäytön vaikutuksesta valuma-alueen ja vastaanottavien vesistöjen hiilivirtoihin. Hanke tuottaa toimintaympäristön muutoksia ennakoivia ratkaisuehdotuksia, joilla maa- ja metsätaloutta ja muuta maankäyttöä saadaan sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä suunnattua ilmasto- ja vesistökestävämmäksi. Hankkeessa ovat mukana Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Itä-Suomen yliopisto sekä Savonia-ammattikorkeakoulu.
Lisätietoja
- Erikoistutkija Laura Härkönen, Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 251 009, etunimi.sukunimi@syke.fi
- Erikoistutkija Sakari Sarkkola, Luonnonvarakeskus (Luke), puh. 0295 325 409, etunimi.sukunimi@luke.fi
Linkkejä
- Tammikuussa 2023 julkaistu vertaisarvioitu kirjallisuuskatsaus on avoimesti saatavilla Forest Ecology and Management-sarjassa: Reviewing peatland forestry: Implications and mitigation measures for freshwater ecosystem browning (Sciencedirect.com
- Lisää artikkeleita aiheesta löydät Vesitalous-lehden "hiili vesistöissä" -teemanumerosta (Vesitalous.fi, maksumuuri)
- Hankesivu: SysteemiHiili (Syke.fi)
- Maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -ohjelma (mmm.fi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Gypsum could reduce agricultural phosphorus loading around the Baltic Sea region26.10.2026 09:00:00 EET | Press release
Gypsum treatment reduced phosphorus losses from agricultural soils in the GYPREG project trials conducted in different countries. The results support wider use of the method across the Baltic Sea region, but broader implementation requires local research, effective logistics, appropriate regulation and long-term funding.
Gips kunde minska jordbrukets fosforbelastning i stora delar av Östersjöområdet26.10.2026 09:00:00 EET | Pressmeddelande
Gipsbehandling minskade fosforläckaget från åkermark i GYPREG-projektets försök i olika länder. Resultaten stöder en bredare användning av metoden i Östersjöområdet, men ett bredare införande förutsätter lokal forskningskunskap, fungerande logistik, tydlig reglering och långsiktig finansiering.
Kipsi voisi vähentää maatalouden fosforikuormitusta laajasti Itämeren alueella26.10.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Kipsikäsittely vähensi fosforin huuhtoutumista eri maiden peltomaista GYPREG-projektin kokeissa. Tulokset tukevat menetelmän laajempaa hyödyntämistä Itämeren alueella, mutta käyttöönotto edellyttää paikallista tutkimustietoa, toimivaa logistiikkaa, sääntelyä ja pysyvää rahoitusta.
Tutkimus: Energiakriisi lisäsi puunpolttoa ja arjen energiasäästöä omakotitaloissa26.10.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Lähes kaikki sähkölämmitteisten omakotitalojen asukkaat pyrkivät hillitsemään energiakustannuksia talven 2022–2023 energiakriisin aikana. Valtaosa turvautui nopeasti toteutettaviin säästötoimiin, mutta vain harvat investoivat pysyviin energiaratkaisuihin.
Uusi InfraKierto-projekti kehittää infrarakentamisen materiaalivirtojen seurantaa23.10.2026 08:55:00 EEST | Tiedote
Suomessa käytetään valtavia määriä maa- ja kiviaineksia infrarakentamiseen, mutta materiaalien käytöstä tai kiertotaloudesta ei ole tällä hetkellä kattavaa ja ajantasaista kokonaiskuvaa. Tehokkaampi materiaalien käyttö ja sivuvirtojen hyödyntäminen vähentävät luonnonvarojen tarvetta sekä ympäristöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme