”Olemme todella pettyneitä.” – väyläverkon investointiohjelmaesitys ei huomio pohjoisen muuttunutta roolia

Valtion väyläverkon investointiohjelmassa esitetään lähivuosien tärkeimmät liikenneinfrahankkeet. Liikennejärjestelmän tavoitteena on taata koko Suomen saavutettavuus ja vastata elinkeinojen, työssäkäynnin ja asumisen tarpeisiin. Lapin osalta näihin tavoitteisiin ei päästä esitetyn ohjelman puitteissa.

Väyläverkon investointiohjelma sisältää kehittämishankkeita, isoja peruskorjaushankkeita sekä pienempiä parantamishankkeita. Koko rahoituskehys on 3,7 mrd. €. Investointiohjelma on Väyläviraston ehdotus väylähankkeiden toteuttamisesta. Lapin osuus koko investointiohjelmasta jää noin kahteen ja puoleen prosenttiin. Osuus on hyvin vähäinen, kun huomioidaan sekä alueen maantieteellinen laajuus, merkitys Suomen huoltovarmuudelle porttina länteen, elinkeinoelämän kuljetustarpeet ja merkitys Suomen viennille.

 Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Liisa Ansala toteaa suoraan:

– Olemme todella pettyneitä. Lausunnoilla olleessa luonnoksessa ei huomioitu pohjoista millään tavalla, vaikka yhteinen näkemys kuitenkin on, että huoltovarmuuden ja turvallisuuden kannalta Lapin väylät ovat tärkeässä asemassa.

Investointiohjelmasta puuttuu Lapin elinkeinojen kannalta keskeisiä hankkeita niin tie- kuin raideverkolla. Ohjelmassa muuttunut geopoliittinen on jäänyt kokonaan huomioimatta ja Lappiin oltaisiin investoimassa vain murusia Ansala summaa.

Pohjoisten väylien painoarvo on kasvanut

Pohjoisten väylien painoarvo on kasvanut merkittävästi Venäjän hyökkäyssodan myötä. Ehdotettu investointiohjelma ei tunnista viimeaikaisia muutoksia.

Lapin kauppakamari toteaa, että toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten huomiointi investointiohjelmassa on täysin välttämätöntä. Pohjoisen väylät ovat Suomen ainoa portti länteen mahdollisissa meriliikenteen häiriötilanteissa. Suomen tuleva NATO-jäsenyys korostaa pohjoisen maayhteyksien merkitystä turvallisuuden varmistamiseksi, tätä on painotettu myös Valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa.

Lapin elinkeinoelämän kannalta investointiohjelmassa on isoja puutteita, joilla voi olla merkittäviä elinkeinoelämän kehitystä ja investointeja hidastavia vaikutuksia.

Investointiohjelmassa hyötyjinä Etelä- ja Länsi-Suomi

Investointiohjelman vaikutusten arvioinnissa asetetaan liikaa painoarvoa yksittäisten hankkeiden hyöty & kustannus -laskelmille. Laskelmat suosivat suurien kaupunkiseutujen liikennehankkeita.

Lapissa huonokuntoisten päällysteiden määrä on kasvanut vuosien 2011–2020 aikana noin 530 kilometrillä. Vuonna 2023 päällysteitä korjataan Lapissa noin 90 kilometriä, kun edes tieverkon nykyisen kunnon turvaaminen vaatisi vuosittain korjaamista 300 kilometrillä. Alempiasteisen tieverkon riittävän hyvä kunto on edellytys metsäteollisuuden, kaivosteollisuuden sekä matkailun liikenteelle.

Laskelmissa ei myöskään esimerkiksi oteta lainkaan huomioon talvimatkailun tuomaa liikenneverkon kuormitusta. Julkisen liikenteen puuttuessa matkailijat liikkuvat omatoimisesti vuokra-autoilla. Viisi lappilaista kuntaa (Kittilä, Muonio, Inari, Kolari ja Enontekiö) ovat Suomen tilastokärjessä, kun huomioidaan vuosien 2019–2021 aikana henkilövahinkoihin johtaneet liikennevahingot suhteutettuna asukaslukuun Onnettomuustietoinstituutin mukaan.

Eri alueiden saavutettavuuden ja niiden kehittämisedellytysten välistä yhteyttä ei oteta huomioon riittävällä tavalla. Lappiin hankkeista kohdistuu vain erittäin pieni osa, joten investointiohjelman hyödytkin menevät muualle, eritysesti Etelä- ja Länsi-Suomeen.