Toimihenkilöliitto ERTO

Onko tässä yksi syy nuorten uupumiseen? – vain noin puolet alle 30-vuotiaista saa halutessaan lain takaaman kesäloman 

Jaa

Vuosilomalain takaaman neljän viikon yhdenjaksoisen kesäloman saa halutessaan vain noin puolet alle 30-vuotiaista työelämässä olevista nuorista. Tämä tarkoittaa sitä, että puolet nuorista jää ilman lain mukaista lepoaikaa. Kaikista työssä käyvistä suomalaisista palkansaajista ilman neljän viikon yhdenjaksoista lomaa jää 27% Tämä selviää Toimihenkilöliitto ERTOn suomalaisille palkansaajille kesäkuussa teettämästä kyselystä.

Vain 52% alle 30-vuotiaista työssä käyvistä saa halutessaan neljän viikon yhdenjaksoisen kesäloman, selviää Toimihenkilöliitto ERTOn kesäkuussa teettämästä kyselystä.  

Toimihenkilöliitto ERTO kysyi tuhannelta työssä käyvältä 18-63-vuotiaalta palkansaajalta, saavatko he halutessaan pitää yhdenjaksoisen neljän viikon loman, edellyttäen että heillä on kertynyt siihen vaadittavat lomapäivät.  

Vuosilomalaissa on erittäin selkeästi annettu työnantajalle mahdollisuus poiketa yhdenjaksoisesta neljän viikon lomasta vain hyvin poikkeuksellisesti, joten yhdenjaksoisen loman puute on yleensä aina lainvastainenHyvin poikkeuksellisia syitä on nimittäin käytännössä niin vähän, ettei sillä ole tilastollista merkitystä, Toimihenkilöliitto ERTOn puheenjohtaja Juri Aaltonen huomauttaa.  

Aaltosen mukaan yleisin lainvastainen perustelu loman pilkkomiseen on se, että neljän viikon loma edellyttäisi sijaisen palkkaamista. Sijaisen palkkaustarve ei kuitenkaan oikeuta määräämään alle neljän viikon yhdenjaksoiselle lomalle. 

Loman voi pilkkoa osiin yhdessä sopimalla, mutta se edellyttää, että työntekijäkin aidosti haluaa pitää lomansa useammassa osassa. Loman pitäminen yhdenjaksoisena on levon ja palautumisen kannalta työntekijälle paras vaihtoehto ja siten erittäin tärkeää työsuojelullisesta näkökulmasta.  

Terveystalon tänä keväänä julkaiseman potilasdatan mukaan 20-29-vuotiailla mielenterveyden ongelmat ovat nousseet jo suurimmaksi sairauspoissaolojen aiheuttajaksi.

- Työntekijöiden jaksamisesta puhutaan nykyään jatkuvasti ja erityisesti nuorten uupuminen on todella huolestuttavaa. Työntekijöiden jaksamisen kannalta on ehdottoman tärkeää, että heillä on kerran vuodessa oikeus lain suomaan kunnolliseen palautumiseen, Aaltonen sanoo.  

Alhainen palkka ja pieni työpaikka huonontavat asemaa  

Kyselyn mukaan 73 prosenttia kaikista palkansaajista saa halutessaan pitää neljän viikon yhdenjaksoisen loman. Se tarkoittaa sitä, että noin joka neljännes ei saa lain suomaa lepo- ja palautumisaikaa. 

Huolestuttavinta on se, miten epätasaisesti mahdollisuus lomaan jakautuu. Nuorten lisäksi riskiryhmissä jaksamisen kannalta ovat pienissä yrityksissä työskentelevät sekä alemman tulotason omaavat. 

Alle 27000 euroa vuodessa tienaavista vain noin puolet saa halutessaan yhdenjaksoisen neljän viikon loman, kun taas yli 67500 euroa tienaavista sen saa halutessaan noin 80 prosenttiaMyös alle 10 hengen yrityksissä vain noin puolet saa halutessaan neljän viikon yhdenjaksoisen loman, kun taas isoissa, yli 250 henkeä työllistävissä yrityksissä sen saa 80 prosenttia.  

- Myös tietyillä aloilla tilanne on erittäin huolestuttava. Taloushallinnon alalla työskentelevistä jäsenistämme vain 17 prosenttia saa yhdenjaksoisen neljän viikon loman ja 41 prosenttia saa kolmen viikon loman. Lähes kolmannes saa vain kahden viikon yhdenjaksoisen lepoajan, sanoo Juri Aaltonen huolestuneena.   

Varsinkin nuorten keskuudessa yksi syy saattaa olla tietämättömyys omista oikeuksista. 

- Haluamme, että työntekijät tietävät oikeutensa neljän viikon yhdenjaksoisen lomaan, jotta he voivat huolehtia paremmin omasta jaksamisestaan, Aaltonen sanoo.  

 

Taustatiedot tutkimuksesta:  

Kyselytutkimuksen on toteuttanut YouGov Finland Toimihenkilöliitto ERTOn toimeksiannosta. Tutkimuksessa haastateltiin 18-63 -vuotiaita työelämässä mukana olevia ja palkansaajaroolissa olevia suomalaisia (ei yrittäjiä). Tiedot kerättiin sähköisenä kyselynä 12.6. – 19.6.2019 välisenä aikana YouGovin kuluttajapaneelissa. Lopullinen vastaajamäärä on 1000. Kokonaistuloksissa keskimääräinen luottamusväli on noin ± 2,8%-yksikköä suuntaansa (95%:n luottamustasolla). Otosta ei ole kiintiöity tai painotettu, mutta se edustaa alueellisesti varsin tarkkaan väestön jakaumaa. Miesten osuus vastaajissa on hieman pienempi kuin naisten osuus, pääsyyn ollessa se, että miehiä toimii yrittäjinä huomattavasti naisia enemmän. Julkisen sektorin palkansaajien osuus (36%) on suurempi kuin Tilastokeskuksen luokittelussa (27%) vuodelta 2018. Tämäkin pääosin siksi, että yksityisen sektorin yrittäjät (joita on 13% työvoimasta) eivät otoksessa ole mukana. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Puheenjohtaja Juri Aaltonen
040 553 8536
juri.aaltonen@erto.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Toimihenkilöliitto ERTO
Toimihenkilöliitto ERTO
Asemamiehenkatu 4
00520 Helsinki

09 613 231http://www.erto.fi

Toimihenkilöliitto ERTO on yksityisen palvelusektorin asiantuntijatehtävissä työskentelevien ammattiliitto. ERTOn noin 15 000 jäsentä edustavat muun muassa seuraavia aloja: logistiikka, markkinointiviestintä, digimedia, sosiaali- ja terveysala, henkilöstöpalveluala, tietotekniikan palvelut, matkailu-, liikunta- ja kulttuuripalvelut sekä taloushallinto. ERTO on osa Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:ta.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Toimihenkilöliitto ERTO

Kysely: Suomalaiset tunnistavat sukupuolten välistä tasa-arvoa työelämässä, mutta vähemmistöjen oikeuksia on vaikea arvioida27.6.2019 09:37:33 EESTTiedote

Monimuotoisuus työpaikoilla on lisääntynyt, mutta ihmiset ovat vielä tietoisempia sukupuoleen liittyvistä asioista kuin muusta yhdenvertaisuudesta. Tämä ilmenee Toimihenkilöliitto ERTOn kesäkuussa teettämästä kyselystä, jossa 1000 suomalaista työelämässä mukana olevaa arvioi, missä määrin yhdenvertaiset oikeudet työelämässä heidän mielestään toteutuvat eri ryhmien välillä.

Työnantajat tarjoavat yhä vähemmän koulutuspäiviä – valtiolla paremmat mahdollisuudet kouluttautua20.5.2019 06:00:00 EESTTiedote

Yritykset tarjoavat yhä vähemmän koulutuspäiviä työntekijöilleen, ilmenee Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrista. Julkisella sektorilla työntekijät saavat koulutuspäiviä yksityistä sektoria enemmän. Osaaminen on paitsi kilpailukyvyn, mutta myös jaksamisen edellytys ja siksi Toimihenkilöliitto ERTO kannustaa koulutuksen lisäämiseen.

Puolueet myöntävät: Itsensä työllistäjien asema sosiaaliturvassa on epäselvä 11.3.2019 14:53:07 EETTiedote

Itsensä työllistäjiä tulkitaan tällä hetkellä epäselvästi palkansaajaroolin ja yrittäjän välillä, myönsivät kansanedustajat tänään Itset ry:n vaalipaneelissa Helsingin Musiikkitalossa. Toimihenkilöliitto ERTOn mielestä itsensä työllistäjän pitäisi saada itse valita, haluaako hän vakuuttaa ei-työsuhteisen tulonsa kuten palkansaaja vai kuten yrittäjä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme