Suomen Akatemia

Oppilaan sisukkuus ennustaa myöhempää koulumenestystä ja -intoa

Jaa

Tuore pitkittäistutkimus osoittaa, että sisukkuus nuorena ennustaa myöhempää koulumenestystä ja -intoa. Sisu ei ole persoonallisuuden piirre, vaan se muuttuu ja kehittyy nuoruudessa. Suomen Akatemian rahoittamassa Bridging the Gaps -hankkeessa on tutkittu ensimmäistä kertaa sisun muodostumista ja sen merkitystä nuoren kouluinnostukselle sekä menestymiselle.

Kuvituskuva (Mostpohtos.com)
Kuvituskuva (Mostpohtos.com)

Kansainvälisessä yhteistyössä tehty tutkimus on julkaistu Journal of Youth and Adolescence -lehdessä huhtikuussa 2019. Tutkimusta johtaneen professori Katariina Salmela-Aron mukaan tärkeä tulos on, että merkityksellisyys yksinään ei ennusta menestystä ja intoa vaan ainoastaan yhdistettynä sisukkuuteen.

Aiemmin Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan sisulla on kaksi puolta. Ensimmäinen puoli on voimakas sisukkuus, sitkeä ponnistelu pitkän tähtäimen tavoitteiden saavuttamiseksi ja se, että jaksaa yrittää vastoinkäymisistä huolimatta. Toinen puoli on vahva kiinnostus, intohimo ja merkityksellisyyden kokemus.

”Sisukkuus tarkoittaa sitä, että nuori panostaa opiskeluun, eikä luovuta herkästi. Sisukkuuden keskeinen tekijä on, että jaksaa yrittää eteenpäin vastoinkäymisistä huolimatta. Merkityksellisyyteen taas kuuluu se, että näkee oman panoksen yhteyden laajempiin tavoitteisiin, arvoihin ja elämänsuuntaan. Oleellinen tulos on, että nämä tekijät yhdessä ovat avain onnistumiseen ja hyvinvointiin. Pelkkä suunta ilman sisua ei johda mihinkään, vaan sisukkuus tarvitsee suunnan”, painottaa Salmela-Aro.

Salmela-Aron mukaan tulos on merkittävä: ”Tutkimuksemme osoittaa sisun voiman. Tulokset säilyivät, vaikka kontrolloimme persoonallisuuden piirteitä kuten tunnollisuuden ja akateemisen pinnistelyn merkityksen. Keskeinen tulos oli myös, että aiempi opintomenestys ja hyvinvointi oli malleissa kontrolloitu. Tämä osoittaa, että sisu vaikuttaa olennaisesti hyvinvointiin ja menestymiseen.”

Sisun kehittymistä seurattiin helsinkiläisillä koululaisilla 6. luokalta peruskoulun loppuun eli 12 ikävuodesta 16 ikävuoteen. Yhteensä tutkimukseen osallistui yli 2000 koululaista. Pitkittäistutkimuksessa kontrolloitiin sukupuolen ja sosio-ekonomisen statuksen merkitys.

Voidaanko sisukkuutta kasvattaa?

Tutkimuksen perusteella tärkein sisukkuutta ennustava tekijä on tavoitteisiin sitoutuminen. Jos nuori ei sitoudu tavoitteisiin, hän ei saa hyödynnettyä sisukkuutta. Koulussa voidaan muokata oppimista siten, että tavoitteet inhimillistetään ja muokataan oppilaille tärkeiksi.

Salmela-Aron mukaan tällä hetkellä keskustellaan paljon kognitiivisten ja ei-kognitiivisten (sosio-emotionaaliset taidot) välisestä suhteesta ja siitä, mihin suuntaan koulua tulisi kehittää: ”Sisu on yksi keskeisistä sosio-emotionaalisista taidoista. Tulostemme mukaan sosio-emotionaaliset taidot ennustavat kognitiivisia taitoja, tässä tapauksessa siis tulevaa koulumenestystä.”

Salmela-Aro kertoo, että alkamassa on uusi OECD:n tutkimus, jossa tutkitaan sosio-emotionaalisten tekijöiden merkitystä hyvinvoinnille ja koulumenestykselle eri maissa. Tutkijat näkevät, että tulevaisuudessa ei-kognitiiviset taidot tulevat entistä tärkeämmiksi.

Salmela-Aron mielestä on tärkeää kehittää uusia interventioita, toimintatapoja ja kokeiluja, joilla lisätään lasten ja nuorten sisukkuutta: ”Nuorten on hyvä nähdä arkipäivän koulutyön merkitys laajemmin osana elämää ja luoda saavutettavissa olevia tavoitteita. Koulun pitää myös olla paikka, jossa voi turvallisesti epäonnistua ja oppia kestämään vastoinkäymisiä. Vastoinkäymisistä ei pidä lannistua, vaan saada niistä voimaa ja uutta virtaa. Suomalainen sisu kunniaan!”

Tang, Xin; Wang, Ming-Te; Guo, Jiesi; Salmela-Aro, Katariina (2019). Building Grit: The Longitudinal Pathways between Mindset, Commitment, Grit, and Academic Outcomes.

Journal of Youth and Adolescence. https://doi.org/10.1007/s10964-019-00998-0 

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:

Professori Katariina Salmela-Aro, katariina.salmela-aro@helsinki.fi
Helsingin yliopisto, Marie Curie vieraileva professori, ETH Zurich, salmela@collegium.ethz.ch, p.+358 50 415 5283

Suomen Akatemian viestintä
Tiedottaja Terhi Loukiainen
p. 029 533 5068
terhi.loukiainen(at)aka.fi

Kuvat

Kuvituskuva (Mostpohtos.com)
Kuvituskuva (Mostpohtos.com)
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Akatemia
Suomen Akatemia
Hakaniemenranta 6, PL 131
00531 HELSINKI

029 533 5000http://www.aka.fi/fi

Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa yhteiskunnassa. Pyrimme toiminnassamme siihen, että suomalainen tutkimus uusiutuu, monipuolistuu ja kansainvälistyy. Luomme edellytyksiä tutkijankoulutukselle ja tutkijanuralle, kansainvälistymiselle ja tutkimustulosten hyödyntämiselle. Katamme kaikki tieteen ja tutkimuksen alat. Vuonna 2019 rahoitamme tutkimusta 458 miljoonalla eurolla. Osa rahoituksesta tulee veikkausvoittovaroista. Akatemia toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Akatemia

Suomen ja Ruotsin metsäteollisuutta ja -taloutta tukevaan tutkimukseen neljä miljoonaa euroa17.12.2019 12:11:05 EETTiedote

Tandem Forest Values (TFV) -haussa myönnettiin hieman yli neljä miljoonaa euroa yhdeksälle suomalais-ruotsalaiselle tutkimuskonsortiolle, joissa on yhteensä 26 osahanketta. Suomen osuus rahoituksesta on 2,1 miljoonaa ja Ruotsin kaksi miljoonaa euroa. TFV-ohjelma vahvistaa Suomen ja Ruotsin metsävaroihin, puupohjaisten tuotteiden arvoketjuun ja puurakentamiseen liittyvää tutkimusyhteistyötä. Haku on jatkoa Ruotsin Suomelle antamaan tutkimusyhteistyöhön liittyvään 100-vuotislahjaan. TFV-ohjelma vahvistaa tutkimusrahoittajien ja tutkijoiden välistä yhteistyötä maiden kesken.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme