Onko 9%&GR turvallinen salasana? DNA:n tietoturva-asiantuntija muistuttaa hyvän salasanan rakenteesta – ja kertoo miten turvaat omat tiedostosi

DNA:n tietoturvapäällikkö Seppo Pekosen mukaan tietoturvallisuuden riskit piilevät usein ihmisten mukavuudenhaluisuudessa.

”Lyhyet merkkijonot ovat luonnollisesti helpompia muistaa ja nopeampia kirjoittaa kuin pitkät. Lyhyt salasana on kuitenkin erittäin helppo murtaa nykyaikaisilla menetelmillä. Salasanan tulisikin olla ehdottomasti yli 12 merkkiä pitkä. Mitä pidempi, sen vaikeammin se on murrettavissa”, Pekonen kertoo.

Salasanasta salalauseeksi

“Usein oletetaan hyvän salasanan kriteerien täyttyvän, kun se sisältää kirjainten lisäksi erikoismerkkejä ja numeroita. Tämä ei valitettavasti enää suojaa riittävästi, mikäli salasana ei ole riittävän pitkä. Enää ei kannattaisi edes puhua salasanoista, vaan pikemmin salasanalauseista tai -fraaseista. Salasanalause voi olla hyvinkin simppeli, esimerkiksi suomenkielinen ja henkilökohtaisesti helposti muistettava lause. Salalausetta voi rikastaa suomen kielen murresanoilla, taivutusmuodoilla, numeroilla sekä erikoismerkeillä”, hän jatkaa.

Tällainen kriteerit täyttävä salasanalause on esimerkiksi: ”NytkandeepitääpiPapäässä-30See”.

Käytä aina eri salasanoja ja tunnuksia eri palveluissa

Toinen yleinen tietoturvallisuuden vaaranpaikka on käyttää samoja – tai samankaltaisia – salasanoja eri palveluissa. 

”Tietomurtojen yhteydessä päätyy valitettavan usein käyttäjätunnusten lisäksi myös salasanoja verkkorikollisille huonosti suojatuista verkkopalveluista. Mikäli käytetään liian paljon toisiaan muistuttavia salasanoja, niiden logiikka voi paljastua hyökkääjälle useamman murron jälkeen hyvinkin helposti. Siksi on tärkeää, että eri palveluissa on aina täysin erilainen salalause. Lisäksi on suositeltavaa harkita myös eri käyttäjätunnuksen käyttöä sellaisissa palveluissa, jotka eivät ole tuttuja”, Pekonen huomauttaa.

Salasanat ja -lauseet vaivatta haltuun

Henkilökohtaisia salasanoja voi olla useita kymmeniä ja pituusvaatimuksen kasvaessa niitä voi olla vaikea muistaa. Salasanojen hallintaan on tarjolla esimerkiksi DNA Tunnusturva -palvelu, joka toimii helppokäyttöisenä salasanojenhallintaohjelmana. Siitä näkee myös, jos heikkoa salasanaa on käytetty useissa eri palvelussa. 

”Tässäkin suhteessa ihmiset ovat mukavuudenhaluisia, ja käyttömukavuus syntyy esimerkiksi siitä, että tietoturvaa pystytään hallinnoimaan yhden välineen, kuten älypuhelimen avulla eikä salasanoja tarvitse muistaa tai kirjoittaa ylös”, kertoo DNA:n mobiililiiketoiminnan johtaja Cedric Kamtsan.

“Tunnusturvapalvelu luo käyttäjälle vahvan salasanan hänen puolestaan ja syöttää sen palveluihin itsenäisesti. Silloin salasanoja ei tarvitse enää edes muistaa ja huoli turvallisuudesta käytännössä poistuu. Esimerkiksi DNA Tunnusturva -palvelun käyttö on tehty mahdollisimman yksinkertaiseksi ja helpoksi, ja palveluun pystyy tallentamaan muitakin tietoja, kuten luottokortit ja pankkikortit. Se on alustasta riippumaton ja tukee kaikkia formaatteja. Näin voidaan esimerkiksi varmistaa, että jos jossain palvelussa tapahtuu tietomurto, käyttäjä saa tietää heti, milloin ja missä palveluissa salasana pitää vaihtaa”, Kamtsan jatkaa. 

Verkkorikollisuuden määrä on lisääntynyt 

Tietoturvallisuusasiat ovat juuri nyt hyvin ajankohtaisia, sillä verkkoasiointi on lisääntynyt paitsi digitalisaation, myös pandemian ja kotona olemisen seurauksena.

“Nykyisin verkkotunnukset pitää olla jo esimerkiksi silloin, kun tilataan verkosta pizzaa”, Kamtsan kuvailee. 

”Samalla verkkorikollisuuden määrä on noussut aivan uudelle tasolle. Jo yhden salasanan avulla rikollinen voi saada käyttöönsä henkilön koko verkkoidentiteetin. Ja tässä puhutaan vasta niin sanotusta sosiaalisesta ulottuvuudesta. Lisäksi asiaan liittyy taloudellinen ulottuvuus, jos rikollinen pääsee käsiksi ympäristöihin, jonne on tallennettu maksutietoja”, Kamtsan muistuttaa. 

Lisätietoja medialle:

Seppo Pekonen, tietoturvapäällikkö, DNA Oyj, puh. 044 044 5959, seppo.pekonen@dna.fi 
Cedric Kamtsan, DNA:n mobiililiiketoiminnan johtaja, DNA Oyj, puh. 044 906 2377, cedric.kamtsan@dna.fi 
DNA:n viestintä, puh. 044 044 8000, viestinta@dna.fi