Helsingin yliopisto

Ongelmakeskeisestä vahvuusperustaiseen opetukseen

Jaa

Tohtorikoulutettava Kaisa Vuorinen luo tekeillä olevassa väitöskirjassaan luonteenvahvuuksiin keskittyvää opetusohjelmaa suomalaiseen peruskouluun. Vuorisen tavoitteena on diagnosoida kaikkea hyvää, vahvaa ja toimivaa oppilaissa perinteisen ”mikä mättää”-ajattelun sijaan. Hän tutkii miten luonteenvahvuuksien opettaminen vaikuttaa oppilaiden hyvinvointiin. Hankkeessa ovat mukana myös lasten vanhemmat.

Kuva: Linda Tammisto, vasemmalla Kaisa Vuorinen, oikealla Lotta Uusitalo-Malmivaara
Kuva: Linda Tammisto, vasemmalla Kaisa Vuorinen, oikealla Lotta Uusitalo-Malmivaara

Vuorisen tutkimus on ensimmäinen lajissaan ja ajankohtainen, sillä lasten mielenterveysongelmat ja syrjäytyminen ovat lisääntyneet. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää ja testata miten positiivinen pedagogiikka ja luonteenvahvuuksien opettaminen sopivat suomalaiseen koulujärjestelmään, joka kaipaa uusia, innostavia keinoja kasvattaa tulevaisuuden hyvinvoivia kansalaisia. Onko syrjäytymisvaarassa olevasta luokan häiriköstä koskaan ajateltu missä hän on hyvä? Myönteisen palautteen saaminen omista vahvuuksista ja onnistumisista lisää voimavaroja ja itseluottamusta.

”Luonteenvahvuudet mahdollistavat myös erityisoppilaalle hyvä ja onnellisen elämän”, toteaa Vuorinen. ”Positiivisen pedagogiikan avulla ei etsitä puutteita vaan vahvuuksia ja vaalitaan sitä mikä on kunnossa”.

Positiivinen pedagogiikka ja luonteenvahvuuksien opettaminen mukaan opetussuunnitelmaan

Vuorisen ja hänen ohjaajansa dosentti Lotta Uusitalo-Malmivaaran positiivinen pedagogiikka sopii hyvin uuteen opetussuunnitelmaan, jonka mukaan perusopetus ohjaa oppilaita löytämään omat vahvuutensa ja rakentamaan tulevaisuutta oppimisen keinoin. Keinot ovat tutkijoiden mukaan juuri luonteenvahvuuksien, ei heikkouksien tai puutteiden, löytäminen.

Vuorisen tavoitteena on kehittää kouluopetusta niin, että koulun ilmapiiri on myönteinen ja opettajat toimivat innoittajina oppilaiden luonteenvahvuuksien löytämisessä. Luonteenvahvuuksia voi opettaa – ilman erillisiä oppitunteja. Kyseessä ei ole ohjelma, jolle on etsittävä tilaa lukujärjestyksestä. Positiivisen pedagogiikan ja luonteenvahvuuksien opettaminen toimivat niin, että ne tulevat vähitellen osaksi jokaista oppituntia, kuuluvat puheessa ja näkyvät sekä opettajien että lasten käytöksessä. Lapset oppivat ymmärtämään luonteenvahvuuksiaan, kun ne sanallistetaan luokassa ja niitä käytetään kaikkien kesken. Kun lapsi tiedostaa omat luonteenvahvuutensa, esimerkiksi sinnikkyyden, sitä voidaan vahvistaa ja hän selviää pettymyksistä paremmin ja yrittää uudelleen.

”Positiivinen pedagogiikka on koko koulun asia, se ei ole kurssi onnellisuudesta, vaan sen perusta on rakenteissa, asenteissa, koulun ilmapiirissä ja hyvinvoivissa opettajissa, jotka tiedostavat omat vahvuutensa”, Vuorinen sanoo.

Erityisesti Australiassa ja USA:ssa positiivinen pedagogiikka on otettu kouluissa hyvin vastaan. Australialainen Geelong Grammar School on positiivisen pedagogiikan ja vahvuusperustaisen opetuksen edelläkävijä.

Kasvatustieteen maisteri Kaisa Vuorinen tekee väitöskirjaa Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksella erityispedagogiikan oppiaineeseen. Hän työskentelee erityisluokan opettajana Espoossa. Hän on myös kysytty positiivisen pedagogiikan kouluttaja. Dosentti Lotta Uusitalo-Malmivaaran ohjauksessa valmistuu myös Tiina Korpela-Liimataisen väitöskirja, jossa keskitytään positiiviseen pedagogiikkaan ja opettajuuteen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:

Kaisa Vuorinen, s-posti kaisa.vuorinen@helsinki.fi, puh. 041 527 0978

Lotta Uusitalo-Malmivaara, s-posti lotta.uusitalo.malmivaara@helsinki.fi, puh. 0400 514 365

---

Anna Maria Peltonen
tiedottaja
Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
00014 Helsingin yliopisto
puh. 050 406 2047, s-posti maria.peltonen@helsinki.fi

Kuvat

Kuva: Linda Tammisto, vasemmalla Kaisa Vuorinen, oikealla Lotta Uusitalo-Malmivaara
Kuva: Linda Tammisto, vasemmalla Kaisa Vuorinen, oikealla Lotta Uusitalo-Malmivaara
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Kissojen ja koirien bakteerien antibioottiresistenssi on vähentynyt16.11.2018 09:38Tiedote

Kissojen ja koirien bakteereiden vastustuskyky antibiooteille on vähenemässä monen vuoden jälkeen. Tilanteen paranemiseen on todennäköisesti vaikuttanut antibioottien vähentynyt käyttö. Vaikka kehitys on ollut valoisampaa, monien antibioottien kohdalla vastustuskykyisten kantojen osuus on edelleen liian suuri ja aktiivisia toimia tarvitaan, kertoo Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen mikrobiologian laboratorio. Seurantatieto on kerätty vuosilta 2014–2017.

Yksin asuvan kohtuullinen minimibudjetti on noin 1 400 euroa kuukaudessa15.11.2018 10:13Tiedote

Esimerkkitalouksien välttämättömien kulujen yhteissumma kuukaudessa vaihtelee pääkaupunkiseudulla yksin asuvien alle 45-vuotiaiden noin 1 380 eurosta kahden vanhemman ja kolmilapsisen perheen noin 4 250 euroon. Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa on selvitetty, mitä tavaroita ja palveluita kuluttaja tarvitsee, jotta tulee toimeen, voi ylläpitää terveyttä ja voi kokea osallistuvansa yhteiskunnalliseen toimintaan Suomessa.

Tervakapitalismi mullisti kainuulaisten elämän 1800-luvulla14.11.2018 15:24Tiedote

Tutkimuksen mukaan tervatalous asemoitui 1800-luvun Kainuuseen erityisessä historiallisessa kontekstissa. Tervakapitalismin muotoutumista määrittivät kapitalistisen maailmanjärjestelmän, Suomen suurruhtinaskunnan ja Pohjois-Suomen talousalueen yhteiskunnallisten rakenteiden sekä toimijoiden voimasuhteet. Lähes vuosisadan jatkunut tervakapitalismi mullisti perin pohjin kainuulaisten elämän ja luontokäsitykset.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme