Ongelmallinen ja intensiivinen sosiaalisen median käyttö uhka koululaisen unelle

Ongelmalliset somen käyttäjät nukkuivat koulupäivää edeltävinä öinä tunnin vähemmän ja menivät tunnin myöhemmin nukkumaan verrattuna nuoriin, jotka käyttivät sosiaalista mediaa harvoin tai eivät käyttäneet sitä ollenkaan.

Lisäksi intensiivisesti sosiaalista mediaa käyttäneet koululaiset nukkuivat koulupäivää edeltävinä öinä 40 minuuttia vähemmän ja vapaapäivinä lähes puoli tuntia vähemmän kuin harvoin somea käyttävät nuoret.

– Ongelmallinen sosiaalisen median käyttö viittaa käytön hallinnan menettämiseen ja muiden riippuvuuden kaltaisten oireiden esiintymiseen. Sosiaalisen median käytön intensiteetti ilmaisee puolestaan, kuinka paljon henkilö käyttää sosiaalista mediaa. Intensiiviset käyttäjät viettävät sosiaalisessa mediassa lähes koko ajan joka päivä, kertoo väitöskirjatutkija Henri Lahti Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

Sekä ongelmallisesti että intensiivisesti somea käyttävillä nuorilla havaittiin enemmän sosiaalista jetlagia, joka tarkoittaa unen ja nukkumaanmenoaikojen epäsäännöllisyyttä vapaapäivien ja koulupäivien välillä. Ongelmakäyttäjät menivät vapaapäivinä nukkumaan lähes kaksi tuntia myöhemmin kuin koulupäivinä. Harvoin somea käyttävillä nuorilla ero nukkumaanmenoajoissa koulu- ja vapaapäivien välillä oli hieman yli tunnin.

– Tämä aiheuttaa aikaerorasituksen kaltaisia oireita, kuten väsyneisyyttä, huomauttaa lehtori Jorma Tynjälä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

Tutkimukseen osallistui 86 542 iältään 11-, 13-, ja 15-vuotiasta koululaista 18:sta Euroopan ja Pohjois-Amerikan maasta, mukaan lukien Suomesta. Tutkimuksen aineisto kerättiin vuonna 2018. Ongelmallisia somen käyttäjiä oli kansainvälisesti 6 % ja intensiivisiä käyttäjiä 30 %.

Suomessa erityispiirteenä oli, että myös harvempi sosiaalisen median käyttö oli yhteydessä vähäisempään unen määrään. Verrattuna kohtalaisesti somea käyttäviin nuoriin, harvoin tai ei ollenkaan somea käyttävät nukkuivat 22 minuuttia vähemmän koulupäivää edeltävinä öinä.

– Kansainvälisesti vertailtuna Suomessa oli puolet vähemmän koululaisia, jotka käyttivät somea harvoin tai eivät käyttäneet sitä ollenkaan. On mahdollista, että somea käyttämättömät suomalaisnuoret osallistuvat muuhun toimintaan, joka häiritsee heidän nukkumistaan, tai poikkeavat muulla tavalla kansainvälisestä vertailuryhmästä. Tämä tulos edellyttää lisäselvityksiä, Tynjälä arvioi.

Ongelmallisen sosiaalisen median käytön osalta Suomen tulokset vastasivat kansainvälisiä tuloksia. Ongelmakäyttäjät nukkuivat vähiten ja menivät myöhempään nukkumaan ja kärsivät eniten sosiaalisesta jetlagista.

– Sosiaalisen median käytöstä on muodostunut kiinteä osa koululaisen digitalisoituvaa arkea, ja runsaskin käyttö voidaan nähdä normaalina toimintana. Jos käyttö muodostuu pakonomaiseksi, on syytä kuitenkin huolestua. Avoin keskustelu nuoren kanssa sosiaalisen median käytöstä ja siihen liittyvistä rajoista luo parhaat edellytykset terveellisten käyttötapojen kehittymiselle, Lahti huomauttaa.

Näin tutkittiin

Sleep Health -lehdessä julkaistu tutkimus on osa Maailman terveysjärjestö WHO:n kanssa yhteistyössä toteutettavaa Health Behaviour in School-aged Children (HBSC) -tutkimusta (suomeksi WHO-Koululaistutkimus, www.hbsc.org), josta Suomen osalta vastaavat tutkijat Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan Terveyden edistämisen tutkimuskeskuksesta. Tutkimuksessa huomioitiin iän lisäksi sukupuoli ja perheen koettu sosioekonominen asema.

Alkuperäinen tutkimus

M. Boniel-Nissim et al., Adolescent use of social media and associations with sleep patterns across 18 European and North American countries, Sleep Health (2023), https://doi.org/10.1016/j.sleh.2023.01.005.

Lisätietoja

Väitöskirjatutkija Henri Lahti, Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta,
email: henri.o.lahti@jyu.fi, +358504669505

Lehtori Jorma Tynjälä, Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta,
email: jorma.a.tynjala@jyu.fi, +358400248097