Onko 9%&GR turvallinen salasana? DNA:n tietoturva-asiantuntija muistuttaa hyvän salasanan rakenteesta – ja kertoo miten turvaat omat tiedostosi
DNA:n tietoturvapäällikkö Seppo Pekosen mukaan tietoturvallisuuden riskit piilevät usein ihmisten mukavuudenhaluisuudessa.
”Lyhyet merkkijonot ovat luonnollisesti helpompia muistaa ja nopeampia kirjoittaa kuin pitkät. Lyhyt salasana on kuitenkin erittäin helppo murtaa nykyaikaisilla menetelmillä. Salasanan tulisikin olla ehdottomasti yli 12 merkkiä pitkä. Mitä pidempi, sen vaikeammin se on murrettavissa”, Pekonen kertoo.
Salasanasta salalauseeksi
“Usein oletetaan hyvän salasanan kriteerien täyttyvän, kun se sisältää kirjainten lisäksi erikoismerkkejä ja numeroita. Tämä ei valitettavasti enää suojaa riittävästi, mikäli salasana ei ole riittävän pitkä. Enää ei kannattaisi edes puhua salasanoista, vaan pikemmin salasanalauseista tai -fraaseista. Salasanalause voi olla hyvinkin simppeli, esimerkiksi suomenkielinen ja henkilökohtaisesti helposti muistettava lause. Salalausetta voi rikastaa suomen kielen murresanoilla, taivutusmuodoilla, numeroilla sekä erikoismerkeillä”, hän jatkaa.
Tällainen kriteerit täyttävä salasanalause on esimerkiksi: ”NytkandeepitääpiPapäässä-30See”.
Käytä aina eri salasanoja ja tunnuksia eri palveluissa
Toinen yleinen tietoturvallisuuden vaaranpaikka on käyttää samoja – tai samankaltaisia – salasanoja eri palveluissa.
”Tietomurtojen yhteydessä päätyy valitettavan usein käyttäjätunnusten lisäksi myös salasanoja verkkorikollisille huonosti suojatuista verkkopalveluista. Mikäli käytetään liian paljon toisiaan muistuttavia salasanoja, niiden logiikka voi paljastua hyökkääjälle useamman murron jälkeen hyvinkin helposti. Siksi on tärkeää, että eri palveluissa on aina täysin erilainen salalause. Lisäksi on suositeltavaa harkita myös eri käyttäjätunnuksen käyttöä sellaisissa palveluissa, jotka eivät ole tuttuja”, Pekonen huomauttaa.
Salasanat ja -lauseet vaivatta haltuun
Henkilökohtaisia salasanoja voi olla useita kymmeniä ja pituusvaatimuksen kasvaessa niitä voi olla vaikea muistaa. Salasanojen hallintaan on tarjolla esimerkiksi DNA Tunnusturva -palvelu, joka toimii helppokäyttöisenä salasanojenhallintaohjelmana. Siitä näkee myös, jos heikkoa salasanaa on käytetty useissa eri palvelussa.
”Tässäkin suhteessa ihmiset ovat mukavuudenhaluisia, ja käyttömukavuus syntyy esimerkiksi siitä, että tietoturvaa pystytään hallinnoimaan yhden välineen, kuten älypuhelimen avulla eikä salasanoja tarvitse muistaa tai kirjoittaa ylös”, kertoo DNA:n mobiililiiketoiminnan johtaja Cedric Kamtsan.
“Tunnusturvapalvelu luo käyttäjälle vahvan salasanan hänen puolestaan ja syöttää sen palveluihin itsenäisesti. Silloin salasanoja ei tarvitse enää edes muistaa ja huoli turvallisuudesta käytännössä poistuu. Esimerkiksi DNA Tunnusturva -palvelun käyttö on tehty mahdollisimman yksinkertaiseksi ja helpoksi, ja palveluun pystyy tallentamaan muitakin tietoja, kuten luottokortit ja pankkikortit. Se on alustasta riippumaton ja tukee kaikkia formaatteja. Näin voidaan esimerkiksi varmistaa, että jos jossain palvelussa tapahtuu tietomurto, käyttäjä saa tietää heti, milloin ja missä palveluissa salasana pitää vaihtaa”, Kamtsan jatkaa.
Verkkorikollisuuden määrä on lisääntynyt
Tietoturvallisuusasiat ovat juuri nyt hyvin ajankohtaisia, sillä verkkoasiointi on lisääntynyt paitsi digitalisaation, myös pandemian ja kotona olemisen seurauksena.
“Nykyisin verkkotunnukset pitää olla jo esimerkiksi silloin, kun tilataan verkosta pizzaa”, Kamtsan kuvailee.
”Samalla verkkorikollisuuden määrä on noussut aivan uudelle tasolle. Jo yhden salasanan avulla rikollinen voi saada käyttöönsä henkilön koko verkkoidentiteetin. Ja tässä puhutaan vasta niin sanotusta sosiaalisesta ulottuvuudesta. Lisäksi asiaan liittyy taloudellinen ulottuvuus, jos rikollinen pääsee käsiksi ympäristöihin, jonne on tallennettu maksutietoja”, Kamtsan muistuttaa.
Lisätietoja medialle:
Seppo Pekonen, tietoturvapäällikkö, DNA Oyj, puh. 044 044 5959, seppo.pekonen@dna.fi
Cedric Kamtsan, DNA:n mobiililiiketoiminnan johtaja, DNA Oyj, puh. 044 906 2377, cedric.kamtsan@dna.fi
DNA:n viestintä, puh. 044 044 8000, viestinta@dna.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
DNA on yksi Suomen johtavista tietoliikenneyhtiöistä. Haluamme tehdä asiakkaidemme arjesta mutkattomampaa. Tarjoamme yhteydet, palvelut ja laitteet koteihin sekä töihin ja pidämme näin huolta yhteiskunnan digitalisaatiosta. DNA:n asiakkaat ovat mobiilidatan käyttömäärissä jatkuvasti maailman kärkijoukossa. DNA:lla on noin 3,6 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Yhtiö on palkittu lukuisia kertoja erinomaisena työantajana ja perheystävällisenä työpaikkana. Vuonna 2020 liikevaihtomme oli 934 miljoonaa euroa ja yhtiössä työskentelee noin 1600 henkilöä ympäri Suomea. DNA on osa Telenoria, joka on Pohjoismaiden johtava tietoliikenneyhtiö. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi, Facebookissa @DNA.fi ja LinkedInissä @DNA-Oyj.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta DNA Oyj
DNA:n joulukuun ja koko vuoden 2025 myydyimmät puhelimet, älykellot ja tietokoneet2.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Puhelinten, älykellojen ja tietokoneiden lisäksi jouluna oli kysyntää erityisesti puhelinten tarvikkeissa, älykotituotteissa sekä pelikonsoleissa. Apple oli vuoden suosituin älypuhelinvalmistaja niin kuluttajien kuin yritysasiakkaiden keskuudessa. Vuoden myydyin tietokone oli Acer Chromebook ja älykellojen suosituin oli puolestaan Xplora XGO2 -lasten kellopuhelin.
Tiedätkö mitä sometileillesi tai kryptovaluutoillesi tapahtuu kuolemasi jälkeen? Asiantuntija vinkkaa, mitä jokaisen pitäisi varmuudeksi tehdä19.12.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Digitaalisiin palveluihin kirjautuessa ei välttämättä tule miettineeksi, mitä omille tileille kuoleman jälkeen tapahtuu. Syytä olisi, sillä jätämme koko ajan isomman digitaalisen jäljen jälkeemme. Digitestamentilla tai digitaalisella tahdolla kerrotaan kuolinpesän hoitajille, mitä palveluja on ollut käytössä, ja mitä niille toivoo kuoleman jälkeen tehtävän. DNA:n asiantuntija valottaa, miksi jokaisen olisi syytä laatia yhteenveto käytössään olevista digipalveluista.
Do you know what will happen to your social media accounts or cryptocurrencies after your death? An expert advises what everyone should do just in case19.12.2025 08:30:00 EET | Press release
When logging into digital services, it may not occur to you what will happen to your accounts after your death. It should, as we are leaving an increasingly larger digital footprint behind us. A digital testament or digital will informs the estate administrators about which services have been used and what you wish to be done with them after your death. An expert from DNA explains why everyone should create a summary of the digital services they use.
DNA vahvistaa runkoverkkoaan Suomen ja Ruotsin välillä EU-rahoituksen tukemana – samalla yhteydet Länsi- ja Pohjois-Suomessa paranevat12.12.2025 08:30:00 EET | Tiedote
DNA toteuttaa vuosien 2026–2028 aikana kaksiosaisen runkoverkkojen maayhteyksien kehityshankkeen, joka parantaa kuituyhteyksiä erityisesti Suomen ja Ruotsin välillä. Hanke hyödyntää osin myös DNA:n nykyistä infrastruktuuria, mutta vahvistaa samalla alueellisia verkkoja Länsi- ja Pohjois-Suomessa. Projektiin investoidaan yhteensä 5,4 miljoonaa euroa, josta 1,62 miljoonaa katetaan EU-rahoituksen tuella.
DNA strengthens its core network between Finland and Sweden with EU funding – improving connections in Western and Northern Finland12.12.2025 08:30:00 EET | Press release
DNA is implementing a two-part development project for land connections in core networks between 2026 and 2028, aimed at enhancing fiber connections, particularly between Finland and Sweden. The project will also utilize some of DNA's existing infrastructure while strengthening regional networks in Western and Northern Finland. A total investment of 5.4 million euros will be made in the project, with 1.62 million euros covered by EU funding support.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme