Onnellisten digitalisaatio -artikkelisarjassa pohditaan seuraavaksi: Kuinka digitalisoida perinteinen toimiala?
Asunnon ostaminen on kansalaisille iso ja tärkeä päätös. Ostajan lisäksi yhtä tärkeää on se, että myös muilla sidosryhmillä, kuten pankeilla ja kiinteistönvälittäjillä, on luottavainen olo prosessiin. Onhan pelissä kaikilla paljon.
Yrittäjä Sami Honkosen perustaman digitaalisen asuntokauppa-alustan oli tarkoitus siirtää perinteinen asuntokauppa kokonaan verkkoon, jolloin kaupankäynnistä tulisi helppoa, nopeaa ja turvallista. Artikkelissaan Honkonen kertoo, millaisia esteitä matkan varrella tuli ylittää, jotta luottamusta saatiin rakennettua kaikkien toimijoiden välillä digitaalisiin kanaviin siirtyessä.
Asuntokauppa on perinteisesti sisältänyt useita manuaalisia vaiheita ja edellyttänyt fyysisiä tapaamisia. Ilman vaikeuksia ei tällaisen perinteisen toimialan digitalisointi onnistunut, sillä totuttuihin prosesseihin ja tapoihin on aina helpompi jäädä. Esimerkiksi nykymuotoisista kauppakirjoista ei haluttu siirtyä uusiin versioihin eivätkä pankit ehtineet toteuttaa omia ratkaisujaan ajoissa.
“Tuntui siltä, että matto vedettiin jalkojen alta ja juuri kun oli pääsemässä takaisin seisomaan, vedettiin taas toinen matto alta. Näin digitalisaatioprojektit aina menevät”, Honkonen toteaa.
Digipalveluiden tavoitteena on lopulta tehdä arjestamme helpompaa
Honkosen teksti kertoo osuvasti tarinan siitä, miten digitalisaatio on parhaimmillaan ongelmanratkaisua uudessa ympäristössä, ihmisen arkea helpottavalla tavalla. Aiemmin asuntokaupassa perinteinen paperinen osakekirja siirtyi myyjän pankin holvista ostajan pankin holviin, vaikka koko prosessi olisi voitu digitalisoida jo ajat sitten.
“Jälkikäteen ratkaisumme kuulostaa ilmeiseltä, mutta kukaan ei kuitenkaan ollut tehnyt sitä aiemmin. Tällä tavalla olisi voinut tehdä lähes digitaalista asuntokauppaa jo vuosikymmeniä aiemminkin”, Honkonen pohtii.
Myös maailmanlaajuinen koronapandemia kiihdytti kasvua, sillä Honkosen palvelun avulla asuntokaupat pystyi hoitamaan kokonaan etänä. Pandemia onkin vaikuttanut digitaalisten palveluiden kasvuun ja kehitykseen räjähdysmäisellä tavalla kuluneen puolentoista vuoden aikana.
”Viime vuosina on otettu suuria harppauksia digipalvelujen kehittämisessä. Palvelua digitalisoitaessa prosessi pitää aina miettiä kokonaan alusta uusiksi. Jo olemassa olevan asiakirjallisen prosessin sähköistäminen sellaisenaan ei johda toimivaan digitaaliseen palveluun. Esimerkiksi Digi- ja väestötietovirasto digitalisoi valtuuttamisprosessin rekistereihin ja rajapintoihin eikä siirreltäviin valtakirjoihin perustuvaksi, kun se rakensi mahdollisuuden valtuuttaa sähköisesti toisen henkilön asioimaan valtuuttajan puolesta ”, kertoo Digi- ja väestötietoviraston ylijohtaja Timo Salovaara.
Onnellisten digitalisaatio on Digi- ja väestötietoviraston yhdessä suomalaisten ajattelijoiden kanssa tuottama artikkelisarjan, jossa keskustellaan digitalisaatiosta ja tulevaisuudesta. Sen tavoitteena on herättää ajatuksia erilaisista mahdollisista digitaalisista tulevaisuuksista, jotta yhä useampi innostuisi yhteiskunnan kehittämisestä ja lähtisi siihen mukaan.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja artikkelisarjasta:
Digi- ja väestötietovirasto, viestintäasiantuntija Eetu Jokela, p. 0295 535 056, etunimi.sukunimi[at]dvv.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Digi- ja väestötietovirasto
Digi- ja väestötietovirasto edistää yhteiskunnan digitalisaatiota, turvaa tietojen saatavuutta ja tarjoaa palveluja asiakkaiden elämäntapahtumiin.
Digi- ja väestötietovirasto huolehtii yhteiskunnan perustana olevan väestötietojärjestelmän ylläpidosta ja yhteiskunnan digitalisaatiosta. Viraston tehtäviä ovat mm. siviilivihkimiset, nimen- ja osoitteenmuutokset, holhous- ja edunvalvonta-asiat, väestötietojärjestelmän ylläpito, sähköisen identiteetin ratkaisujen kehittäminen sekä keskitettyjen sähköisen asioinnin tukipalvelujen kehittäminen ja ylläpito. Tällaisia sähköisen asioinnin tukipalveluja ovat mm. Suomi.fi-verkkopalvelu, sähköiset viranomaisviestit (Suomi.fi-viestit) sekä valtuuttaminen toisen puolesta asiointiin (Suomi.fi-valtuudet). Virasto myös vastaa kansallisen palveluarkkitehtuurin toteutuksesta.
Vuonna 2020 perustettu Digi- ja väestötietovirasto toimii valtiovarainministeriön hallinnonalalla. Virasto syntyi, kun Väestörekisterikeskus ja maistraatit yhdistyivät 1.1.2020.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Digi- ja väestötietovirasto
Suomi.fi-mobilappen förnyas 22.4.2024 – Se hur ändringen påverkar dig!17.4.2024 15:05:00 EEST | Tiedote
De nya Android- och iOS-versionerna av Suomi.fi-mobilappen publiceras 22.4.2024. I och med förnyelsen förändras appens utseende och funktioner. I den nya Suomi.fi-mobilappen har bland annat appens användbarhet, tillgänglighet och navigationsstruktur förbättrats. När den nya appen har publicerats är det inte längre möjligt att använda gamla versioner av appen.
Suomi.fi-mobiilisovellus uudistuu 22.4.2024 – Katso miten muutos vaikuttaa sinuun!17.4.2024 15:05:00 EEST | Tiedote
Suomi.fi-mobiilisovelluksen uudet Android- ja iOS-versiot julkaistaan 22.4.2024. Uudistuksen myötä sovelluksen ulkonäkö ja toiminnallisuudet uudistuvat. Uudessa Suomi.fi-mobiilisovelluksessa on parannettu muun muassa sovelluksen käytettävyyttä, saavutettavuutta ja navigaatiorakennetta. Kun uusi sovellus on julkaistu, vanhojen sovellusversioiden käyttäminen ei ole enää mahdollista.
The new versions of Suomi.fi mobile application will be launched 22.4.2024: See how the change affects you!17.4.2024 15:05:00 EEST | Press release
The new Android and iOS versions of the Suomi.fi mobile application will be launched 22.4.2024. As a result of the update, the appearance and functionalities of the application will change. The new application has improved usability, accessibility and navigation structure. Once the new application is published, it will no longer be possible to use older versions of the application.
Aino ja Eino uudet lasten suosikkinimet16.4.2024 09:29:34 EEST | Tiedote
Vuonna 2023 Suomessa syntyneiden lasten suosituimmat ensimmäiset etunimet olivat suomenkielisillä lapsilla Aino ja Eino. Kaksi vuotta putkeen suosituimman lasten nimen titteliä hallinneet Olivia ja Leo joutuivat viime vuonna väistymään kärkipaikalta. Ruotsinkielisillä lapsilla ykköspaikkaa pitävät Ellen ja Liam ja muunkielisillä lapsilla Sofia ja Adam.
Digihumaus-rapporten 2024: Åldrande och mångfald driver på förvaltningen, men man måste satsa mer på digital infrastruktur än i nuläget11.4.2024 12:15:00 EEST | Tiedote
Myndigheten för digitalisering och befolkningsdata har idag publicerat en ny Digihumaus-rapport. I rapporten analyseras förändringar i Finlands befolkning och deras betydelse för den offentliga förvaltningen. Rapporten är en fortsättning på Digihumaus-rapporterna som publicerats under de fyra senaste åren. I rapporten har temat delats in i fyra undertrender: åldrande, invandring, differentiering av områden och mångfald.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme