Odotettu kirja esittelee Suomen Pankin kokoelman – kansakunnan taideaarteen

1.6.2023 08:00:00 EEST | Kustannusosakeyhtiö Parvs

Jaa

Aikaansa seuraten – Suomen Pankin taidekokoelma esittelee valikoiman Suomen Pankin noin 1 200 teosta käsittävästä kokoelmasta. Teos vie lukijansa taidematkalle läpi vuosikymmenten ja tyylisuuntien tietokirjailija Markku Valkosen johdattelemana. Yksittäisten maalausten, grafiikanlehtien ja veistosten lisäksi kokoelmaan kuuluu rakennukseen kiinteästi liittyviä monumentaaliteoksia. Samalla kun ne heijastavat aikansa taiteellisia pyrkimyksiä, ne kuvastavat maan historiaa ja yhteiskunnallisia arvoja.

Suomen Pankki kartuttaa taidekokoelmaansa vuosittain muutamilla teoksilla ja hankkii niitä ennen kaikkea elossa olevilta suomalaisilta taiteilijoilta. Pankissa järjestetään säännöllisesti avointen ovien tapahtumia, ja vuonna 2022 rakennuksesta ja taiteesta pääsi nauttimaan yli neljä tuhatta kävijää.

”Suomen Pankin taidekokoelma on koko kansakunnan omaisuutta. Kartuttamalla taidekokoelmaa Suomen Pankki pyrkii elämään ajan hermolla ja jättämään jäljen ajastaan tuleville sukupolville,” Suomen Pankin pääjohtaja ja pankin taidetoimikunnan puheenjohtaja Olli Rehn kirjoittaa esipuheessaan.

Taideteosten ohella kirja luo katsauksen pankin päärakennuksen värikkääseen historiaan ja arkkitehtoniseen merkitykseen. Renessanssiajasta muistuttava vaikuttava päärakennus Snellmaninaukiolla valmistui 140 vuotta sitten vuonna 1883. Se on ensimmäinen oma rakennus, joka maailman neljänneksi vanhimmalle keskuspankille suunniteltiin. Poliittisen merkityksen rakennuksen sijainnille tuo sen sijoittelu vastapäätä Säätytaloa. Monumentaalista pääporrasta koristavat Juho Rissasen (1873–1950) ikoniset lasimaalaukset ja Lennart Segerstrålen (1892–1975) surumieliset Finlandia-freskot. Ne muistuttavat siitä, että Suomen Pankki on ollut mukana todistamassa yhteiskuntamme eri kehitysvaiheita.

Kirjan kirjoittaja Markku Valkonen (s. 1946) on helsinkiläinen tietokirjailija. Hän on aiemmin toiminut Uuden Suomen ja Helsingin Sanomien kuvataidearvostelijana sekä FRAMEn, Retretin taidekeskuksen ja Espoon modernin taiteen museon EMMAn johtajana. Tällä hetkellä Valkonen toimii muun muassa Suomen Pankin taideasiantuntijana ja HUSin taidetoimikunnan jäsenenä.

Aikaansa seuraten – Suomen Pankin taidekokoelma
Kirjoittajat: Markku Valkonen ja Olli Rehn (esipuhe)
176 sivua, Parvs 2023
Ilmestyy 9.6.2023
(Saatavilla myös englanniksi: Art of Our Times – The Bank of Finland Collection)

Kirjan julkistustilaisuus medialle järjestetään perjantaina 9.6.2023 klo 12 Suomen Pankin päärakennuksessa, os. Snellmaninaukio. (ilmoittautumiset tilaisuuteen 5.6.2023 mennessä: julietta.huttu@bof.fi)

Arvostelukappaleet ja kuva-aineisto medialle:
Hanna Karppanen, kustantaja, Kustannusosakeyhtiö Parvs, hanna.karppanen@parvs.fi, p. +358 40 684 9188

Lisätietoa kirjasta ja Suomen Pankin taidekokoelmasta:
Julietta Huttu, viestintäasiantuntija, Suomen Pankki, julietta.huttu@bof.fi, p. +358 9 183 2665

Avainsanat

taide taidekirja taidekokoelmat suomen pankki

Yhteyshenkilöt

Hanna KarppanenkustantajaKustannusosakeyhtiö Parvs

Puh:+358 40 684 9188hanna.karppanen@parvs.fi

Kuvat

Aikaansa seuraten – Suomen Pankin taidekokoelma. Parvs 2023 (Kannen teos: Mauri Favén: ”Kolme ulottuvaisuutta”, 1966, öljy kankaalle, 124 × 124 cm)

Art of Our Times – The Bank of Finland Collection. Parvs 2023 (Kannen teos: Mauri Favén: ”Kolme ulottuvaisuutta”, 1966, öljy kankaalle, 124 × 124 cm)

Suomen Pankin päärakennuksen julkisivu. Ludwig Bohnstedt voitti arkkitehtuurikilpailun vuonna 1876. Rakennus valmistui vuonna 1883 ja maksoi noin 1,1 miljoonaa markkaa – yli puolet alkuperäistä kustannusarviota enemmän.

Taidemaalari Väinö Hämäläinen ikuisti teokseensa J.V. Snellmanin muistomerkin paljastustilaisuuden 12.5.1923.

Suomen Pankin pääaula ja toiseen kerrokseen johtava portaikko nykyisessä asussaan. Kuvassa näkyy osa Juho Rissasen lasimaalauksesta.

Lennart Segerstråle: ”Finlandia”-fresko, ”Suomi rakentaa”, 1943, al fresko, 390 × 773 cm

Arkkitehti Harry W. Schreck suunnitteli 1960-luvulla toteutetun Suomen Pankin laajennuksen. Kuvassa on niin kutsuttu Marmoriaula portaineen. Etualalla näkyy Ukri Merikannon marmoriveistos ”Liikettä ajan virrassa” (1981), keskellä Kari Juvan pronssiveistos ”Thalia ja Pegasos” (1988) ja seinällä Eva Anttilan kuvakudos ”Työ ja elämä” (1952).

Eva Anttila: ”Työ ja elämä”, 1952, kuvakudos, 200 × 480 cm

Osmo Rauhala: ”Navigaatio – Länsi”, 2012, öljy kankaalle, 150 × 400 cm

Akseli Gallen-Kallela, ”Aino”-triptyykki, 1889, öljy kankaalle, 157,7 × 314,7 cm

Santeri Salokivi: ”Hiekkarannalla”, 1923, öljy levylle, 38 × 45,5 cm

Paul Osipow: ”Paradise View II”, 1989, akryyli kankaalle, 256 × 192 cm

Hannu Väisänen: ”March Yellow”, 2008, öljy kankaalle, 180 × 130 cm

Jukka Mäkelä: ”Full Moon II”, 2012, akryyli, 100 × 120 cm

Ville Andersson: ”Bloom”, 2015, serigrafia, 130 × 100 cm

Samuli Heimonen: ”Muuttuva paratiisi”, 2017, akryyli ja öljy kankaalle, 200 × 250 cm

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Kustannusosakeyhtiö Parvs on taidekirjoihin ja arkkitehtuurijulkaisuihin erikoistunut helsinkiläinen kustantamo, joka on perustettu vuonna 2006.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kustannusosakeyhtiö Parvs

Uutuuskirja Devan Shimoyaman taiteesta27.3.2024 11:23:39 EET | Tiedote

Yhdysvaltalainen Devan Shimoyama (s. 1989) tutkii karnevalistisissa teoksissaan seksuaalisuuteen, rotuun ja sukupuoleen liittyviä teemoja. Hänen taiteessaan sulautuvat yhteen niin taiteilijan lapsuuden kokemukset, queer-identiteetti, mytologiat kuin taidehistoriakin. Tekniikoiltaan teokset ovat leikitteleviä: taiteilija yhdistelee maalauksiinsa ennakkoluulottomasti erilaisia materiaaleja, kuten kimalletta, kangasta ja strassikiviä, ja työstää myös isoja installaatioita.

Uutuuskirja Helene Schjerfbeckistä ja muodista6.2.2024 10:35:00 EET | Tiedote

Uusi taidekirja ja Villa Gyllenbergissä avautuva näyttely avaavat rakastetun taiteilijan Helene Schjerfbeckin (1862–1946) vähemmän tunnettua puolta: kiinnostusta muotiin ja vaatteisiin. Schjerfbeck rakasti paitsi maalaustaidetta myös muotia ja muodikkaita vaatteita. Asut ja tekstiilit olivatkin usein keskeisessä osassa hänen maalauksissaan. Pinnalliseksi ja ohimeneväksi mielletty muoti on yleensä nähty vastakohtana syvälliselle ja kestävälle taiteelle, eikä taiteen ja muodin yhteyttä ei ole aiemmin juurikaan tutkittu. Moderni taide ja muoti kietoutuivat kuitenkin toisiinsa monin tavoin. Schjerfbeckin lisäksi monet muutkin aikakauden taiteilijat – esimerkiksi Albert Edelfelt, Jalmari Ruokokoski ja Olga Gummerus-Ehrström – kuvasivat muotia teoksissaan. Etenkin ranskalaista muotia seurattiin tuon ajan Suomessa.

Teemu Mäki pohtii esseekirjassaan taiteen tehtävää19.12.2023 17:45:35 EET | Tiedote

Miksi taidetta tehdään? Miten sitä nautitaan? Mikä on taiteen yhteiskunnallinen tehtävä? Mikä on taiteen julkisen rahoituksen oikeutus ja päämäärä? Mitä on avantgarde ja mitä on kriittinen taide? Onko taiteella todellista yhteiskunnallista merkitystä ja pitääkö sellaista vaikuttavuutta taiteelta vaatia? Mitä on viime vuosina yliopistoissa omaksi oppiaineekseen noussut taiteellinen tutkimus? Entä mikä on taiteen suhde tietoon, filosofiaan, politiikkaan, kuolemaan, ilmastonmuutokseen ja posthumanismiin?

Parvs-kustantamolta uusi esseekirjasarja ”Kirjoituksia taiteesta ja arkkitehtuurista”19.12.2023 17:08:46 EET | Tiedote

Parvs-taidekirjakustantamon uudessa kirjasarjassa ”Kirjoituksia taiteesta ja arkkitehtuurista” julkaistaan ansioituneiden taiteen ja arkkitehtuurin tutkijoiden esseitä ja muita valikoituja kirjoituksia. Joukossa on sekä uusia tekstejä että arkistojen helmiä. Kolmen ensimmäisen osan kirjoittajina ovat taidekriitikko Marja-Terttu Kivirinta, taidehistorian professori emerita Riitta Nikula sekä tietokirjailija ja taiteilija Harri Kalha.

Helena Hännisen teos ”Nimeään kantava” käy läpi Gösta Serlachiuksen taidesäätiön 90-vuotisen historian 1910-luvulta nykypäivään13.12.2023 13:40:42 EET | Tiedote

Gösta Serlachiuksen taidesäätiö perustettiin vuonna 1933 hoitamaan, ylläpitämään ja kartuttamaan vuorineuvos Gösta Serlachiuksen (1876–1942) keräämää taidekokoelmaa. Säätiön tehtäviksi määriteltiin myös museon rakentaminen ja ylläpito sekä Mäntän kaunistaminen taiteella. Säätiö syntyi teollisuusmiehenä uransa tehneen Gösta Serlachiuksen taideharrastuksen vuoksi ja on vähitellen kasvanut arvostetuksi toimijaksi suomalaisessa taidemaailmassa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme