Ongelmakeskeisestä vahvuusperustaiseen opetukseen
Tohtorikoulutettava Kaisa Vuorinen luo tekeillä olevassa väitöskirjassaan luonteenvahvuuksiin keskittyvää opetusohjelmaa suomalaiseen peruskouluun. Vuorisen tavoitteena on diagnosoida kaikkea hyvää, vahvaa ja toimivaa oppilaissa perinteisen ”mikä mättää”-ajattelun sijaan. Hän tutkii miten luonteenvahvuuksien opettaminen vaikuttaa oppilaiden hyvinvointiin. Hankkeessa ovat mukana myös lasten vanhemmat.

Vuorisen tutkimus on ensimmäinen lajissaan ja ajankohtainen, sillä lasten mielenterveysongelmat ja syrjäytyminen ovat lisääntyneet. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää ja testata miten positiivinen pedagogiikka ja luonteenvahvuuksien opettaminen sopivat suomalaiseen koulujärjestelmään, joka kaipaa uusia, innostavia keinoja kasvattaa tulevaisuuden hyvinvoivia kansalaisia. Onko syrjäytymisvaarassa olevasta luokan häiriköstä koskaan ajateltu missä hän on hyvä? Myönteisen palautteen saaminen omista vahvuuksista ja onnistumisista lisää voimavaroja ja itseluottamusta.
”Luonteenvahvuudet mahdollistavat myös erityisoppilaalle hyvä ja onnellisen elämän”, toteaa Vuorinen. ”Positiivisen pedagogiikan avulla ei etsitä puutteita vaan vahvuuksia ja vaalitaan sitä mikä on kunnossa”.
Positiivinen pedagogiikka ja luonteenvahvuuksien opettaminen mukaan opetussuunnitelmaan
Vuorisen ja hänen ohjaajansa dosentti Lotta Uusitalo-Malmivaaran positiivinen pedagogiikka sopii hyvin uuteen opetussuunnitelmaan, jonka mukaan perusopetus ohjaa oppilaita löytämään omat vahvuutensa ja rakentamaan tulevaisuutta oppimisen keinoin. Keinot ovat tutkijoiden mukaan juuri luonteenvahvuuksien, ei heikkouksien tai puutteiden, löytäminen.
Vuorisen tavoitteena on kehittää kouluopetusta niin, että koulun ilmapiiri on myönteinen ja opettajat toimivat innoittajina oppilaiden luonteenvahvuuksien löytämisessä. Luonteenvahvuuksia voi opettaa – ilman erillisiä oppitunteja. Kyseessä ei ole ohjelma, jolle on etsittävä tilaa lukujärjestyksestä. Positiivisen pedagogiikan ja luonteenvahvuuksien opettaminen toimivat niin, että ne tulevat vähitellen osaksi jokaista oppituntia, kuuluvat puheessa ja näkyvät sekä opettajien että lasten käytöksessä. Lapset oppivat ymmärtämään luonteenvahvuuksiaan, kun ne sanallistetaan luokassa ja niitä käytetään kaikkien kesken. Kun lapsi tiedostaa omat luonteenvahvuutensa, esimerkiksi sinnikkyyden, sitä voidaan vahvistaa ja hän selviää pettymyksistä paremmin ja yrittää uudelleen.
”Positiivinen pedagogiikka on koko koulun asia, se ei ole kurssi onnellisuudesta, vaan sen perusta on rakenteissa, asenteissa, koulun ilmapiirissä ja hyvinvoivissa opettajissa, jotka tiedostavat omat vahvuutensa”, Vuorinen sanoo.
Erityisesti Australiassa ja USA:ssa positiivinen pedagogiikka on otettu kouluissa hyvin vastaan. Australialainen Geelong Grammar School on positiivisen pedagogiikan ja vahvuusperustaisen opetuksen edelläkävijä.
Kasvatustieteen maisteri Kaisa Vuorinen tekee väitöskirjaa Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksella erityispedagogiikan oppiaineeseen. Hän työskentelee erityisluokan opettajana Espoossa. Hän on myös kysytty positiivisen pedagogiikan kouluttaja. Dosentti Lotta Uusitalo-Malmivaaran ohjauksessa valmistuu myös Tiina Korpela-Liimataisen väitöskirja, jossa keskitytään positiiviseen pedagogiikkaan ja opettajuuteen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Kaisa Vuorinen, s-posti kaisa.vuorinen@helsinki.fi, puh. 041 527 0978
Lotta Uusitalo-Malmivaara, s-posti lotta.uusitalo.malmivaara@helsinki.fi, puh. 0400 514 365
---
Anna Maria Peltonen
tiedottaja
Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
00014 Helsingin yliopisto
puh. 050 406 2047, s-posti maria.peltonen@helsinki.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Borreliabakteereiden keino väistää ihmisen immuunipuolustusta paljastui5.7.2022 07:50:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat löysivät uuden mekanismin, jolla punkkien levittämät borreliabakteerit väistävät ihmisten immuunipuolustusta.
Ihmisluusta tehtiin riipuksia kivikaudella4.7.2022 11:40:19 EEST | Tiedote
Kivikaudella eläinten hampaista ja luista tehtiin riipuksia, joilla oli tärkeä symbolinen merkitys, ja jotka koristivat vaatteita tai asusteita ja toimivat helistiminä. Myös ihmisluita käytettiin riipusten raaka-aineena. Tämä selvisi tutkimuksessa, jossa yli 8200 vuotta vanhoja hautalöytöjä tutkittiin uudelleen 80 vuoden jälkeen.
Mediakutsu: Kansallisen syöpästrategian aika on nyt! Keskustelutilaisuus Porin SuomiAreenassa 13.7.2022 klo 144.7.2022 09:00:23 EEST | Tiedote
Miksi tarvitsemme syöpästrategian myös Suomessa? Kansallisella syöpästrategialla varmistamme syövänhoidon korkean laadun ja potilaiden tasavertaiset palvelut koko Suomessa. Useimmilla muilla Euroopan mailla on kansalliset syöpästrategiat, ja myös EU on laatinut oman syöpäsuunnitelmansa.
Yli 11 miljoonaa euroa Helsingin yliopistolle vastinrahakampanjassa – lahjoitusten vaikutus kestää vuosikymmeniä30.6.2022 08:23:26 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto on saanut tänään päättyvällä vastinrahakaudella 2020–2022 yli 11 miljoonaa euroa lahjoituksia. Valtion vastinraha lisää yliopistolle tehtyjen lahjoitusten vaikuttavuutta antamalla lisäkertoimen jokaiselle lahjoitetulle eurolle.
Hedelmöityshoidoilla syntyneillä on kohonnut riski mielenterveysongelmille teini-iässä28.6.2022 10:16:40 EEST | Tiedote
Hedelmöityshoitojen avulla syntyneet lapset voivat aikuisuuden kynnyksellä keskimäärin hyvin, mutta mielenterveysongelmat ovat heillä muita nuoria yleisempiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme