Opastusta sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisiin palveluihin tarvitaan laajasti, eikä se koske vain ikäihmisiä
Sekä esteettömyysongelmia että opastuksen tarvetta kokivat yleisemmin eläkeläiset. Opastukselle koettiin kuitenkin tarvetta kaikissa ikäryhmissä ja eri elämäntilanteissa. Esimerkiksi opiskelijoista kuusi prosenttia ja kokopäivätyössä käyvistä seitsemän prosenttia koki tarvitsevansa opastusta.
Tiedot käyvät ilmi THL:n FinSote-väestökyselystä.
Opastuksen tarpeeseen näyttivät vaikuttavan se, asioiko ihminen sähköisesti avustettuna tai puolesta asioinnin turvin. Opastusta kokivat tarvitsevansa myös ne ihmiset, jotka eivät asioi lainkaan sähköisesti sekä ne, joilla on toimintarajoitteita terveysongelmien vuoksi.
”Vaikuttaa siltä, että opastusta sähköisten sote-palveluiden käyttöön haluaisivat etenkin ne ihmiset, jotka jo saavat apua asioiden hoitamiseen sähköisesti ja jotka eivät asioi lainkaan sähköisesti. Esimerkiksi ikäihminen, jonka puolesta hänen lapsensa on tulostanut Omakannasta koronapassin, haluaisi ehkä itsenäisesti oppia käyttämään palvelua”, kuvailee THL:n tutkija Maiju Kyytsönen.
Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisissä palveluissa esteettömyysongelmia kokivat vähiten 40–49-vuotiaat ja eniten 90–99-vuotiaat.
”Meidän olisi syytä pysähtyä pohtimaan palveluiden esteettömyyttä uudelleen, sillä siinä on ongelma yleisesti, eikä tämä koske vain ikäihmisiä. Myös nuorista 20–29-vuotiaista useampi kuin joka kymmenes kokee puutteita palveluiden esteettömyydessä esimerkiksi näkövamman vuoksi. Palveluiden kehittämiseen pitäisi ottaa mukaan erilaisia ja eri ikäisiä ihmisiä,” Kyytsönen sanoo.
”Nuorille digipalveluissa tärkeää on erityisesti palvelun intuitiivisuus eli se, että palvelua on helppo käyttää vaistonvaraisesti ilman käyttöohjeita. Nuorelle on myös tärkeää, että hän kokee palvelussa huomioitavan hänen oma tilanteensa”, kertoo Digi- ja väestötietoviraston projektipäällikkö Minna Piirainen.
Digituella on kriittinen rooli sähköisissä palveluissa
Suomessa digitukea koordinoi ja kehittää kansallisesti Digi- ja väestötietovirasto. Digitukea tarvitaan sähköisten palveluiden sekä laitteiden käyttöön, ja etenkin jatkossa myös uudentyyppisten sähköisten palveluiden toimintaperiaatteiden ja käytön ymmärtämiseksi.
Ymmärrystä tarvitaan esimerkiksi algoritmeja hyödyntävistä palveluista sekä omadatasta (MyData) eli ihmiskeskeisistä henkilötietojen hallinnasta ja käsittelystä. Esimerkiksi Omakannassa asiakkailla on mahdollisuus kieltää omien tietojensa luovuttaminen kokonaan tai yksittäisten palvelutapahtumien osalta eri palveluntarjoajien välillä – tai myöntää lupa, millä voi olla vaikutusta annettavaan hoitoon.
”Palveluntarjoajille olisi hyödyllistä mahdollistaa asiakaspalautteen lisäksi vuoropuhelu digitukea antavien ja palveluiden suunnittelijoiden ja ylläpitäjien välillä. Digitukea antaville kertyvä kokemustieto asiakkaiden tuen tarpeista kannattaa hyödyntää palvelun kehittämisessä”, toteaa Digi- ja väestötietoviraston erityisasiantuntija Marko Latvanen.
FinSote-väestökyselyyn vastasi reilut 28 000 20–99-vuotiasta Suomessa asuvaa syyskuusta 2020 helmikuuhun 2021.
Lisätietoa
Yhteystiedot
Maiju Kyytsönen
tutkija
THL
puh. 029 524 7442
etunimi.sukunimi@thl.fi
Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden seuranta ja arviointi -hanketta koskevat kysymykset:
Tuulikki Vehko
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 7321
etunimi.sukunimi@thl.fi
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Euroopan uimavesiraportti: Suomen yleisten uimarantojen vedet pääosin puhtaita9.6.2023 13:00:00 EEST | Tiedote
Yleisten uimarantojen vesissä on Suomessa turvallista uida, selviää Euroopan ympäristökeskuksen juuri julkaistusta uimavesiraportista. Suurin osa Suomen uimavesistä, lähes 95 prosenttia, luokiteltiin laadultaan erinomaiseksi tai hyväksi, mikä vastaa edellisen seurantakauden tilannetta. Raportti sisältää uimaveden laadun tiedot kaikilta yleisiltä uimarannoilta. Kesällä 2022 Suomessa oli yhteensä 303 yleistä uimarantaa, joista 225 sijaitsi sisämaan vesistöjen äärellä ja 78 rannikolla. Tyydyttävään eli alimpaan hyväksyttävään uimavesiluokkaan kuului viisi rantaa, mikä on 1,7 prosenttia uimarannoista. Lisäksi seitsemällä uimarannalla (2,3 %) uimaveden laatu luokiteltiin huonoksi, mikä on kolme uimarantaa enemmän kuin edellisenä seurantakautena. Sisämaan uimavesistä yli 96 prosenttia luokiteltiin erinomaisen tai hyvän laadun luokkaan. Rannikolla erinomaiseksi tai hyväksi luokiteltiin lähes 90 prosenttia kaikista uimavesistä. Seitsemästä huonoksi luokitellusta uimavedestä neljä oli sisämaan
THL:n ja Suomen Kulttuurirahaston suurhanke kerää yhteen koko ikäluokan tietoja ihmiselämän mittaiseksi tutkimukseksi – hankkeen valmistelua johtaa VTT Ville Pernaa9.6.2023 08:00:00 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Suomen Kulttuurirahasto (SKR) aloittavat laajan hankkeen, jonka tarkoituksena on tieteellisen tutkimuksen keinoin vahvistaa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa seuraavan sadan vuoden aikana. Hankkeen valmistelu sijoittuu THL:ään ja sen rahoittaa Suomen Kulttuurirahasto.
Jätevesitutkimus: alueelliset erot huumeiden käytössä yhä suurempia, pääkaupunkiseudulla etenkin kokaiinin käyttö lisääntyy edelleen9.6.2023 02:00:00 EEST | Tiedote
Huumeiden käytössä on yhä suurempia alueellisia eroja, osoittaa THL:n tuore jätevesitutkimus. Pääkaupunkiseudulla ja sen läheisyydessä huumeiden kokonaiskäyttö on kasvussa ja kokaiinia käytetään enemmän kuin amfetamiinia. Muualla Suomessa käyttömäärät ovat pysyneet tasaisempina ja amfetamiinia käytetään kokaiinia enemmän.
Kutsu verkkotilaisuuteen 13.6. klo 10: Millaisia vaikutuksia rahapelijärjestelmän uudistamisella voi olla?8.6.2023 15:23:49 EEST | Tiedote
Järjestämme tiistaina 13.6. klo 10–11 toimittajille verkkotilaisuuden Suomen mahdollisesta rahapelijärjestelmän uudistamisesta ja sen vaikutuksista.
THL:n Kouluterveyskysely: 8.- ja 9.-luokkalaisten ahdistuneisuus ei osoita laantumisen merkkejä koronan jälkeen, kiusaamista aiempaa enemmän2.6.2023 08:13:00 EEST | Tiedote
Yläkoulun 8.- ja 9.-luokkalaisten ahdistuneisuus ja kiusaamisen kokemukset ovat lisääntyneet, selviää THL:n Kouluterveyskyselyn tuoreista tiedoista. Niiden osuus, jotka kertoivat kevään 2023 kyselyssä kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta, on vielä suurempi kuin korona-aikana vuonna 2021. Jo vuonna 2021 erityisesti tyttöjen ahdistuneisuus oli lisääntynyt merkittävästi aiemmista vuosista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme