Oireetonkin matkustaja kantaa usein matkaripulin aiheuttajabakteeria
Suurelta osalta matkailijoista löytyy matkaripulin aiheuttajabakteereita, oli heillä taudin oireita tai ei. Tuoreessa väitöstutkimuksessa 76 prosentilta tutkituista matkailijoista löytyi ripulinaiheuttajia.
Oireettomilta matkailijoilta bakteeri löytyi harvemmin kuin oireilevilta. Samalta ripuloivalta matkailijalta saattoi löytyä useita taudinaiheuttajia.
– Bakteerin löytyminen ulosteesta ei aina tarkoita sitä, että se olisi oireiden takana. Myöskään antibioottihoito ei yleensä ole tarpeen, LL Tinja Lääveri kertoo.
Matkaripuli on subtropiikkiin ja tropiikkiin matkailevan tavallisin sairaus. 20–70 prosenttia turisteista sairastuu siihen vuosittain.
Matkaripulin tavallisimpana aiheuttajana on aiemmin pidetty ETEC-bakteeria (enterotoksigeeninen Escherichia coli). Lääverin tutkimus osoittaa kuitenkin, että EAEC (enteroaggregatiivinen E. coli) ja EPEC (enteropatogeeninen E. coli) ovat yleisempiä.
Tutkimuksessa matkaripulin aiheuttajien tunnistamisessa sovellettiin uutta, geenimonistukseen perustuvaa menetelmää. Aiemmin on käytetty viljelyyn perustuvia menetelmiä. Niillä taudinaiheuttaja on jäänyt tunnistamatta jopa puolella sairastuneista.
– Uudet diagnostiset menetelmät ovat herkkiä ja kattavia. Ne muuttavat pitkään vallinneita käsityksiä matkaripulin aiheuttajista ja löydösten todellisesta merkityksestä, Lääveri sanoo.
– Menetelmät vaikuttavat myös sairastuneiden matkailijoiden hoitoon ja tarjoavat aiempaa huomattavasti tarkemmat välineet tutkimustyölle eri puolilla maailmaa. Vaikutukset ulottuvat muun muassa rokotteiden kehitystyöhön.
Tutkimusaineisto käsitti 504 matkailijaa. Osallistujat antoivat näytteet ja täyttivät kyselyn ennen ja jälkeen matkan.
LL Tinja Lääveri väittelee 4.10.2019 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Travellers' diarrhoea: aetilogical agents revisited". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biomedicum, luentosali 1, Haartmaninkatu 8. Vastaväittäjänä on dosentti Anders Johansson, Umeån yliopisto, ja kustoksena on professori Anu Kantele. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis –palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/305276
Väittelijän yhteystiedot:
******************************
Ystävällisin terveisin
Miia Soininen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
miia.soininen@helsinki.fi 050 478 2906
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme