Oppikouluissa rankaistiin pääasiassa poikia – tyttöjä huomattavasti harvemmin
– Kirjatuista rangaistuksista 95 prosenttia annettiin pojille. Näin siitäkin huolimatta, että tytöt muodostivat enemmistön tutkimissani kouluissa opiskelleista oppilaista. Voidaan siis ajatella, että rangaistukset olivat olemassa ennen kaikkea poikien kurinalaistamista varten, Puranen-Impola kertoo.
Sukupuoli vaikutti myös siihen, mistä oppilaita rangaistiin. Pojat saivat rangaistuksia vallattomuudesta ja epäjärjestyksestä, kun tyttöjä rangaistiin erityisesti lunttaamisesta. Rangaistuskäytänteissä näkyivät myös vallinneiden sukupuolinormien ristiriitaisuudet.
– Vilkkaus ja vallattomuus olivat pojilta sekä sallittua että kiellettyä tekemistä. Osoittamalla vallattomuutta he sekä toteuttivat poikamaisuuteen liitettyjä oletuksia, että rikkoivat sitä itsehillinnän periaatetta, jonka mukaisesti heitä kasvatettiin, väittelijä havaitsi.
Myös oppilaan ikä ja luokka-aste olivat rangaistuskäytänteiden kannalta merkittäviä. Kouluissa rangaistuista pojista suurin osa opiskeli alimmilla luokilla. Opettajia määrittäneillä ominaisuuksilla oli puolestaan vähemmän vaikutuksia rangaistuskäytänteisiin. Myös oppilaan sosiaalisen taustan vaikutukset jäivät vähäisiksi.
– Oppilaan sosiaalisen taustan vähäisempää merkitystä selittänee alemmasta sosiaalisesta asemasta tulleiden oppilaiden lähtökohtainen valikoituneisuus. Vain harva työläistaustainen lapsi pääsi oppikouluun 1900-luvun alussa. Oppikouluissa opiskelleiden työläislasten voi olettaa olleen motivoituneita ja lahjakkaita opiskelijoita, jotka syyllistyivät rikkeisiin harvemmin, Puranen-Impola arvioi.
Puranen-Impolan tutkimus täydentää aiempaa, koulujen rangaistuksia lähinnä normien ja ihanteiden tasolla tarkastellutta tutkimusta perehtymällä rangaistuskäytänteiden toteutumiseen koulujen arjessa. Tutkimusaineistona hän on hyödyntänyt kouluissa pidettyjä rangaistuskirjoja sekä kouluista kirjoitettuja muistelmia. Tutkimus pohjautuu liki 10 000 rangaistuskirjoihin kirjattuun tapaukseen.
– Rangaistusten käytössä oli jonkin verran eroja tutkimieni koulujen välillä. Tämä välittyi myös rangaistuskirjoihin, joista osa muodostui suoranaisiksi rangaistusluetteloiksi, Puranen-Impola toteaa.
Toisin kuin usein ajatellaan, eivät menneisyyden koulujen rangaistusmenetelmät välttämättä olleet erityisen brutaaleja. Puranen-Impola huomauttaa, että ruumiillinen rangaistus kiellettiin valtion tukemissa kouluissa jo vuonna 1914. Jälki-istunto muodostikin selkeästi suurimman osan hänen tutkimistaan rangaistuksista.
– Kouluista kirjoitetut muistelmat osoittavat kuitenkin, että ruumiilliseen kuriin luotettiin edelleen, eikä se ollut kadonnut koulujen rangaistusvalikoimasta todellisuudessa mihinkään, Puranen-Impola toteaa.
Tutkimus rajautuu ajallisesti vuosiin 1905–1925, mikä on mahdollistanut esimerkiksi sisällissodan vaikutusten tarkastelun.
Sisällissota oli rangaistuskäytänteiden kannalta merkityksellinen. Sodan myötä rangaistusten saamisen todennäköisyys kasvoi sekä absoluuttisesti että suhteellisesti. Oppilaat saivat sodan jälkeen rangaistuksia esimerkiksi ampuma-aseiden tuomisesta kouluun ja myös varkauksien määrä riketyyppinä lisääntyi. Sodan vaikutukset korostavat yhteiskunnallisten kehityskulkujen merkitystä koulujen sisäiselle elämälle.
FM Karoliina Puranen-Impolan Suomen historian väitöskirjakäsikirjoituksen "Kurinalaistamisen ja kategorisoinnin keino. Rangaistuskäytänteet seitsemässä suomalaisessa oppikoulussa 1905–1925" tarkastustilaisuus pidetään Jyväskylän yliopistossa 28.1.2022 alkaen klo 12. Vastaväittäjänä toimii yliopistonlehtori, dosentti, FT Mervi Kaarninen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena yliopistotutkija, dosentti, FT Heli Valtonen (Jyväskylän yliopisto).
Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Tilaisuutta voi seurata myös etänä: https://r.jyu.fi/dissertation-puranen-impola-280122
Kustoksen puhelinnumero, johon etäyleisö voi tilaisuuden lopussa esittää mahdolliset kysymyksensä, on +358 40 805 4897.
Linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8986-6
Taustatietoja:
Karoliina Puranen-Impola on kirjoittanut ylioppilaaksi Jyväskylän lyseosta vuonna 2008. Filosofian maisteriksi hän valmistui Jyväskylän yliopistosta vuonna 2015 pääaineenaan Suomen historia. Väitösaiheensa ohella hän on kiinnostunut laajemminkin kasvatus- ja sukupuolihistorian teemoista. Väitöstutkimuksen jälkeen hän jatkaa kasvatushistorian parissa perehtymällä lastensuojelun menneisyyteen.
Lisätietoja:
Karoliina Puranen-Impola, karoliina.n.puranen-impola@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Vanhemmaksi tuleminen hankaloittaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista – mutta ei estä aikomusta hankkia toista lasta9.12.2025 10:56:48 EET | Tiedote
Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen muuttuu esikoislapsen myötä haastavammaksi. Juuri julkaistun Jyväskylän yliopiston pitkittäistutkimuksen mukaan tämä ei kuitenkaan heijastu kielteisesti suomalaisvanhempien aikeisiin hankkia toinen lapsi.
Teachers and Language Minority Parents form different perceptions of children's Finnish language skills in early childhood education and care9.12.2025 10:23:33 EET | Tiedote
When a child from a language minority family starts early childhood education and care (ECEC), they begin not only a new everyday life, but also a journey of language learning. A new study for University of Jyväskylä reveals how the Finnish language skills of children from language minority families are assessed in ECEC and what kind of tensions this creates between parents and early childhood educators.
Jyväskylän yliopisto mukana läpimurrossa: atomiytimen magneettisuus mitattu uudella tavalla9.12.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Ensimmäistä kertaa on onnistuttu havaitsemaan, miten magneettisuus jakautuu atomin ytimen sisällä molekyylimittausten avulla. Läpimurto voi edistää ydinfysiikan tutkimusta, sillä nyt on olemassa todisteita siitä, että ytimen rakennetta voidaan tutkia molekyylien avulla.
Suomalainen jalkapallo vahvistaa tutkimusyhteistyötä – Mihaly Szerovay työelämäprofessorina vuoteen 20289.12.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Suomen Palloliitto ja Jyväskylän yliopisto vahvistavat tutkimusyhteistyötään jalkapallon ja futsalin kehittämiseksi. Työelämäprofessori Mihaly Szerovay jatkaa tehtävässään vuoden 2028 loppuun.
Arvostettu Väisälän palkinto apulaisprofessori Sylvester Eriksson-Biquelle Jyväskylän yliopistoon8.12.2025 18:30:00 EET | Tiedote
Fyysikko Matilda Backholm ja matemaatikko Sylvester Eriksson-Bique saivat Suomalaisen Tiedeakatemian Väisälän palkinnot. Vuosittain nuorille, jo ansioituneille matemaattis-luonnontieteellisten alojen tutkijoille myönnettävät palkinnot ovat arvoltaan 15 000 euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme