Oikeudenmukainen ilmastopolitiikka turvaa reilun siirtymän hiilineutraaliin yhteiskuntaan
Ilmastonmuutoksen torjuminen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen on välttämätöntä – siinä on mitä suurimmassa määrin kyse nykyisten ja tulevien sukupolvien oikeuksien turvaamisesta. Ilmastotoimilla voidaan korjata nykyisiä fossiilisten polttoaineiden hyödyntämiseen perustuvan järjestelmän epäoikeudenmukaisuuksia, esimerkiksi vähentämällä päästöistä aiheutuvia terveys- ja ympäristöhaittoja. Politiikkatoimilla voi kuitenkin olla moninaisia oikeudenmukaisuusvaikutuksia, jotka tulee arvioida kattavasti.
“Ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuuden arviointia tarvitaan, sillä ilmastopolitiikkaan kytkeytyy paljon vääriä tai liian kapeita oletuksia sen vaikutuksista ihmisiin ja yhteisöihin”, sanoo Suomen ilmastopaneelin jäsen, tutkimusprofessori Paula Kivimaa.
”Ilmastopolitiikan vaikutuksista elinkeinoihin on puhuttu aika paljon, erityisesti hiili-intensiivisten alojen alasajon sekä uusien elinkeinojen syntymisen kautta. Työelämä- ja toimeentulovaikutusten ohella on tärkeää arvioida oikeudenmukaisuusvaikutuksia myös laajemmin, esimerkiksi miten mahdolliset positiiviset ja negatiiviset vaikutukset kohdistuvat lapsiin ja nuoriin, tai vaikkapa terveyteen ja elinympäristöihin”, Kivimaa jatkaa.
Oikeudenmukaisuusvaikutuksia tulee tarkastella laajasti eri näkökulmista
Uuden ilmastolain mukaan ilmastosuunnitelmissa ja raportoinnissa tulee jatkossa arvioida toimien oikeudenmukaisuusvaikutuksia. Oikeudenmukaisuuden erilaisia ulottuvuuksia avaava Ilmastopaneelin tuore raportti ja politiikan suunnittelun tueksi tarkoitetut arviointikysymykset tarjoavat tähän eväitä.
Erilaiset politiikkatoimet – ilmastopolitiikka mukaan lukien – vaikuttavat siihen, miten hyödyt ja haitat yhteiskunnassa jakautuvat. Ihmisten erilainen yhteiskunnallinen asema ja sosiokulttuuriset tekijät voivat johtaa siihen, että politiikkatoimet kohdentuvat eri ryhmiin eri tavoin. Kasautuvia vaikutuksia ja haavoittuvuuksia tulee tarkastella ja huolehtia, etteivät toimet lisää eriarvoisuutta. Päätöksenteossa on hyvä tarkastella myös menettelytapojen oikeudenmukaisuutta eli esimerkiksi sitä, miten reiluja erilaiset poliittisen päätöksenteon vaiheet ovat, ja miten eri tahot pääsevät osalliseksi päätöksentekoon.
”Vähemmistöjen rooli sekä tulevien sukupolvien ja saamelaisten oikeudet tulee myös huomioida. Jos syntyy merkittäviä haittoja, niiden hyvittäminen voi olla tarpeen – kuitenkin niin, että toimien ilmastopoliittinen ohjausvaikutus säilyy”, Kivimaa sanoo.
Kansalaiskyselyyn vastanneiden enemmistön mielestä tulevien sukupolvien oikeuksien turvaaminen vaatii ripeämpiä ilmastotoimia
Ilmastopaneelin toteuttaman kansalaiskyselyn vastaajista 60 prosenttia on sitä mieltä, että oikeudenmukaisuus tulevia sukupolvia kohtaan vaatii Suomelta nykyistä ripeämpiä ja tehokkaampia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Eriarvoistumisen välttäminen ja saastuttaja maksaa -periaate olivat vastaajien selvän enemmistön mielestä oikeudenmukaisia vastuiden ja vaikutusten jakautumisen periaatteita. Kyselyaineisto kerättiin kesäkuussa 2022 kolmelta tutkimusalueelta: Helsingistä, Pohjois-Pohjanmaalta ja Varsinais-Suomesta.
“Suurin osa vastaajista pitää oikeudenmukaisena, että ilmastotoimien hyödyt ja haitat jakautuisivat mahdollisimman tasaisesti eri ihmisryhmien välillä, ja että eri alueet huomioitaisiin nykyistä paremmin. Taustastaan riippumatta vastaajat kantavat huolta haavoittuvista ja harvaan asutuilla alueilla asuvista. Tämä kertoo, että reilulle ja erityistarpeet tunnustavalle ilmastopolitiikalle on tilausta", toteaa Ilmastopaneelin jäsen, professori Jukka Käyhkö.
Kyselyssä selvitettiin myös kansalaisten kokemuksia ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuudesta. Vastausten perusteella siihen vaikuttavat monet tekijät, kuten asuinpaikka, sukupuoli ja koulutustausta. Vastaajat, joilla oli enemmän tietoa ilmastopolitiikasta, kokivat sen myös oikeudenmukaisemmaksi kuin muut. Vain 35 prosenttia vastaajista koki, että tietoa ilmastopolitiikasta on hyvin saatavilla, ja vain 30 prosenttia koki saaneensa riittävästi tietoa siitä, miten osallistua ilmastopolitiikkaan.
Ilmastopolitiikkaan liittyvät käsitteet eivät olleet vastaajille kovin tuttuja, ja vastauksissa ilmeni myös väärinymmärryksiä. Esimerkiksi reilu neljännes vastaajista oletti, että energiantuotannon ja teollisuuden päästöt ovat kasvaneet, vaikka ne ovat vähentyneet. Myös ilmastopolitiikan kustannusvaikutuksista oli epäselvyyttä. Virheellisten käsitysten korjaaminen olisikin tärkeää ilmastopolitiikan hyväksyttävyyden ja oikeudenmukaisuuden kokemuksen lisäämiseksi.
“Monipuolinen ja eri kanavia hyödyntävä viestintä voisi auttaa lisäämään ymmärrystä ilmastopolitiikasta ja vahvistaa oikeudenmukaisuuden kokemusta. Myös erilaisten ryhmien ja eri alueilla asuvien ihmisten osallistumisen mahdollisuuksien ja vuorovaikutuksen kehittämisen tulisi olla oleellinen osa ilmastopolitiikan valmistelua”, sanoo Ilmastopaneelin jäsen, apulaisprofessori Annukka Vainio.
Kansalaiskyselyyn osallistui 1 487 vastaajaa Helsingistä, Pohjois-Pohjanmaalta ja Varsinais-Suomesta, mikä on edustava otos alueiden aikuisväestöstä iän, sukupuolen ja asuinseudun suhteen. Aineisto kerättiin 1.–22.6.2022 välisenä aikana. Kyselyn toteutti Aistila Oy.
Lisätietoja
- Ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuus -hankkeessa on Ilmastopaneelin jäsenten lisäksi mukana joukko suomalaisia asiantuntijoita Suomen ympäristökeskuksesta, Helsingin yliopistosta, Turun yliopistosta, Oulun yliopistosta ja Aalto-yliopistosta. Aiempiin julkaisuihin voi tutustua hankkeen sivulla.
- Ilmastopaneelin raportti 1/2023: Ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuuden arviointi
- Ilmastopaneelin raportti 2/2023: Kansalaisten kokemukset Suomen ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuudesta
- Paula Kivimaa, Suomen ilmastopaneelin jäsen ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori, puh. 029 525 1283, paula.kivimaa@syke.fi
- Annukka Vainio, Suomen ilmastopaneelin jäsen ja Helsingin yliopiston apulaisprofessori, puh. 050 471 9843, annukka.vainio@helsinki.fi
- Jukka Käyhkö, Suomen ilmastopaneelin jäsen ja Turun yliopiston professori, puh. 029 450 2402, jukka.kayhko@utu.fi
- Sanna Autere, viestinnän asiantuntija, Suomen ilmastopaneeli, puh. 050 532 9301, sanna.autere@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sanna AutereViestinnän asiantuntijaSuomen ilmastopaneeli
Puh:0505329301sanna.autere@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
Suomen ilmastopaneeli edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ilmastokysymyksissä. Se antaa suosituksia hallituksen ilmastopoliittiseen päätöksentekoon ja vahvistaa monitieteellistä otetta ilmastotieteissä. Ilmastopaneelin selvitykset ja kannanotot tehdään tieteellisin perustein ja paneelin valitsemilla tavoilla. Ilmastopaneelin jäsenet työskentelevät korkeakouluissa tai tutkimuslaitoksissa päätoimisesti ja tekevät ilmastopaneelityötä oman työnsä ohessa. Ilmastopanelistit nimitetään korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten antamien ehdotusten perusteella nelivuotiskaudeksi kerrallaan. Vuosina 2020–2023 on käynnissä valtioneuvoston nimittämän Ilmastopaneelin toinen toimikausi. Ensimmäinen toimikausi oli vuosina 2016–2019. Ennen ilmastolakia Ilmastopaneeli toimi ympäristöministeriön asettamana 2012–2015.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ilmastopaneeli
Mediakutsu: Päättäjien luonto- ja ilmastotentti haastaa puolueiden kärkipoliitikot eduskuntavaalien alla 9.3. klo 132.3.2023 14:33:33 EET | Kutsu
Mitä ratkaisuja luontokadon pysäyttämiseksi ja ilmastokriisin selättämiseksi eduskuntapuolueet ajavat seuraavalla hallituskaudella? Ilmastopaneelin, Luontopaneelin ja Ympäristötiedon foorumin vaalitentti haastaa päättäjät vastaamaan ympäristötutkijoiden viesteihin torstaina 9.3. klo 13.00–14.30 Lasipalatsin Bio Rexissä Helsingissä.
Suuntaviivat kohti hiilineutraalia Suomea: Päästöt vähenevät vauhdilla, maankäyttösektorin nettonielua vahvistettava23.2.2023 00:59:00 EET | Tiedote
Suomesta on hyvää vauhtia kehittymässä uusiin vähäpäästöisiin vetypohjaisiin ratkaisuihin nojaava kilpailukykyinen talous. Muutos on ollut merkittävä etenkin energia- ja muussa teollisuudessa. Fossiiliset päästöt vähenevät ennakoitua nopeammin, ja päästövähennyksiä voi vielä vauhdittaa määrätietoisin toimin. Suurin haaste on maankäyttösektorin nettonielun nostaminen Suomen vuoden 2030 EU-sitoumusten edellyttämälle tasolle. Ilmastopaneelin tuore muistio piirtää suuntaviivat hiilineutraaliuden saavuttamiseksi ilmastopolitiikan eri osa-alueilla.
Kuluttajien ilmastoystävälliset valinnat helpottavat Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista8.12.2022 00:57:30 EET | Tiedote
Suomalaisten kuluttajien ilmastoystävällisillä valinnoilla on mahdollista saada aikaan merkittäviä lisäpäästövähennyksiä, kertoo Ilmastopaneelin tuore raportti. Nykyiset politiikkatoimet eivät näytä riittävän turvaamaan Suomen ilmastotavoitteita, joten yhteiskunnan kannattaa tukea ja ohjata kuluttajia tekemään vähäpäästöisiä valintoja. Kuluttajien suurimmat mahdollisuudet lisäpäästövähennyksiin liittyvät liikkumiseen ja ruokaan. Jotta kuluttajien valinnat edistäisivät ruoan päästöjen vähenemistä myös kotimaassa, tulisi maatalouspolitiikan tukea muutosta ilmastokestävään ruokavalioon.
Ilmastopaneelin asiantuntijat median käytettävissä YK:n ilmastokokouksen aikana4.11.2022 10:30:37 EET | Kutsu
YK:n ilmastokokous (COP 27) järjestetään Sharm el-Sheikissä Egyptissä 6.–18.11.2022. Suomen ilmastopaneelin jäsenet seuraavat uusinta ilmastotutkimusta ja ovat median käytettävissä kokouksen aikana. Ilmastopaneeli edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ja antaa suosituksia ilmastopoliittiseen päätöksentekoon.
Ilmastopaneelin raportti: Tieliikenteen kansallinen päästökauppa auttaisi Suomea saavuttamaan päästövähennystavoitteet kustannustehokkaasti26.10.2022 01:00:00 EEST | Tiedote
Kansallinen tieliikenteen päästökauppa tarjoaa kustannustehokkaan ja luotettavan keinon liikenteen päästötavoitteiden saavuttamiseksi, kertoo Suomen ilmastopaneelin tuore raportti. Jos muut toimet eivät riitä liikenteen päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi, voidaan kansallinen päästökauppa valmistella tarvittaessa käyttöön otettavaksi ns. ”perälaudaksi”. Mahdollinen EU-tasoinen liikenteen päästökauppa ei todennäköisesti yksin riitä saavuttamaan Suomen liikennesektorin päästötavoitetta. Kansallinen liikenteen päästökauppajärjestelmä on mahdollista tuoda EU:n järjestelmän rinnalle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme