Onko koulumotivaatio todella laskenut? Koulumotivaatiota ja hyvinvointia käsittelevä artikkeli palkittiin

Nuorten koulumotivaation ja kouluhyvinvoinnin laskusta on viime vuosina keskusteltu niin vanhempien, opettajien kuin mediankin keskuudessa. On myös esitetty, että alhainen koulumotivaatio ja hyvinvoinnin kokemus voisivat selittää viimeisimpien PISA-tulosten heikentymistä. Tästä ei kuitenkaan ole ollut tutkimusnäyttöä. Palkittu artikkeli kyseenalaistaa julkisen keskustelun nuorten koulumotivaation ja hyvinvoinnin voimakkaasta laskusta ajan myötä.

– Tosiasiassa tulokset osoittavat, että yleisellä tasolla muutosta on tapahtunut vain vähän. Tulokset viittaavat kuitenkin motivaation heikentymiseen äidinkielen oppiaineessa ja erityisesti poikien kohdalla, akatemiatutkija Kati Vasalampi toteaa.

Tulokset eivät tue yleistä keskustelua selvästä koulumotivaation tai kouluhyvinvoinnin tason laskusta viimeisen vuosikymmenen aikana. Sen sijaan motivaation lasku äidinkielessä saattaa liittyä lukutaidon tason laskuun, jota on havaittu myös viimeaikaisissa PISA-tutkimuksissa.

– Tämä on huolestuttava havainto, kun tiedetään, miten suuri merkitys esimerkiksi lukemismotivaatiolla on koulusuoriutumiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen, Marja-Kristiina Lerkkanen lisää.

Jyväskylän yliopistossa ovat jo pitkään seurattu oppilaiden motivaation ja hyvinvoinnin muutoksia laajoilla seuranta-aineistoilla. Palkitussa artikkelissa tarkasteltiin 7.-luokkalaisia koskevia tutkimusaineistoja vuosilta 2007, 2010 ja 2014.

– Tutkimustehtävä on taustoitettu erityisen hyvin, ja se antaa lukijalle hyvät perustiedot ja tilannekuvan. Mielenkiintoiset uudet tulokset kyseenalaistavat yleisen käsityksen koulumotivaation tai kouluhyvinvoinnin laskusta, Kasvatus-lehden toimitusneuvosto toteaa palkinnon perusteluissa.

Palkittu artikkeli on julkaistu Kasvatus-lehden numerossa 4/2018.

Lisätietoja:

Kati Vasalampi, kati.vasalampi@jyu.fi, puh. +358408054126