Opiskelijoiden asumistukiuudistus kasvatti tukimenoja yli kaksi kertaa enemmän kuin etukäteen arvioitiin
3.5.2022 06:45:00 EEST | VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto | Tiedote
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) selvitti, onko opintotukijärjestelmään 2010-luvulla tehdyillä uudistuksilla saavutettu tavoiteltuja asioita. Opiskelijoille maksetaan vuosittain opintotukea ja yleistä asumistukea yli miljardilla eurolla.
Opiskelijoiden siirto opintotuen asumislisältä yleisen asumistuen piiriin vuoden 2017 opintotukiuudistuksessa osoittautui kalliimmaksi, kuin valmisteluvaiheessa oli arvioitu. Myös opintolainahyvityksen käyttöönotto kasvatti valtion menoja huomattavasti ennakoitua enemmän. Opintorahan leikkaus sen sijaan toi tavoitellut säästöt.
Asumistukiuudistuksen valmistelussa arvioitiin, että valtiolle opiskelijoiden asumistuesta koituvat menot kasvaisivat 54 miljoonalla eurolla. Vuonna 2018 menolisäys oli kuitenkin vähintään 130 miljoonaa euroa.
Tukimenot ovat todennäköisesti tästä vielä kasvaneet, sillä opiskelijoiden asumiskustannukset ovat kohonneet muita tuensaajia nopeammin. Ennen uudistusta opiskelijat saivat opintotuen asumislisää, jonka enimmäismäärä oli yleistä asumistukea pienempi.
”Uudistuksen vaikutusarvioinnissa käytetyt tiedot opiskelijoiden asumismenoista olivat vanhentuneita ja siten todellisia menoja matalampia. Menojen yllättävää kasvua voi selittää myös se, että oletettua useampi opiskelija muutti uudistuksen jälkeen kalliimpaan asuntoon, sillä kimppa-asuntojen suosio on laskenut uudistuksen jälkeen”, VTV:n johtava tuloksellisuustarkastaja Ville-Veikko Pulkka kertoo.
Opintolainahyvitys nopeutti valmistumista
Opintolainahyvityksen käyttöönotto vuonna 2014 on myös kasvattanut valtion opintotukimenoja huomattavasti ennakoitua enemmän. Vuoteen 2021 mennessä valmisteluvaiheen menoarvio oli ylittynyt 48 miljoonalla eurolla.
Ylitystä selittää se, että opintolainaa nostetaan selvästi ennakoitua enemmän. Opintolainahyvityksen saa, jos korkeakoulututkinnon suorittaa määräajassa. Tällöin Kela maksaa 40 prosenttia 2 500 euron omavastuun ylittävästä opintolainasta.
”Menoarvion ylittymistä ei voi tulkita epäonnistumiseksi, sillä kaikkien tarkastettujen uudistusten tavoitteena oli lisätä opintolainan käyttöä. Opintolainahyvitys todennäköisesti nopeuttaa opiskelijoiden valmistumista, ja se vaikuttaa myönteisesti työllisyyteen ja valtiontalouteen. Opintolainan suosio näkyy kuitenkin myös velkaongelmien yleistymisenä erityisesti ammatillisilla opiskelijoilla”, Pulkka sanoo.
VTV suosittaakin selvittämään, vaikuttavatko opintolainan lisääntynyt käyttö ja velkaongelmat nuorten haluun jatkokouluttautua toisen asteen opintojen jälkeen.
Opintotukiuudistuksissa korotettiin toistuvasti opintolainan valtiontakausta, jotta opintotuki kattaisi paremmin elinkustannuksia. Opintotuen riittävyys on parantunut, mutta työtulot ovat edelleen opintotuen saajien tärkein tulolähde. Monet opiskelijat myös kokevat, että työnteko hidastaa heidän opintojaan. Tulevissa uudistuksissa tarvitaankin tarkempaa tietoa siitä, helpottaako opintojen aikainen työnteko työllistymistä valmistumisen jälkeen.
Tutustu julkaisuun: Opintotukiuudistusten tuloksellisuus 2010-luvulla
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ville-Veikko PulkkaJohtava tuloksellisuustarkastaja, Ledande effektivitetsrevisor
Puh:040 732 4076etunimi.sukunimi@vtv.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on eduskunnan yhteydessä toimiva ylin kansallinen tarkastusviranomainen, joka tarkastaa valtion taloudenhoitoa ja omaisuuden hallintaa sekä valvoo puolue- ja vaalirahoitusta. Tarkastustyöllä virasto varmistaa, että valtion varoja käytetään eduskunnan päättämiin kohteisiin lakia noudattaen ja järkevästi.
Statens revisionsverk (VTV) finns i anknytning till riksdagen och är den högsta externa revisorn, som reviderar skötseln av statsfinanser, övervakar finanspoltiken och utövar tillsyn över parti- och valfinansieringen. Med oberoende revisionsarbetet säkerställer verket att statens medel används för av riksdagen beslutade ändamål på ett lagenligt och ändamålsenligt sätt och att finanspolitiken utövas på ett hållbart sätt.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto
Punktvis användning av artificiell intelligens ger ingen betydande effektiviseringsnytta inom statsförvaltningen10.6.2026 06:45:00 EEST | Pressmeddelande
Artificiell intelligens förväntas effektivisera också den offentliga förvaltningen och tjänsterna. Man har kommit i gång med utvecklingen av artificiell intelligens inom statsförvaltningen, men som helhet utnyttjas artificiell intelligens endast i liten utsträckning.
Pistemäinen tekoälyn käyttö ei saa aikaan mittavaa tehostamishyötyä valtionhallinnossa10.6.2026 06:45:00 EEST | Tiedote
Tekoälystä odotetaan myös julkisen hallinnon ja palvelujen tehostajaa. Valtionhallinnossa on lähdetty tekoälykehittämisessä liikkeelle, mutta kokonaisuutena tekoälyä hyödynnetään vasta vähän.
Informationen om de ekonomiska konsekvenserna av Natomedlemskapet har inte varit tillräckligt genomskinlig9.6.2026 06:45:00 EEST | Pressmeddelande
Beredningen och beslutsfattandet i anslutning till Finlands Natomedlemskap har som helhet varit fungerande. Bedömningar av hur statsfinanserna påverkats av Natomedlemskapet har gjorts i varierande grad, och det är svårt att följa kostnadsutvecklingen utifrån de offentligt tillgängliga uppgifterna.
Nato-jäsenyyden taloudellisia vaikutuksia ei ole esitetty riittävän läpinäkyvästi9.6.2026 06:45:00 EEST | Tiedote
Suomen Nato-jäsenyyteen liittyvä valmistelu ja päätöksenteko on ollut kokonaisuutena toimivaa. Nato-jäsenyyden valtiontaloudellisia vaikutuksia on arvioitu vaihtelevasti ja kustannusten kehitystä on vaikea seurata julkisesti saatavilla olevien tietojen pohjalta.
I regeringens propositioner beskrivs användningen av mikrosimuleringsmodeller inte tillräckligt tydligt29.5.2026 06:45:00 EEST | Pressmeddelande
Enligt revisionsverket bör användningen av mikrosimuleringsmodeller i bedömningen av lagändringar rapporteras mer transparent till beslutsfattarna.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme