Jyväskylän yliopisto

Oppikouluissa rankaistiin pääasiassa poikia – tyttöjä huomattavasti harvemmin

Jaa

FM Karoliina Puranen-Impola tarkastelee Suomen historian alan väitöskirjassaan rangaistuskäytänteiden muotoutumista seitsemän suomalaisen oppikoulun arjessa 1900-luvun alussa. Tutkimus osoittaa, että erityisesti oppilaan sukupuoli vaikutti käytänteiden muotoutumiseen.

Karoliina Puranen-Impola
Karoliina Puranen-Impola

– Kirjatuista rangaistuksista 95 prosenttia annettiin pojille. Näin siitäkin huolimatta, että tytöt muodostivat enemmistön tutkimissani kouluissa opiskelleista oppilaista. Voidaan siis ajatella, että rangaistukset olivat olemassa ennen kaikkea poikien kurinalaistamista varten, Puranen-Impola kertoo.

Sukupuoli vaikutti myös siihen, mistä oppilaita rangaistiin. Pojat saivat rangaistuksia vallattomuudesta ja epäjärjestyksestä, kun tyttöjä rangaistiin erityisesti lunttaamisesta. Rangaistuskäytänteissä näkyivät myös vallinneiden sukupuolinormien ristiriitaisuudet.

– Vilkkaus ja vallattomuus olivat pojilta sekä sallittua että kiellettyä tekemistä. Osoittamalla vallattomuutta he sekä toteuttivat poikamaisuuteen liitettyjä oletuksia, että rikkoivat sitä itsehillinnän periaatetta, jonka mukaisesti heitä kasvatettiin, väittelijä havaitsi.

Myös oppilaan ikä ja luokka-aste olivat rangaistuskäytänteiden kannalta merkittäviä. Kouluissa rangaistuista pojista suurin osa opiskeli alimmilla luokilla. Opettajia määrittäneillä ominaisuuksilla oli puolestaan vähemmän vaikutuksia rangaistuskäytänteisiin. Myös oppilaan sosiaalisen taustan vaikutukset jäivät vähäisiksi.

– Oppilaan sosiaalisen taustan vähäisempää merkitystä selittänee alemmasta sosiaalisesta asemasta tulleiden oppilaiden lähtökohtainen valikoituneisuus. Vain harva työläistaustainen lapsi pääsi oppikouluun 1900-luvun alussa. Oppikouluissa opiskelleiden työläislasten voi olettaa olleen motivoituneita ja lahjakkaita opiskelijoita, jotka syyllistyivät rikkeisiin harvemmin, Puranen-Impola arvioi.  

Puranen-Impolan tutkimus täydentää aiempaa, koulujen rangaistuksia lähinnä normien ja ihanteiden tasolla tarkastellutta tutkimusta perehtymällä rangaistuskäytänteiden toteutumiseen koulujen arjessa. Tutkimusaineistona hän on hyödyntänyt kouluissa pidettyjä rangaistuskirjoja sekä kouluista kirjoitettuja muistelmia. Tutkimus pohjautuu liki 10 000 rangaistuskirjoihin kirjattuun tapaukseen.

– Rangaistusten käytössä oli jonkin verran eroja tutkimieni koulujen välillä. Tämä välittyi myös rangaistuskirjoihin, joista osa muodostui suoranaisiksi rangaistusluetteloiksi, Puranen-Impola toteaa.

Toisin kuin usein ajatellaan, eivät menneisyyden koulujen rangaistusmenetelmät välttämättä olleet erityisen brutaaleja. Puranen-Impola huomauttaa, että ruumiillinen rangaistus kiellettiin valtion tukemissa kouluissa jo vuonna 1914. Jälki-istunto muodostikin selkeästi suurimman osan hänen tutkimistaan rangaistuksista.

– Kouluista kirjoitetut muistelmat osoittavat kuitenkin, että ruumiilliseen kuriin luotettiin edelleen, eikä se ollut kadonnut koulujen rangaistusvalikoimasta todellisuudessa mihinkään, Puranen-Impola toteaa.

Tutkimus rajautuu ajallisesti vuosiin 1905–1925, mikä on mahdollistanut esimerkiksi sisällissodan vaikutusten tarkastelun.

Sisällissota oli rangaistuskäytänteiden kannalta merkityksellinen. Sodan myötä rangaistusten saamisen todennäköisyys kasvoi sekä absoluuttisesti että suhteellisesti. Oppilaat saivat sodan jälkeen rangaistuksia esimerkiksi ampuma-aseiden tuomisesta kouluun ja myös varkauksien määrä riketyyppinä lisääntyi. Sodan vaikutukset korostavat yhteiskunnallisten kehityskulkujen merkitystä koulujen sisäiselle elämälle.

FM Karoliina Puranen-Impolan Suomen historian väitöskirjakäsikirjoituksen "Kurinalaistamisen ja kategorisoinnin keino. Rangaistuskäytänteet seitsemässä suomalaisessa oppikoulussa 1905–1925" tarkastustilaisuus pidetään Jyväskylän yliopistossa 28.1.2022 alkaen klo 12. Vastaväittäjänä toimii yliopistonlehtori, dosentti, FT Mervi Kaarninen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena yliopistotutkija, dosentti, FT Heli Valtonen (Jyväskylän yliopisto).

Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Tilaisuutta voi seurata myös etänä: https://r.jyu.fi/dissertation-puranen-impola-280122

Kustoksen puhelinnumero, johon etäyleisö voi tilaisuuden lopussa esittää mahdolliset kysymyksensä, on +358 40 805 4897.

Linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8986-6

Taustatietoja:

Karoliina Puranen-Impola on kirjoittanut ylioppilaaksi Jyväskylän lyseosta vuonna 2008. Filosofian maisteriksi hän valmistui Jyväskylän yliopistosta vuonna 2015 pääaineenaan Suomen historia. Väitösaiheensa ohella hän on kiinnostunut laajemminkin kasvatus- ja sukupuolihistorian teemoista. Väitöstutkimuksen jälkeen hän jatkaa kasvatushistorian parissa perehtymällä lastensuojelun menneisyyteen.

Lisätietoja:

Karoliina Puranen-Impola, karoliina.n.puranen-impola@jyu.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Karoliina Puranen-Impola
Karoliina Puranen-Impola
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

SA:n luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta valitsi akatemiatutkijat ja tutkijatohtorit – Jyväskylän yliopistoon rahoitusta neljälle16.5.2022 12:03:00 EEST | Tiedote

Suomen Akatemia on myöntänyt akatemiatutkijan rahoituksen Kalle Auraselle ja Riccardo Marinille Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan. He saavat lähes 450 000 euron rahoituksen vuosille 2022–2027. Lisäksi toimikunta myönsi tiedekuntaan kaksi akatemian tutkijatohtorin rahoitusta Damian Dabrowskille ja Anton Nechaeville. Kolmivuotisen rahoituksen suuruus on noin 240 000–250 000 euroa.

Somevaikuttajat tukivat julkisyhteisöjen koronaviestintää – vaikuttajayhteistyöhön sisältyy kuitenkin myös riskejä16.5.2022 08:10:00 EEST | Tiedote

Yhteistyö somevaikuttajan kanssa on organisaation viestinnälle suuri mahdollisuus, mutta siihen liittyy myös riskejä. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa valmistuneen väitöstutkimuksen mukaan vaikuttajien avulla organisaatioiden on mahdollista luoda yhteisöllisyyttä ja vaalia aineettomia pääomiaan, kuten sidosryhmien luottamusta. Strateginen somevaikuttajaviestintä vaatii kuitenkin myös mahdollisten maineriskien tiedostamista.

Turvallisuus jakaa asenteita uraanin louhintaan Itä- ja Pohjois-Suomessa16.5.2022 01:00:00 EEST | Tiedote

Kielteisyys uraanin louhintaa kohtaan ei maakuntatasolla ole niin voimakasta kuin mitä paikoin kiivaana käyneestä julkisesta keskustelusta olisi voinut päätellä. Suhtautuminen uraanin louhintaan vaihtelee lievästä kielteisyydestä lievään myönteisyyteen. YTM Tuija Jartin väitöstutkimuksen kohdemaakunnissa, varsinkin Kainuussa ja Lapissa, uraanin louhinnan kannattajia ja vastustajia on lähes yhtä paljon.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme