Suomen Palopäällystöliitto ry

Onnettomuuspaikkojen kuvaaminen on vaarallinen ilmiö – pelastusalan toimijoiden yhteinen kampanja kehottaa jättämään kuvan ottamatta

Jaa
Liikenneonnettomuuspaikoilla tapahtuva kuvaaminen huolestuttaa pelastusalan toimijoita. Moni kuvaa ajattelemattomuuttaan, sillä kuvaaminen on nykypäivänä varsin luonnollinen reaktio – tilanteessa kuin tilanteessa. Kuvaa elämää – älä onnettomuuspaikkaa -kampanjan tavoitteena onkin lisätä tietoa onnettomuuspaikkojen kuvaamisen ongelmallisuudesta, jotta yhä useampi onnettomuuspaikkakuva jäisi ottamatta.
Onnettomuuksia sattuu Suomen teillä lukuisia päivittäin. Esimerkiksi vuonna 2020 tieliikenneonnettomuus oli pelastustoimen onnettomuustyypeistä kolmanneksi yleisin: tieliikenteeseen liittyviä tehtäviä kirjattiin kaikkiaan 15 690, mikä on 15 prosenttia kaikista pelastustehtävistä.
Onnettomuuksia sattuu Suomen teillä lukuisia päivittäin. Esimerkiksi vuonna 2020 tieliikenneonnettomuus oli pelastustoimen onnettomuustyypeistä kolmanneksi yleisin: tieliikenteeseen liittyviä tehtäviä kirjattiin kaikkiaan 15 690, mikä on 15 prosenttia kaikista pelastustehtävistä.

Pelastusalan toimijoiden yhteinen Kuvaa elämää – älä onnettomuuspaikkaa -kampanja muistuttaa, että meistä jokaisen elämä on täynnä ikuistamisen arvoisia hetkiä – joskaan onnettomuuspaikka ei ole yksi niistä. Onnettomuuspaikkojen kuvaaminen on vahingollista useasta eri näkökulmasta, ja siksi liikenneonnettomuustilanteissa puhelinta tulisi käyttää ainoastaan avun hälyttämiseen paikalle.

Ratissa kuvaaminen vaarantaa sekä kuvaajan että muiden tielläliikkujien turvallisuuden mutta myös pelastustyöntekijöiden työturvallisuuden. Lisäonnettomuuksien ja turhien vaaratilanteiden riski kasvaa, jos keskittyminen on onnettomuuspaikan turvallisen ohittamisen sijaan kuvaamisessa. Lisäksi ajaessa kuvaaminen on laissa kielletty.

Onnettomuuden uhrien yksityisyydensuoja vaarantuu, jos onnettomuuspaikalta leviää kenen tahansa ottamia kuvia. Tämän vuoksi kuvaamista pyritäänkin rajoittamaan esimerkiksi kuvausesteillä ja kuvaajia ohjeistamalla. Kuvaamisen rajoittamiseen kuluva kallisarvoinen aika puolestaan on pois itse pelastustoiminnan resursseista. Nämä kuvaajien pois ohjaamiseen ja erilaisten kuvausesteiden pystyttämiseen kuluvat minuutit voivat olla onnettomuustilanteessa elintärkeitä.

Lisäksi kuvaamisen sijaan on tärkeää pitää mielessä jokaista koskeva auttamisvelvollisuus. Jos onnettomuuspaikalle osuu ensimmäisenä, meistä jokaisen velvollisuus on pysähtyä, auttaa ja hälyttää lisäapua – ei ajaa ohi kuvaten. Jos apu on jo paikalla, tulee keskittyä onnettomuuspaikan turvalliseen ohittamiseen ja paikalla olevan viranomaisen ohjeiden noudattamiseen.

Tietoisuuden lisääminen kumpuaa henkilöstön huolesta

Liikenneonnettomuuspaikoilla tapahtuva kuvaaminen huolestuttaa erityisesti onnettomuuspaikoilla toimivaa henkilöstöä. Neljä viidestä pelastustyöntekijästä kokee, että onnettomuuspaikan kuvaaminen on joskus häirinnyt tehtävän suorittamista. Tämä selviää pelastusalan opinnäytetyötä varten vuonna 2020 tehdystä kyselytutkimuksesta.

Niin ikään neljä viidestä kokee uhrin yksityisyydensuojan vaarantuneen kuvaamisen takia, ja 75 prosenttia vastaajista onkin tehnyt toimenpiteitä uhrin yksityisyydensuojan suojelemiseksi. Kuvaamisen rajoittamisen tai uhrin yksityisyyden suojelemisen esimerkiksi näkösuojien avulla todetaan vievän aikaa itse pelastus- tai auttamistoimilta.

Yli 90 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että kuvaamista onnettomuuspaikoilla pitäisi pystyä rajoittamaan. Kyselyssä vastaajat kantoivat erityistä huolta siitä, että onnettomuuspaikkojen ohi ajavien autojen kuskit eivät keskity muuhun liikenteeseen vaan yrittävät saada kuvaa onnettomuuspaikkaa ohittaessaan.

Kuvaa elämää – älä onnettomuuspaikkaa -kampanja on osa samannimistä Suomen Palopäällystöliiton hanketta. Hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Suomen Sopimuspalokuntien Liitto, Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL sekä Suomen Ensihoitoalan Liitto. Lisäksi kampanja näkyy esimerkiksi Tehyn, Journalistiliiton ja pelastuslaitosten kanavilla. Hankkeen rahoittaa Palosuojelurahasto.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Onnettomuuksia sattuu Suomen teillä lukuisia päivittäin. Esimerkiksi vuonna 2020 tieliikenneonnettomuus oli pelastustoimen onnettomuustyypeistä kolmanneksi yleisin: tieliikenteeseen liittyviä tehtäviä kirjattiin kaikkiaan 15 690, mikä on 15 prosenttia kaikista pelastustehtävistä.
Onnettomuuksia sattuu Suomen teillä lukuisia päivittäin. Esimerkiksi vuonna 2020 tieliikenneonnettomuus oli pelastustoimen onnettomuustyypeistä kolmanneksi yleisin: tieliikenteeseen liittyviä tehtäviä kirjattiin kaikkiaan 15 690, mikä on 15 prosenttia kaikista pelastustehtävistä.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Suomen Palopäällystöliitto ry
Suomen Palopäällystöliitto ry
Iso Roobertinkatu 7 A 5
00120 Helsinki

0440 345 112http://www.sppl.fi

Suomen Palopäällystöliitto – Finlands Brandbefälsförbund on pelastusalan henkilöstön, sopimuspalopäällystön sekä turvallisuusalalla asiantuntijoina tai johtotehtävissä toimivien henkilöiden aatteellinen yhdistys.

Tarkoituksenamme on kehittää jäsenistömme osaamista ja ammatillista yhteisöllisyyttä sekä toimia asiantuntijana yhteiskunnan turvallisuuden edistämiseksi.

Kaikessa toiminnassaan Palopäällystöliitto noudattaa pelastustoimen arvoja: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi – yhteistyössä: inhimillisesti, ammatillisesti, luotettavasti.

Palopäällystöliiton visio on olla osaavin turvallisuuden tekijä – yhteistyössä! 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Palopäällystöliitto ry

Rivitalopalojen omaisuusvahinkojen vähentämiseksi tutkitaan yläpohjien palo-osastointien piileviä rakennusvirheitä29.8.2024 06:45:00 EEST | Tiedote

Rivitalohuoneistojen tulipalot ovat huolestuttaneet pelastuslaitoksia pidemmän aikaa. Viimeisen viiden vuoden aikana rivitalopaloja on ollut lähes 400 (PRONTO, 2024). Pelastusviranomaisen arvion mukaan palo-osastointi ei ole pitänyt vaadittua aikaa 12 prosentissa näitä paloja, ja tulipalo on levinnyt viereiseen asuntoon tai palo-osastoon. Koska palojen leviäminen yläpohjassa ei näytä rajoittuvan palo-osastoon, ongelma on osastoivien rakenteiden toteutuksessa, suunnittelun väärissä lähtökohdissa tai rakennuksen käytön ja ylläpidon laiminlyönneissä. Myös pelastustoiminnan nopeudella ja resursseilla on merkitys tulipalojen leviämisen suhteen. Vajaavahvuisilla pelastusryhmillä ei pystytä tehokkaaseen pelastus- ja sammutustoimintaan.

Aito DEIB-keskustelu on osallistavaa sekä vähemmistöille että enemmistöille – pelastusalalle tarjoutuu ainutlaatuinen mahdollisuus DEIB-keskusteluun lokakuussa17.8.2024 06:50:00 EEST | Tiedote

Pelastusalalla toimivilla ja työskentelevillä on ainutlaatuinen mahdollisuus DEIB*-keskusteluun syksyn 2024 aikana. Palosuojelurahaston rahoittama pelastusalan DEIB-seminaari tarjoaa monipuoliset puitteet keskusteluun ja yhteistyöhön: Mukaan ilmoittautuneet pääsevät valmistautumaan asiaan Howspace-työalustalla jo ennen tapahtumaa. Keskustelun huipentaa kaksipäiväinen live-seminaari Helsingissä tiistaista keskiviikkoon 1.–2.10.2024.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye