Onko 9%&GR turvallinen salasana? DNA:n tietoturva-asiantuntija muistuttaa hyvän salasanan rakenteesta – ja kertoo miten turvaat omat tiedostosi
DNA:n tietoturvapäällikkö Seppo Pekosen mukaan tietoturvallisuuden riskit piilevät usein ihmisten mukavuudenhaluisuudessa.
”Lyhyet merkkijonot ovat luonnollisesti helpompia muistaa ja nopeampia kirjoittaa kuin pitkät. Lyhyt salasana on kuitenkin erittäin helppo murtaa nykyaikaisilla menetelmillä. Salasanan tulisikin olla ehdottomasti yli 12 merkkiä pitkä. Mitä pidempi, sen vaikeammin se on murrettavissa”, Pekonen kertoo.
Salasanasta salalauseeksi
“Usein oletetaan hyvän salasanan kriteerien täyttyvän, kun se sisältää kirjainten lisäksi erikoismerkkejä ja numeroita. Tämä ei valitettavasti enää suojaa riittävästi, mikäli salasana ei ole riittävän pitkä. Enää ei kannattaisi edes puhua salasanoista, vaan pikemmin salasanalauseista tai -fraaseista. Salasanalause voi olla hyvinkin simppeli, esimerkiksi suomenkielinen ja henkilökohtaisesti helposti muistettava lause. Salalausetta voi rikastaa suomen kielen murresanoilla, taivutusmuodoilla, numeroilla sekä erikoismerkeillä”, hän jatkaa.
Tällainen kriteerit täyttävä salasanalause on esimerkiksi: ”NytkandeepitääpiPapäässä-30See”.
Käytä aina eri salasanoja ja tunnuksia eri palveluissa
Toinen yleinen tietoturvallisuuden vaaranpaikka on käyttää samoja – tai samankaltaisia – salasanoja eri palveluissa.
”Tietomurtojen yhteydessä päätyy valitettavan usein käyttäjätunnusten lisäksi myös salasanoja verkkorikollisille huonosti suojatuista verkkopalveluista. Mikäli käytetään liian paljon toisiaan muistuttavia salasanoja, niiden logiikka voi paljastua hyökkääjälle useamman murron jälkeen hyvinkin helposti. Siksi on tärkeää, että eri palveluissa on aina täysin erilainen salalause. Lisäksi on suositeltavaa harkita myös eri käyttäjätunnuksen käyttöä sellaisissa palveluissa, jotka eivät ole tuttuja”, Pekonen huomauttaa.
Salasanat ja -lauseet vaivatta haltuun
Henkilökohtaisia salasanoja voi olla useita kymmeniä ja pituusvaatimuksen kasvaessa niitä voi olla vaikea muistaa. Salasanojen hallintaan on tarjolla esimerkiksi DNA Tunnusturva -palvelu, joka toimii helppokäyttöisenä salasanojenhallintaohjelmana. Siitä näkee myös, jos heikkoa salasanaa on käytetty useissa eri palvelussa.
”Tässäkin suhteessa ihmiset ovat mukavuudenhaluisia, ja käyttömukavuus syntyy esimerkiksi siitä, että tietoturvaa pystytään hallinnoimaan yhden välineen, kuten älypuhelimen avulla eikä salasanoja tarvitse muistaa tai kirjoittaa ylös”, kertoo DNA:n mobiililiiketoiminnan johtaja Cedric Kamtsan.
“Tunnusturvapalvelu luo käyttäjälle vahvan salasanan hänen puolestaan ja syöttää sen palveluihin itsenäisesti. Silloin salasanoja ei tarvitse enää edes muistaa ja huoli turvallisuudesta käytännössä poistuu. Esimerkiksi DNA Tunnusturva -palvelun käyttö on tehty mahdollisimman yksinkertaiseksi ja helpoksi, ja palveluun pystyy tallentamaan muitakin tietoja, kuten luottokortit ja pankkikortit. Se on alustasta riippumaton ja tukee kaikkia formaatteja. Näin voidaan esimerkiksi varmistaa, että jos jossain palvelussa tapahtuu tietomurto, käyttäjä saa tietää heti, milloin ja missä palveluissa salasana pitää vaihtaa”, Kamtsan jatkaa.
Verkkorikollisuuden määrä on lisääntynyt
Tietoturvallisuusasiat ovat juuri nyt hyvin ajankohtaisia, sillä verkkoasiointi on lisääntynyt paitsi digitalisaation, myös pandemian ja kotona olemisen seurauksena.
“Nykyisin verkkotunnukset pitää olla jo esimerkiksi silloin, kun tilataan verkosta pizzaa”, Kamtsan kuvailee.
”Samalla verkkorikollisuuden määrä on noussut aivan uudelle tasolle. Jo yhden salasanan avulla rikollinen voi saada käyttöönsä henkilön koko verkkoidentiteetin. Ja tässä puhutaan vasta niin sanotusta sosiaalisesta ulottuvuudesta. Lisäksi asiaan liittyy taloudellinen ulottuvuus, jos rikollinen pääsee käsiksi ympäristöihin, jonne on tallennettu maksutietoja”, Kamtsan muistuttaa.
Lisätietoja medialle:
Seppo Pekonen, tietoturvapäällikkö, DNA Oyj, puh. 044 044 5959, seppo.pekonen@dna.fi
Cedric Kamtsan, DNA:n mobiililiiketoiminnan johtaja, DNA Oyj, puh. 044 906 2377, cedric.kamtsan@dna.fi
DNA:n viestintä, puh. 044 044 8000, viestinta@dna.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
DNA on yksi Suomen johtavista tietoliikenneyhtiöistä. Haluamme tehdä asiakkaidemme arjesta mutkattomampaa. Tarjoamme yhteydet, palvelut ja laitteet koteihin sekä töihin ja pidämme näin huolta yhteiskunnan digitalisaatiosta. DNA:n asiakkaat ovat mobiilidatan käyttömäärissä jatkuvasti maailman kärkijoukossa. DNA:lla on noin 3,6 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Yhtiö on palkittu lukuisia kertoja erinomaisena työantajana ja perheystävällisenä työpaikkana. Vuonna 2020 liikevaihtomme oli 934 miljoonaa euroa ja yhtiössä työskentelee noin 1600 henkilöä ympäri Suomea. DNA on osa Telenoria, joka on Pohjoismaiden johtava tietoliikenneyhtiö. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi, Facebookissa @DNA.fi ja LinkedInissä @DNA-Oyj.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta DNA Oyj
Tutkimus: Moni pitää älylaitteiden omaa tietoturvaa riittävänä, vaikka se ei tarjoakaan riittävää suojaa2.7.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset kokevat tietoturvan entistä tärkeämmäksi ja kaikkia koskettavaksi asiaksi. Samalla yhä useampi jättää älylaitteensa suojaamatta tietoturvauhilta ja kokee tietoturvaratkaisut kalliiksi, selviää DNA:n teettämästä Digitaalinen elämä -kyselytutkimuksesta. Noin kolmasosa (35 %) suomalaisista luottaa siihen, että laitteiden oma tietoturva on riittävä. Asiantuntija pitää tätä huolestuttavana, sillä älylaitteiden tietoturva ei itsessään ole tarpeeksi kattava.
Survey: Many consider their smart devices' security sufficient, even though it does not provide adequate protection2.7.2025 08:30:00 EEST | Press release
Finns view cybersecurity as a topic that is increasingly important and universal. However, more individuals leave their smart devices unprotected against security threats, feeling that security solutions are too expensive, according to DNA’s Digital Life 2025 survey. Approximately one-third (35%) of Finns trust that their devices' built-in security is sufficient. This is concerning, as the security of smart devices alone is not comprehensive enough.
DNA:n kesäkuun 2025 myydyimmät puhelimet, älykellot ja tietokoneet1.7.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Apple vei kärkipaikan sekä DNA:n kuluttaja- että yritysasiakkaiden myydyimpien puhelinten listalla iPhone 16 Pro 5G -mallillaan. Applen iPhone 13 5G säilytti puolestaan ensimmäisen sijan käytettyjen puhelinten listalla. Kesäkuun myydyimpien älykellojen kärkisijat menivät lasten kellopuhelimille. Myydyimpien tuotteiden kärkeen kiilasi Xplora XGO2 -kellopuhelin, ja listan toiselle sijalle nousi ZTE K1 Pro -kellopuhelin. Toisen kvartaalin myydyimmän tietokoneen paikan otti Applen MacBook Air 13" M2.
Puhelimen katoamiseen kannattaa varautua jo ennakolta – tee ainakin nämä toimet uudelle puhelimelle27.6.2025 11:54:39 EEST | Tiedote
Välillä sattuu ja tapahtuu – puhelimille siis. Jos puhelin katoaa tai varastetaan, uuden laitteen saa tilalle, mutta sen sisältämien tietojen päätyminen vääriin käsiin voi aiheuttaa ongelmia. Onneksi tilanteeseen voi varautua ennakolta, jolloin vahingot jäävät pienemmiksi.
Be prepared in case your phone is lost – do at least these steps for your new phone27.6.2025 11:54:39 EEST | Press release
Accidents happen, and your phone is no exception. If a phone is lost or stolen, you can get a new replacement, but information stored in your phone ending up in the wrong hands can cause problems. Fortunately, you can take steps to minimise the damage caused by this in advance.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme