Suomen Akatemia

Oppilaan sisukkuus ennustaa myöhempää koulumenestystä ja -intoa

Jaa

Tuore pitkittäistutkimus osoittaa, että sisukkuus nuorena ennustaa myöhempää koulumenestystä ja -intoa. Sisu ei ole persoonallisuuden piirre, vaan se muuttuu ja kehittyy nuoruudessa. Suomen Akatemian rahoittamassa Bridging the Gaps -hankkeessa on tutkittu ensimmäistä kertaa sisun muodostumista ja sen merkitystä nuoren kouluinnostukselle sekä menestymiselle.

Kuvituskuva (Mostpohtos.com)
Kuvituskuva (Mostpohtos.com)

Kansainvälisessä yhteistyössä tehty tutkimus on julkaistu Journal of Youth and Adolescence -lehdessä huhtikuussa 2019. Tutkimusta johtaneen professori Katariina Salmela-Aron mukaan tärkeä tulos on, että merkityksellisyys yksinään ei ennusta menestystä ja intoa vaan ainoastaan yhdistettynä sisukkuuteen.

Aiemmin Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan sisulla on kaksi puolta. Ensimmäinen puoli on voimakas sisukkuus, sitkeä ponnistelu pitkän tähtäimen tavoitteiden saavuttamiseksi ja se, että jaksaa yrittää vastoinkäymisistä huolimatta. Toinen puoli on vahva kiinnostus, intohimo ja merkityksellisyyden kokemus.

”Sisukkuus tarkoittaa sitä, että nuori panostaa opiskeluun, eikä luovuta herkästi. Sisukkuuden keskeinen tekijä on, että jaksaa yrittää eteenpäin vastoinkäymisistä huolimatta. Merkityksellisyyteen taas kuuluu se, että näkee oman panoksen yhteyden laajempiin tavoitteisiin, arvoihin ja elämänsuuntaan. Oleellinen tulos on, että nämä tekijät yhdessä ovat avain onnistumiseen ja hyvinvointiin. Pelkkä suunta ilman sisua ei johda mihinkään, vaan sisukkuus tarvitsee suunnan”, painottaa Salmela-Aro.

Salmela-Aron mukaan tulos on merkittävä: ”Tutkimuksemme osoittaa sisun voiman. Tulokset säilyivät, vaikka kontrolloimme persoonallisuuden piirteitä kuten tunnollisuuden ja akateemisen pinnistelyn merkityksen. Keskeinen tulos oli myös, että aiempi opintomenestys ja hyvinvointi oli malleissa kontrolloitu. Tämä osoittaa, että sisu vaikuttaa olennaisesti hyvinvointiin ja menestymiseen.”

Sisun kehittymistä seurattiin helsinkiläisillä koululaisilla 6. luokalta peruskoulun loppuun eli 12 ikävuodesta 16 ikävuoteen. Yhteensä tutkimukseen osallistui yli 2000 koululaista. Pitkittäistutkimuksessa kontrolloitiin sukupuolen ja sosio-ekonomisen statuksen merkitys.

Voidaanko sisukkuutta kasvattaa?

Tutkimuksen perusteella tärkein sisukkuutta ennustava tekijä on tavoitteisiin sitoutuminen. Jos nuori ei sitoudu tavoitteisiin, hän ei saa hyödynnettyä sisukkuutta. Koulussa voidaan muokata oppimista siten, että tavoitteet inhimillistetään ja muokataan oppilaille tärkeiksi.

Salmela-Aron mukaan tällä hetkellä keskustellaan paljon kognitiivisten ja ei-kognitiivisten (sosio-emotionaaliset taidot) välisestä suhteesta ja siitä, mihin suuntaan koulua tulisi kehittää: ”Sisu on yksi keskeisistä sosio-emotionaalisista taidoista. Tulostemme mukaan sosio-emotionaaliset taidot ennustavat kognitiivisia taitoja, tässä tapauksessa siis tulevaa koulumenestystä.”

Salmela-Aro kertoo, että alkamassa on uusi OECD:n tutkimus, jossa tutkitaan sosio-emotionaalisten tekijöiden merkitystä hyvinvoinnille ja koulumenestykselle eri maissa. Tutkijat näkevät, että tulevaisuudessa ei-kognitiiviset taidot tulevat entistä tärkeämmiksi.

Salmela-Aron mielestä on tärkeää kehittää uusia interventioita, toimintatapoja ja kokeiluja, joilla lisätään lasten ja nuorten sisukkuutta: ”Nuorten on hyvä nähdä arkipäivän koulutyön merkitys laajemmin osana elämää ja luoda saavutettavissa olevia tavoitteita. Koulun pitää myös olla paikka, jossa voi turvallisesti epäonnistua ja oppia kestämään vastoinkäymisiä. Vastoinkäymisistä ei pidä lannistua, vaan saada niistä voimaa ja uutta virtaa. Suomalainen sisu kunniaan!”

Tang, Xin; Wang, Ming-Te; Guo, Jiesi; Salmela-Aro, Katariina (2019). Building Grit: The Longitudinal Pathways between Mindset, Commitment, Grit, and Academic Outcomes.

Journal of Youth and Adolescence. https://doi.org/10.1007/s10964-019-00998-0 

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:

Professori Katariina Salmela-Aro, katariina.salmela-aro@helsinki.fi
Helsingin yliopisto, Marie Curie vieraileva professori, ETH Zurich, salmela@collegium.ethz.ch, p.+358 50 415 5283

Suomen Akatemian viestintä
Tiedottaja Terhi Loukiainen
p. 029 533 5068
terhi.loukiainen(at)aka.fi

Kuvat

Kuvituskuva (Mostpohtos.com)
Kuvituskuva (Mostpohtos.com)
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Akatemia
Suomen Akatemia
Hakaniemenranta 6, PL 131
00531 HELSINKI

029 533 5000http://www.aka.fi/fi

Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa yhteiskunnassa. Pyrimme toiminnassamme siihen, että suomalainen tutkimus uusiutuu, monipuolistuu ja kansainvälistyy. Luomme edellytyksiä tutkijankoulutukselle ja tutkijanuralle, kansainvälistymiselle ja tutkimustulosten hyödyntämiselle. Katamme kaikki tieteen ja tutkimuksen alat. Vuonna 2019 rahoitamme tutkimusta 458 miljoonalla eurolla. Osa rahoituksesta tulee veikkausvoittovaroista. Akatemia toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Akatemia

STN päätti vuoden 2019 rahoitettavat hankkeet20.6.2019 11:10:51 EESTTiedote

Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) päätti 19.6.2019 uusista rahoitettavista konsortiosta. Rahoitusta myönnettiin neljässä ohjelmassa yhteensä noin 51 miljoonaa euroa. STN valitsi ohjelmiin yhteensä kaksitoista konsortiota eli hankekokonaisuutta. Valituissa hankkeissa korostui pitkäjänteinen tutkimus, jolla pyritään löytämään ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin.

Finlands Akademi finansierade akademiprojekt och forskaranställningar med nästan 180 miljoner18.6.2019 15:27:47 EESTTiedote

Under septemberutlysningen 2018 finansierade Finlands Akademi 250 akademiprojekt med totalt 311 delprojekt. Finansiering beviljades även för 65 anställningar som akademiforskare, 114 anställningar som forskardoktor och 13 anställningar som klinisk forskare. Akademis tre forskningsråd beviljade finansiering brett inom olika forskningsområden, cirka 180 miljoner euro totalt. Andelen kvinnor bland finansieringsmottagarna var 41 procent.

Suomen Akatemia rahoitti lähes 180 miljoonalla akatemiahankkeita ja tutkijan tehtäviä18.6.2019 15:27:45 EESTTiedote

Suomen Akatemia rahoitti syyskuun 2018 haussa 250 akatemiahanketta, joihin osallistuu yhteensä 311 osahanketta. Lisäksi rahoitusta myönnettiin 65 akatemiatutkijan, 114 tutkijatohtorin ja 13 kliinisen tutkijan tehtävään. Yhteensä Akatemian kolme tutkimuksen toimikuntaa myönsivät rahoitusta noin 180 miljoonaa euroa laajasti eri tieteenaloille. Rahoituksen saaneista naisia oli 41 prosenttia.

Luonnontieteen ja tekniikan tutkimuksen valitsemissa akatemiahankkeissa painotettiin mahdollisuutta läpimurtoihin ja uusia avauksia11.6.2019 15:35:12 EESTTiedote

11.6.2019. Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta (LT) on myöntänyt rahoituksen 86 akatemiahankkeelle, joissa on kaikkiaan yhteensä 114 osahanketta. Toimikunta rahoittaa akatemiahankkeita yhteensä 50,5 miljoonalla eurolla. Akatemiahanke on toimikunnalle tärkeä rahoitusmuoto tutkimuksen laadun, vaikuttavuuden ja uudistumisen edistämiseksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme