OECD:n tuore raportti: Suomen koulurahoitus jää jatkuvasti muun pohjolan tasosta – OAJ vaatii rahoituksen nostamista tavoitteita vastaavaksi

– Vain muutama maa on vähentänyt koulutuspanostuksiaan, näitä ovat esimerkiksi Suomi ja Kreikka. Samaan aikaan kilpailijamaamme lisäävät koulutuspanostuksiaan. Tämä kaikki aikana, jolloin suomalaisista on usean hallituksen voimin kauniisti visioitu maailman osaavinta kansaa, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen.

Vaikka Suomi vielä toistaiseksi ylittää OECD:n keskiarvot koulutusrahoituksessa oppijakohtaisesti ja suhteessa BKT:hen, keskeisten verrokkimaidemme, Pohjoismaiden, vertailussa Suomi jää viimeiseksi.

– Ero Pohjoismaiden tasoon on miljardiluokkaa. Kilpailijamaissa kasvatuksen, koulutuksen ja tutkimuksen merkitys näkyy myös resursseista päätettäessä. Viime viikolla Tanskasta saatiin uutisia noin 300 miljoonan euron vuosittaisesta lisärahoituksesta koulutukseen. Suomi on auttamatta jäämässä jälkeen, jos suunta ei heti muutu, Luukkainen muistuttaa.

Pitkäkestoinen parlamentaarinen sitoutuminen tarpeen

Suomessa on puheen tasolla kannettu huolta esimerkiksi laskevista oppimistuloksista, opintojen keskeyttämisistä, oppimisen eriytymisestä, koulutustason laskusta ja koulutuksen järjestämisen pulmista ikäluokkien pienetessä. Paljolti samojen teemojen kanssa painitaan kaikissa OECD:n maissa.

– Koulutuspoliittinen selonteko asettaa oikeasuuntaisia tavoitteita. Ristiriita esitettyjen tavoitteiden, puutteellisten rahoituslinjausten ja tähänastisen resurssikehityksen välillä on kuitenkin ilmeinen. Nyt on aika vastata tavoitteisiin myös turvaamalla riittävät resurssit, huomauttaa koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo OAJ:sta.

Kuluvalla hallituskaudella on tehty joitakin kertaluonteisia korjauksia koulutuksen rahoitukseen, mutta kokonaiskuvaa ne eivät korjaa. Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevan koulutuspoliittisen selonteon yhteydessä OAJ on perännyt parlamentaarista sitoutumista pitkäkestoiseen kasvuohjelmaan, jolla voitaisiin kuroa kiinni Suomen takamatkaa keskeisten verrokkimaiden koulutuspanostuksiin.

– Selonteko ei sisällä minkäänlaista todellista konkreettista lupausta tilanteen muuttamiseksi. Eduskunnan onkin otettava koulutusinvestointeihin hallitusta vahvempi linja ja sitouduttava pohjoismaisen koulutusrahoituksen tason tavoitteluun, Salo vaatii.

Education at a Glance on taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n vuosittainen indikaattorijulkaisu, jossa tarkastellaan mm. OECD:n jäsenmaiden koulutustasoa, koulutukseen osallistumista, koulutuksen kustannuksia, koulutuksen ja opetuksen järjestämistä sekä korkeakoulutettujen määriä ja työllistymistä.