Pääministeri Sanna Marinin hallitus onnistui lunastamaan ja ylittämään hallitusohjelmassa kaavaillun 30 000 päätösperäisen työpaikan luomisen ja jopa ylittämään sen 1000-6000 lisätyöllisellä vuoden 2020 budjettiriihipäätöksin, valtiovarainministeriön edellyttämällä laskentatavalla korona-pandemiasta huolimatta.

SDP:n työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan valiokuntavastaava Katja Taimela (sd) on tyytyväinen, että hallitus on päättänyt budjettiriihessä työttömien palveluprosessiin liittyvistä edistyksellisistä muutoksista ja uudistuksista, joilla noustaan lähemmäksi muiden pohjoismaiden tasolle. Muutosten voimaantulo 2022 edellyttää TE-toimistoissa henkilöstön rekrytointeja.

- Kaikkien työttömien työnhakukeskustelujen järjestämistä varten TE-toimistojen resursseja lisätään 70 miljoonalla eurolla vuodessa. Resursseilla palkataan arviolta 1200 virkailijaa lisää työnhakijoiden tueksi. Tällä hetkellä TE-toimistoissa työskentelee noin 3150 virkailijaa, joten kyseessä on 38 prosentin suuruinen lisäys henkilöstömäärään, sanoo Taimela.

- Menojen merkittävästä lisäämisestä huolimatta uudistuksen vaikutukset julkiseen talouteen ovat positiiviset, koska valtionvarainministeriön karkean arvion mukaan työllisyyden lisäys 10 000 henkilöllä kohentaa julkista taloutta pitkällä aikavälillä noin 300 miljoonalla eurolla vuodessa. On muistettava, että työttömyysjaksojen lyhennys yhdellä viikolla jo työttömyyden alussa, vähentää työttömyyden kuluja 100 miljoonalla eurolla, perustelee Taimela.

-Muutosten jälkeen ilmoittautuminen työttömäksi tapahtuu yhden verkkoasiointikerran aikana, kun nykyinen on kolmivaiheinen. Ensimmäinen henkilökohtainen tapaaminen tai yhteydenotto työnhakijaan tapahtuu viiden arkipäivän kuluessa, nykyisen kahden sijaan. Lisäksi työllisyyden kuntakokeilu tuo työllisyyspalvelut lähemmäksi kansalaisia, sanoo vaasalainen Kim Berg (sd).

-Henkilökohtainen tapaaminen työttömän työnhakijan kanssa tehdään kolmen ensimmäisen työttömyyskuukauden aikana kahden viikon välein. Työttömyyden pitkittyessä, työnhakijan palvelutarve arvioitaisiin uudelleen ja työllistymissuunnitelma tarkistettaisiin uudessa työnhakukeskustelussa ja edelleen kolmen kuukauden välein. Työttömyyden jatkuttua puoli vuotta järjestettäisiin uusi kuukauden kestävä jakso, jonka aikana työnhakukeskustelu järjestettäisiin kahden viikon välein, kuvailee Berg selkeää, uutta mallia.

- Esityksenä on siis siirtyminen kohti niin sanottua pohjoismaistamallia, josta on jo pitkään puhuttu Suomessa. Kyseinen malli on tuottanut hyviä työllisyystuloksia esimerkiksi länsinaapurissamme Ruotsissa, lisää Berg.

-Työttömyysturva säilyy edelleen vastikkeellisena. Sen painopiste siirtyy kuitenkin kohti yksilöllisyyttä ja omatoimisuudesta tulee pääsääntö. Työttömän tulee hakea neljää omavalintaisesta työpaikkaa työttömyyskuukauden aikana. Niiden määrästä ja kuukausittaisesta raportoinnista voidaan työllistymissuunnitelmassa poiketa. Esimerkiksi työkyvystä tai alueellisesta tilanteesta johtuen se voi olla nolla, sanoo pirkanmaalainen Ilmari Nurminen.

-Jos työnhakija laiminlyö työllistymissuunnitelmaansa, TE-toimisto muistuttaa häntä työttömyysetuuden saamisen edellytyksistä. Muistutus ehkäisisi työnhakijan erehdyksestä ja tietämättömyydestä johtuvia työttömyysetuuden menetyksiä ja viivytyksiä. Muistutus ja sitä seuraavat kestoltaan porrastetut korvauksettomat määräajat eli niin sanotut karenssit ovat nykyisestä poikkeavasti suopeampia; nykyinen 60 päivän karenssi ja etuuden menettäminen toistaiseksi poistetaan. Muistutus on uusi elementti työttömyysturvan seuraamusjärjestelmässä, alleviivaa Nurminen.

Nykyisin työtön työnhakija voi menettää työttömyysetuutensa jopa kahdeksi kuukaudeksi jättäessään hakematta TE-toimiston tarjoamaa työtä, vaikka työnhakija olisi muuten menetellyt työnhaussaan moitteettomasti. Työttömyysturvaseuraamuksia uudistettaisiin siten, että huomautuksen jälkeen asetettaisiin ensin viiden päivän korvaukseton määräaika ja työnhakuun liittyvien laiminlyöntien jatkuessa edelleen, kymmenen päivän karenssi. Lisäksi nykyisiä lähtökohtaisesti pisimpiä mahdollisia eli 90 päivän karensseja lyhennettään 45 päivään.

Budjettiriihen yksi helmistä on osatyökykyisten, osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevien suoramalli, joka on etenemässä työryhmän esitysten mukaisesti.

- Osatyökyvyttömyyseläkkeen suorassa mallissa eläke pienenee, jos työansiot ylittävät suojaosuuden. Sen määrä on yksilöllinen, 50 prosenttia eläkkeen perusteena olevista ansioista. Kuitenkin vähintään 600 euroa kuukaudessa. Suojaosan ylittävät ansiot pienentäisivät eläkettä 50 prosenttia jokaista ansaittua lisäeuroa kohti. Näin osatyökykyisten työnteon hyödyn ennakoitavuus, kannustavuus paranevat ja lisätöiden vastaanotto on kannattavaa, selvittää Malm budjettiriihen työllistämishelmeä.

- Koska osatyökyvyttömyyseläke ei enää katkea kerrasta palkkatulon ylitettyä ansaintarajan, vaan pienenee porrastetusti, on tällä arvioitu olevan työllisyyttä edistävä vaikutus. Lisäksi on tärkeää selvittää, onko uudistus mahdollista laajentaa myös täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä oleviin, esimerkiksi kehitysvammaisiin ja ulottaa näin sama positiivinen vaikutus myös heihin, jatkaa Malm.