Ongelmakeskeisestä vahvuusperustaiseen opetukseen

Vuorisen tutkimus on ensimmäinen lajissaan ja ajankohtainen, sillä lasten mielenterveysongelmat ja syrjäytyminen ovat lisääntyneet. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää ja testata miten positiivinen pedagogiikka ja luonteenvahvuuksien opettaminen sopivat suomalaiseen koulujärjestelmään, joka kaipaa uusia, innostavia keinoja kasvattaa tulevaisuuden hyvinvoivia kansalaisia. Onko syrjäytymisvaarassa olevasta luokan häiriköstä koskaan ajateltu missä hän on hyvä? Myönteisen palautteen saaminen omista vahvuuksista ja onnistumisista lisää voimavaroja ja itseluottamusta.

”Luonteenvahvuudet mahdollistavat myös erityisoppilaalle hyvä ja onnellisen elämän”, toteaa Vuorinen. ”Positiivisen pedagogiikan avulla ei etsitä puutteita vaan vahvuuksia ja vaalitaan sitä mikä on kunnossa”.

Positiivinen pedagogiikka ja luonteenvahvuuksien opettaminen mukaan opetussuunnitelmaan

Vuorisen ja hänen ohjaajansa dosentti Lotta Uusitalo-Malmivaaran positiivinen pedagogiikka sopii hyvin uuteen opetussuunnitelmaan, jonka mukaan perusopetus ohjaa oppilaita löytämään omat vahvuutensa ja rakentamaan tulevaisuutta oppimisen keinoin. Keinot ovat tutkijoiden mukaan juuri luonteenvahvuuksien, ei heikkouksien tai puutteiden, löytäminen.

Vuorisen tavoitteena on kehittää kouluopetusta niin, että koulun ilmapiiri on myönteinen ja opettajat toimivat innoittajina oppilaiden luonteenvahvuuksien löytämisessä. Luonteenvahvuuksia voi opettaa – ilman erillisiä oppitunteja. Kyseessä ei ole ohjelma, jolle on etsittävä tilaa lukujärjestyksestä. Positiivisen pedagogiikan ja luonteenvahvuuksien opettaminen toimivat niin, että ne tulevat vähitellen osaksi jokaista oppituntia, kuuluvat puheessa ja näkyvät sekä opettajien että lasten käytöksessä. Lapset oppivat ymmärtämään luonteenvahvuuksiaan, kun ne sanallistetaan luokassa ja niitä käytetään kaikkien kesken. Kun lapsi tiedostaa omat luonteenvahvuutensa, esimerkiksi sinnikkyyden, sitä voidaan vahvistaa ja hän selviää pettymyksistä paremmin ja yrittää uudelleen.

”Positiivinen pedagogiikka on koko koulun asia, se ei ole kurssi onnellisuudesta, vaan sen perusta on rakenteissa, asenteissa, koulun ilmapiirissä ja hyvinvoivissa opettajissa, jotka tiedostavat omat vahvuutensa”, Vuorinen sanoo.

Erityisesti Australiassa ja USA:ssa positiivinen pedagogiikka on otettu kouluissa hyvin vastaan. Australialainen Geelong Grammar School on positiivisen pedagogiikan ja vahvuusperustaisen opetuksen edelläkävijä.

Kasvatustieteen maisteri Kaisa Vuorinen tekee väitöskirjaa Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksella erityispedagogiikan oppiaineeseen. Hän työskentelee erityisluokan opettajana Espoossa. Hän on myös kysytty positiivisen pedagogiikan kouluttaja. Dosentti Lotta Uusitalo-Malmivaaran ohjauksessa valmistuu myös Tiina Korpela-Liimataisen väitöskirja, jossa keskitytään positiiviseen pedagogiikkaan ja opettajuuteen.