Onko 9%&GR turvallinen salasana? DNA:n tietoturva-asiantuntija muistuttaa hyvän salasanan rakenteesta – ja kertoo miten turvaat omat tiedostosi
6.7.2021 09:00:00 EEST | DNA Oyj | Tiedote
DNA:n tietoturvapäällikkö Seppo Pekosen mukaan tietoturvallisuuden riskit piilevät usein ihmisten mukavuudenhaluisuudessa.
”Lyhyet merkkijonot ovat luonnollisesti helpompia muistaa ja nopeampia kirjoittaa kuin pitkät. Lyhyt salasana on kuitenkin erittäin helppo murtaa nykyaikaisilla menetelmillä. Salasanan tulisikin olla ehdottomasti yli 12 merkkiä pitkä. Mitä pidempi, sen vaikeammin se on murrettavissa”, Pekonen kertoo.
Salasanasta salalauseeksi
“Usein oletetaan hyvän salasanan kriteerien täyttyvän, kun se sisältää kirjainten lisäksi erikoismerkkejä ja numeroita. Tämä ei valitettavasti enää suojaa riittävästi, mikäli salasana ei ole riittävän pitkä. Enää ei kannattaisi edes puhua salasanoista, vaan pikemmin salasanalauseista tai -fraaseista. Salasanalause voi olla hyvinkin simppeli, esimerkiksi suomenkielinen ja henkilökohtaisesti helposti muistettava lause. Salalausetta voi rikastaa suomen kielen murresanoilla, taivutusmuodoilla, numeroilla sekä erikoismerkeillä”, hän jatkaa.
Tällainen kriteerit täyttävä salasanalause on esimerkiksi: ”NytkandeepitääpiPapäässä-30See”.
Käytä aina eri salasanoja ja tunnuksia eri palveluissa
Toinen yleinen tietoturvallisuuden vaaranpaikka on käyttää samoja – tai samankaltaisia – salasanoja eri palveluissa.
”Tietomurtojen yhteydessä päätyy valitettavan usein käyttäjätunnusten lisäksi myös salasanoja verkkorikollisille huonosti suojatuista verkkopalveluista. Mikäli käytetään liian paljon toisiaan muistuttavia salasanoja, niiden logiikka voi paljastua hyökkääjälle useamman murron jälkeen hyvinkin helposti. Siksi on tärkeää, että eri palveluissa on aina täysin erilainen salalause. Lisäksi on suositeltavaa harkita myös eri käyttäjätunnuksen käyttöä sellaisissa palveluissa, jotka eivät ole tuttuja”, Pekonen huomauttaa.
Salasanat ja -lauseet vaivatta haltuun
Henkilökohtaisia salasanoja voi olla useita kymmeniä ja pituusvaatimuksen kasvaessa niitä voi olla vaikea muistaa. Salasanojen hallintaan on tarjolla esimerkiksi DNA Tunnusturva -palvelu, joka toimii helppokäyttöisenä salasanojenhallintaohjelmana. Siitä näkee myös, jos heikkoa salasanaa on käytetty useissa eri palvelussa.
”Tässäkin suhteessa ihmiset ovat mukavuudenhaluisia, ja käyttömukavuus syntyy esimerkiksi siitä, että tietoturvaa pystytään hallinnoimaan yhden välineen, kuten älypuhelimen avulla eikä salasanoja tarvitse muistaa tai kirjoittaa ylös”, kertoo DNA:n mobiililiiketoiminnan johtaja Cedric Kamtsan.
“Tunnusturvapalvelu luo käyttäjälle vahvan salasanan hänen puolestaan ja syöttää sen palveluihin itsenäisesti. Silloin salasanoja ei tarvitse enää edes muistaa ja huoli turvallisuudesta käytännössä poistuu. Esimerkiksi DNA Tunnusturva -palvelun käyttö on tehty mahdollisimman yksinkertaiseksi ja helpoksi, ja palveluun pystyy tallentamaan muitakin tietoja, kuten luottokortit ja pankkikortit. Se on alustasta riippumaton ja tukee kaikkia formaatteja. Näin voidaan esimerkiksi varmistaa, että jos jossain palvelussa tapahtuu tietomurto, käyttäjä saa tietää heti, milloin ja missä palveluissa salasana pitää vaihtaa”, Kamtsan jatkaa.
Verkkorikollisuuden määrä on lisääntynyt
Tietoturvallisuusasiat ovat juuri nyt hyvin ajankohtaisia, sillä verkkoasiointi on lisääntynyt paitsi digitalisaation, myös pandemian ja kotona olemisen seurauksena.
“Nykyisin verkkotunnukset pitää olla jo esimerkiksi silloin, kun tilataan verkosta pizzaa”, Kamtsan kuvailee.
”Samalla verkkorikollisuuden määrä on noussut aivan uudelle tasolle. Jo yhden salasanan avulla rikollinen voi saada käyttöönsä henkilön koko verkkoidentiteetin. Ja tässä puhutaan vasta niin sanotusta sosiaalisesta ulottuvuudesta. Lisäksi asiaan liittyy taloudellinen ulottuvuus, jos rikollinen pääsee käsiksi ympäristöihin, jonne on tallennettu maksutietoja”, Kamtsan muistuttaa.
Lisätietoja medialle:
Seppo Pekonen, tietoturvapäällikkö, DNA Oyj, puh. 044 044 5959, seppo.pekonen@dna.fi
Cedric Kamtsan, DNA:n mobiililiiketoiminnan johtaja, DNA Oyj, puh. 044 906 2377, cedric.kamtsan@dna.fi
DNA:n viestintä, puh. 044 044 8000, viestinta@dna.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
DNA on yksi Suomen johtavista tietoliikenneyhtiöistä. Haluamme tehdä asiakkaidemme arjesta mutkattomampaa. Tarjoamme yhteydet, palvelut ja laitteet koteihin sekä töihin ja pidämme näin huolta yhteiskunnan digitalisaatiosta. DNA:n asiakkaat ovat mobiilidatan käyttömäärissä jatkuvasti maailman kärkijoukossa. DNA:lla on noin 3,6 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Yhtiö on palkittu lukuisia kertoja erinomaisena työantajana ja perheystävällisenä työpaikkana. Vuonna 2020 liikevaihtomme oli 934 miljoonaa euroa ja yhtiössä työskentelee noin 1600 henkilöä ympäri Suomea. DNA on osa Telenoria, joka on Pohjoismaiden johtava tietoliikenneyhtiö. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi, Facebookissa @DNA.fi ja LinkedInissä @DNA-Oyj.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta DNA Oyj
Allt färre yngre skolelever har en egen mobiltelefon29.4.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Den färska Skolbarnundersökningen visar att allt färre elever i årskurs 1–3 har en egen mobiltelefon. Samtidigt är den tid barn tillbringar med mobiltelefonen betydligt längre än den dagliga skärmtid som Institutet för hälsa och välfärd (THL) rekommenderar. Även enligt föräldrarna är en lämplig daglig användningstid för mobiltelefon större än vad de senaste digitala rekommendationerna anger. I den årliga enkätundersökning som DNA låter genomföra deltog 2 100 vårdnadshavare till barn i åldern 5–16 år.
Koululaistutkimus: Oma puhelin on entistä harvemmalla pikkukoululaisella29.4.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Tuoreesta Koululaistutkimuksesta selviää, että 1.–3.-luokkalaisten omat puhelimet harvinaistuvat koko ajan. Sen sijaan lasten puhelimella viettämä aika on rutkasti runsaampi kuin THL:n suosittama päivittäinen ruutuaika. Myös vanhempien mielestä sopiva puhelimen käyttöaika päivässä on suurempi kuin mitä tuore digisuositus ohjeistaa. DNA:n vuosittain teettämään kyselytutkimukseen vastasi 2100 vanhempaa, joiden lapset ovat iältään 5–16-vuotiaita.
School Survey: Fewer young primary school children have their own phone29.4.2026 09:00:00 EEST | Press release
The latest School Survey shows that personal phones among children in grades 1–3 are becoming increasingly rare. At the same time, the amount of time children spend using phones clearly exceeds the daily screen time recommended by the Finnish Institute for Health and Welfare (THL). Parents also consider a higher amount of daily phone use appropriate than what the most recent digital recommendations advise. The annual survey commissioned by DNA was answered by 2,100 parents of children aged 5–16.
DNA Oyj:n tammi–maaliskuun 2026 liiketoimintakatsaus: Liiketoiminta kehittyi tasaisesti kiristyneessä markkinatilanteessa28.4.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
DNA:n liiketoiminta on kehittynyt vuoden 2026 ensimmäisellä vuosineljänneksellä erittäin kireään kilpailutilanteeseen nähden suhteellisen hyvin. Tammi–maaliskuussa liikevaihto ja palveluliikevaihto pysyivät samalla tasolla vuodentakaiseen ajanjaksoon verrattuna. Vertailukelpoinen palveluliikevaihto ja käyttökate paranivat erityisesti huomioiden DNA:n IoT-liiketoiminnan siirron toiseen Telenorin konserniyhtiöön. Kiinteiden laajakaistaliittymien määrä kasvoi, ja matkaviestinverkon liittymämäärä pysyi tasaisena.
Plc’s January–March 2026 Interim Review: Business developed steadily in a tightened market situation28.4.2026 08:30:00 EEST | Press release
DNA’s business developed relatively well in the first quarter of 2026, given the extremely intense competitive environment. In January–March, revenue and service revenue remained at the same level as in the corresponding period last year. Comparable service revenue and EBITDA improved, particularly taking into account the transfer of DNA’s IoT business to another Telenor Group company. The number of fixed broadband subscriptions increased, and the number of mobile subscriptions remained stable.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme