Onko missään enää mahdollisuutta olla hiljaisuudessa, pohtii Reetta Niemelän ja Eri Shimatsukan kuvakirja Kettu ja hiljaisuus

Olipa kerran kuparipannun värinen kettu. Sillä oli valtavan pitkät ja herkät korvat. Kettu joutui kaivautumaan yhä syvemmälle onkaloonsa voidakseen lepuuttaa korviaan. Metsäkulma oli näet täynnä kovia ääniä. Ketusta oli hirveän noloa kulkea metsässä koko ajan korvat luimussa ja säpsähdellen.

Kettu alkoi etsiä hiljaisuutta, jota löytyi kärpässienen lakin alta, hengityksen rytmistä, kielon tuoksusta... Mutta pian hiljaisuus jo rikkoutui. Miten Metsäkulmalla ymmärrettäisiin, että hiljaisuus on kuin riippukeinu, johon voi turvassa nukahtaa?

Lastenkirjailija Reetta Niemelä ja tekstiilitaiteilija Eri Shimatsuka pohtivat uudessa kuvakirjassaan hiljaisuutta ja sen puutetta herkkäkorvaisen ketun kautta. Kaksikko tapasi Shimatsukan näyttelyssä Fiskarsissa kesällä 2021, ja hyvin pian he ymmärsivät, että haluaisivat tehdä yhdessä lastenkirjan. Kolme päivää tapaamisen jälkeen Niemelä lähetti Shimatsukan sähköpostiin tarinan, josta muodostui Kettu ja hiljaisuus.

Niemelä ja 15 vuotta sitten Japanista Suomeen muuttanut Shimatsuka pääsivät pohtimaan yhdessä kirjaa tehdessään suomalaisen ja japanilaisen kuvitustavan eroja: esimerkiksi japanilaisessa lastenkirjallisuudessa hahmot voivat olla suomalaisesta näkökulmasta jopa hiukan ylisöpöjä, kun taas täällä eläimet on ainakin osin pyritty esittämään esittämään realistisemmin. 

Maiden kulttuureissa on tekijäparin mielestä myös paljon yhteistä. Molemmille luonto on tärkeää, samoin vaatimattomuus. Luonto näkyykin niin Shimatsukan tekstiileissä, Niemelän aiemmissa lastenkirjoissa kuin nyt yhteisessä Ketussa ja hiljaisuudessakin. Tekijöistä on ollut kiinnostavaa pohtia yhdessä myös hiljaisuutta ja sen merkitystä kummankin kulttuurin näkökulmasta, sillä kuten pienessä Suomessa, myös lähes 130 miljoonan asukkaan Japanissa hiljaisuus on hyvin tärkeää.

Kettua ja hiljaisuutta juhlistetaan marraskuussa

Ääniä, isoja ja pieniä, riittää kaikkialla, eikä aidosti hiljaisia paikkoja oikeastaan ole. Niemelän kokemuksen mukaan usein jostakin herkkyydestä kärsivää kehotetaan vain sopeutumaan tilanteeseen ja muuttamaan omia tapojaan, mutta Ketussa ja hiljaisuudessa muutkin metsän eläimet ymmärtävät, että myös hiljaisuudelle on tarvetta ja sille tehdään tilaa.

”Meille oli tosi tärkeää, että aina se, joka on erilainen, ei joutuisi sopeutumaan niin sanotusti tavallisten tapoihin”, Niemelä ja Shimatsuka sanovat.

Kirjailija Niemelä on koko ikänsä kärsinyt ääniyliherkkyydestä, jonka vuoksi hän esimerkiksi kulkee julkisissa tiloissa aina korvatulpat korvissa. Hän itse käsitti oman yliherkkyytensä vasta aikuisiässä, mutta tunnistaa sen olleen läsnä jo lapsuudessa. Niemelä halusi käsitellä aihetta lastenkirjassa, koska lapsetkin voivat väsyä herkästi erilaisista aistitulvista ilman että he itse tai heidän ympäristönsä ymmärtää sitä.

Kettu ja hiljaisuus -kirjaa juhlistetaan Eri Shimatsukan näyttelyssä Helsingin Kämp Gardenissa 19.11. Vapaa pääsy!

Reetta Niemelä (s. 1973) on runoilija ja lastenkirjailija, jonka kirjojen toistuvia teemoja ovat luonnonilmiöiden ihmettelyn ilo sekä lasten osallisuus omaan ympäristöön. Hän on tehnyt lukuisia lasten tietokirjoja. Useasti palkittu Niemelä sai alkuvuonna Arvid Lydecken -lastenkirjapalkinnon teoksestaan Mustan kuun majatalo. Eri Shimatsuka (s. 1979) on tekstiilitaiteilija ja kuvittaja, joka on suunnitellut tekstiilejä esimerkiksi Marimekolle, Finartelle ja Lapuan kankureille. Kettu ja hiljaisuus on hänen ensimmäinen lastenkirjakuvitustyönsä. Hän on myös kirjoittanut tänä vuonna julkaistun esseekokoelman Small Happiness Found in Finland.

Kettu ja hiljaisuus on saatavana myös ääni- ja sähkökirjana.

Haastattelupyynnöt, pdf-vedokset ja lisätiedot anni.gullichsen@otava.fi