Onko 9%&GR turvallinen salasana? DNA:n tietoturva-asiantuntija muistuttaa hyvän salasanan rakenteesta – ja kertoo miten turvaat omat tiedostosi
6.7.2021 09:00:00 EEST | DNA Oyj | Tiedote
DNA:n tietoturvapäällikkö Seppo Pekosen mukaan tietoturvallisuuden riskit piilevät usein ihmisten mukavuudenhaluisuudessa.
”Lyhyet merkkijonot ovat luonnollisesti helpompia muistaa ja nopeampia kirjoittaa kuin pitkät. Lyhyt salasana on kuitenkin erittäin helppo murtaa nykyaikaisilla menetelmillä. Salasanan tulisikin olla ehdottomasti yli 12 merkkiä pitkä. Mitä pidempi, sen vaikeammin se on murrettavissa”, Pekonen kertoo.
Salasanasta salalauseeksi
“Usein oletetaan hyvän salasanan kriteerien täyttyvän, kun se sisältää kirjainten lisäksi erikoismerkkejä ja numeroita. Tämä ei valitettavasti enää suojaa riittävästi, mikäli salasana ei ole riittävän pitkä. Enää ei kannattaisi edes puhua salasanoista, vaan pikemmin salasanalauseista tai -fraaseista. Salasanalause voi olla hyvinkin simppeli, esimerkiksi suomenkielinen ja henkilökohtaisesti helposti muistettava lause. Salalausetta voi rikastaa suomen kielen murresanoilla, taivutusmuodoilla, numeroilla sekä erikoismerkeillä”, hän jatkaa.
Tällainen kriteerit täyttävä salasanalause on esimerkiksi: ”NytkandeepitääpiPapäässä-30See”.
Käytä aina eri salasanoja ja tunnuksia eri palveluissa
Toinen yleinen tietoturvallisuuden vaaranpaikka on käyttää samoja – tai samankaltaisia – salasanoja eri palveluissa.
”Tietomurtojen yhteydessä päätyy valitettavan usein käyttäjätunnusten lisäksi myös salasanoja verkkorikollisille huonosti suojatuista verkkopalveluista. Mikäli käytetään liian paljon toisiaan muistuttavia salasanoja, niiden logiikka voi paljastua hyökkääjälle useamman murron jälkeen hyvinkin helposti. Siksi on tärkeää, että eri palveluissa on aina täysin erilainen salalause. Lisäksi on suositeltavaa harkita myös eri käyttäjätunnuksen käyttöä sellaisissa palveluissa, jotka eivät ole tuttuja”, Pekonen huomauttaa.
Salasanat ja -lauseet vaivatta haltuun
Henkilökohtaisia salasanoja voi olla useita kymmeniä ja pituusvaatimuksen kasvaessa niitä voi olla vaikea muistaa. Salasanojen hallintaan on tarjolla esimerkiksi DNA Tunnusturva -palvelu, joka toimii helppokäyttöisenä salasanojenhallintaohjelmana. Siitä näkee myös, jos heikkoa salasanaa on käytetty useissa eri palvelussa.
”Tässäkin suhteessa ihmiset ovat mukavuudenhaluisia, ja käyttömukavuus syntyy esimerkiksi siitä, että tietoturvaa pystytään hallinnoimaan yhden välineen, kuten älypuhelimen avulla eikä salasanoja tarvitse muistaa tai kirjoittaa ylös”, kertoo DNA:n mobiililiiketoiminnan johtaja Cedric Kamtsan.
“Tunnusturvapalvelu luo käyttäjälle vahvan salasanan hänen puolestaan ja syöttää sen palveluihin itsenäisesti. Silloin salasanoja ei tarvitse enää edes muistaa ja huoli turvallisuudesta käytännössä poistuu. Esimerkiksi DNA Tunnusturva -palvelun käyttö on tehty mahdollisimman yksinkertaiseksi ja helpoksi, ja palveluun pystyy tallentamaan muitakin tietoja, kuten luottokortit ja pankkikortit. Se on alustasta riippumaton ja tukee kaikkia formaatteja. Näin voidaan esimerkiksi varmistaa, että jos jossain palvelussa tapahtuu tietomurto, käyttäjä saa tietää heti, milloin ja missä palveluissa salasana pitää vaihtaa”, Kamtsan jatkaa.
Verkkorikollisuuden määrä on lisääntynyt
Tietoturvallisuusasiat ovat juuri nyt hyvin ajankohtaisia, sillä verkkoasiointi on lisääntynyt paitsi digitalisaation, myös pandemian ja kotona olemisen seurauksena.
“Nykyisin verkkotunnukset pitää olla jo esimerkiksi silloin, kun tilataan verkosta pizzaa”, Kamtsan kuvailee.
”Samalla verkkorikollisuuden määrä on noussut aivan uudelle tasolle. Jo yhden salasanan avulla rikollinen voi saada käyttöönsä henkilön koko verkkoidentiteetin. Ja tässä puhutaan vasta niin sanotusta sosiaalisesta ulottuvuudesta. Lisäksi asiaan liittyy taloudellinen ulottuvuus, jos rikollinen pääsee käsiksi ympäristöihin, jonne on tallennettu maksutietoja”, Kamtsan muistuttaa.
Lisätietoja medialle:
Seppo Pekonen, tietoturvapäällikkö, DNA Oyj, puh. 044 044 5959, seppo.pekonen@dna.fi
Cedric Kamtsan, DNA:n mobiililiiketoiminnan johtaja, DNA Oyj, puh. 044 906 2377, cedric.kamtsan@dna.fi
DNA:n viestintä, puh. 044 044 8000, viestinta@dna.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
DNA on yksi Suomen johtavista tietoliikenneyhtiöistä. Haluamme tehdä asiakkaidemme arjesta mutkattomampaa. Tarjoamme yhteydet, palvelut ja laitteet koteihin sekä töihin ja pidämme näin huolta yhteiskunnan digitalisaatiosta. DNA:n asiakkaat ovat mobiilidatan käyttömäärissä jatkuvasti maailman kärkijoukossa. DNA:lla on noin 3,6 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Yhtiö on palkittu lukuisia kertoja erinomaisena työantajana ja perheystävällisenä työpaikkana. Vuonna 2020 liikevaihtomme oli 934 miljoonaa euroa ja yhtiössä työskentelee noin 1600 henkilöä ympäri Suomea. DNA on osa Telenoria, joka on Pohjoismaiden johtava tietoliikenneyhtiö. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi, Facebookissa @DNA.fi ja LinkedInissä @DNA-Oyj.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta DNA Oyj
Puuskainen myrsky voi katkaista netin hetkessä – näin nopeasti operaattori reagoi häiriöihin12.6.2026 13:35:00 EEST | Tiedote
Perjantaille varoitetut myrskypuuskat voivat kaataa puita ja katkaista yhteyksiä eri puolilla Suomea. DNA:n valvomon asiantuntija paljastaa, mitä verkon kulisseissa tapahtuu häiriötilanteessa ja miten suomalaisten netti pidetään toiminnassa myös sään ääriolosuhteissa.
Gusty storm can cut internet connection in an instant – How quickly a network operator responds to disruptions12.6.2026 13:35:00 EEST | Press release
Storm gusts forecast for Friday may fell trees and disrupt connections across Finland. A specialist from DNA’s operations center reveals what happens behind the scenes during disruptions and how Finns’ internet is kept running even in extreme weather conditions.
Koululaistutkimus: Reilu kolmasosa vanhemmista valinnut lapsen ensipuhelimeksi kellopuhelimen – niiden suosiossa huima loikka vuodessa11.6.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
DNA:n Koululaistutkimukseen tänä vuonna osallistuneista 5–12-vuotiaiden lasten vanhemmista 36 prosenttia kertoi hankkineensa kellopuhelimen lapsensa ensipuhelimeksi. Viime vuonna näin vastasi 16 prosenttia. Lisäksi entistä useammalla 5–9-vuotiaalla lapsella ei ole minkäänlaista puhelinta henkilökohtaisessa käytössään. Asiantuntijan mukaan näin nopeita muutoksia nähdään harvoin.
School survey: Over a third of parents chose a smartwatch phone as their child’s first phone – popularity has surged in just one year11.6.2026 08:30:00 EEST | Press release
According to DNA’s School Survey, 36% of parents of children aged 5–12 reported that they had chosen a smartwatch phone as their child’s first phone this year. Last year, the figure was 16%. Additionally, an increasing number of children aged 5–9 do not have any personal phone at all. According to an expert, changes this rapid are rarely seen.
DNA selvitti: Tässä ovat Suomen puheliaimmat kunnat ja kaupungit9.6.2026 09:30:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset soittavat edelleen paljon mobiilipuheluita, mutta aktiivisuus vaihtelee merkittävästi erikokoisten kaupunkien ja kuntien välillä. DNA:n vuoden mittainen vertailu paljastaa, että puheliaimmat suomalaiset soitettujen minuuttimäärien perusteella asuvat pääosin pienillä paikkakunnilla. Asukaskohtaisessa tarkastelussa selvä ykkönen on Jämijärvi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme