Ongelmakeskeisestä vahvuusperustaiseen opetukseen

Vuorisen tutkimus on ensimmäinen lajissaan ja ajankohtainen, sillä lasten mielenterveysongelmat ja syrjäytyminen ovat lisääntyneet. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää ja testata miten positiivinen pedagogiikka ja luonteenvahvuuksien opettaminen sopivat suomalaiseen koulujärjestelmään, joka kaipaa uusia, innostavia keinoja kasvattaa tulevaisuuden hyvinvoivia kansalaisia. Onko syrjäytymisvaarassa olevasta luokan häiriköstä koskaan ajateltu missä hän on hyvä? Myönteisen palautteen saaminen omista vahvuuksista ja onnistumisista lisää voimavaroja ja itseluottamusta.
”Luonteenvahvuudet mahdollistavat myös erityisoppilaalle hyvä ja onnellisen elämän”, toteaa Vuorinen. ”Positiivisen pedagogiikan avulla ei etsitä puutteita vaan vahvuuksia ja vaalitaan sitä mikä on kunnossa”.
Positiivinen pedagogiikka ja luonteenvahvuuksien opettaminen mukaan opetussuunnitelmaan
Vuorisen ja hänen ohjaajansa dosentti Lotta Uusitalo-Malmivaaran positiivinen pedagogiikka sopii hyvin uuteen opetussuunnitelmaan, jonka mukaan perusopetus ohjaa oppilaita löytämään omat vahvuutensa ja rakentamaan tulevaisuutta oppimisen keinoin. Keinot ovat tutkijoiden mukaan juuri luonteenvahvuuksien, ei heikkouksien tai puutteiden, löytäminen.
Vuorisen tavoitteena on kehittää kouluopetusta niin, että koulun ilmapiiri on myönteinen ja opettajat toimivat innoittajina oppilaiden luonteenvahvuuksien löytämisessä. Luonteenvahvuuksia voi opettaa – ilman erillisiä oppitunteja. Kyseessä ei ole ohjelma, jolle on etsittävä tilaa lukujärjestyksestä. Positiivisen pedagogiikan ja luonteenvahvuuksien opettaminen toimivat niin, että ne tulevat vähitellen osaksi jokaista oppituntia, kuuluvat puheessa ja näkyvät sekä opettajien että lasten käytöksessä. Lapset oppivat ymmärtämään luonteenvahvuuksiaan, kun ne sanallistetaan luokassa ja niitä käytetään kaikkien kesken. Kun lapsi tiedostaa omat luonteenvahvuutensa, esimerkiksi sinnikkyyden, sitä voidaan vahvistaa ja hän selviää pettymyksistä paremmin ja yrittää uudelleen.
”Positiivinen pedagogiikka on koko koulun asia, se ei ole kurssi onnellisuudesta, vaan sen perusta on rakenteissa, asenteissa, koulun ilmapiirissä ja hyvinvoivissa opettajissa, jotka tiedostavat omat vahvuutensa”, Vuorinen sanoo.
Erityisesti Australiassa ja USA:ssa positiivinen pedagogiikka on otettu kouluissa hyvin vastaan. Australialainen Geelong Grammar School on positiivisen pedagogiikan ja vahvuusperustaisen opetuksen edelläkävijä.
Kasvatustieteen maisteri Kaisa Vuorinen tekee väitöskirjaa Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksella erityispedagogiikan oppiaineeseen. Hän työskentelee erityisluokan opettajana Espoossa. Hän on myös kysytty positiivisen pedagogiikan kouluttaja. Dosentti Lotta Uusitalo-Malmivaaran ohjauksessa valmistuu myös Tiina Korpela-Liimataisen väitöskirja, jossa keskitytään positiiviseen pedagogiikkaan ja opettajuuteen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Kaisa Vuorinen, s-posti kaisa.vuorinen@helsinki.fi, puh. 041 527 0978
Lotta Uusitalo-Malmivaara, s-posti lotta.uusitalo.malmivaara@helsinki.fi, puh. 0400 514 365
---
Anna Maria Peltonen
tiedottaja
Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
00014 Helsingin yliopisto
puh. 050 406 2047, s-posti maria.peltonen@helsinki.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme