Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi

Oppiminen edellyttää monipuolista arviointia

Jaa

Perusopetuksen päättöarviointi on jälleen noussut keskusteluun. Suomi tunnetaan kehittävän eikä kontrolloivan arvioinnin maana, jossa koulukokeille ja otosperustaisille päättöarvioinneille on osoitettu oma rajallinen paikkansa.

Erityisen tärkeänä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2004 ja 2014 on nähty opintojen aikainen arviointi. Sen mukaan oppilaille tulee antaa monipuolisin tavoin palautetta oppimisesta, sillä erilaiset arviointimenetelmät mahdollistavat eri tavoin osaamisen esille tulon.

Samat menetelmät eivät sovi kaikkiin oppiaineisiin ja kaiken ikäisille koululaisille.

Kynä–paperi-kokeilla voidaan tunnistaa eri asioita kuin esimerkiksi portfolioilla, suullisilla esityksillä tai oppilasryhmien osaamista kartoittavilla toiminnallisilla tehtävillä.

Kansalliset kokeet, joissa koko ikäluokka testataan perusopetuksen yhdeksännellä luokalla muutamissa oppiaineissa, olisivat  harppaus keinovalikoiman typistymisen suuntaan. Ne ovat myös huomattavan kalliita ja työläitä järjestää.

Oppilaat tarvitsevat arviointitietoa muustakin kuin matematiikasta ja kielistä, joihin kansalliset kokeet yleensä keskittyvät. Esimerkiksi laaja-alaisen osaamisen tavoitteet, oppilaiden sosiaalisen kasvatuksen päämäärät tai taito- ja taideaineiden pyrkimys elinikäisen harrastuksen edistämiseen eivät taivu testeihin ja päättökuulusteluihin. Syntyy harha, että mitä ei arvioida, ei ole tärkeää tai olemassa.

Suomalaiset opettajat ovat perus- ja täydennyskoulutuksen ansiosta jo monipuolistaneet arviointiaan. Kiinnostavia kokeiluja ja arvioinnin käsikirjoja on syntynyt viime vuosina. Arviointikriteereiden täsmentäminen uusimmassa opetussuunnitelmassa voi edistää arvosanojen oikeudenmukaisuutta.

Kehitettävääkin varmasti on, mutta kansainvälisten arviointikokemusten perusteella näyttää ilmeiseltä, että kansalliset kokeet olisivat tässä tilanteessa enemmän ongelma kuin ratkaisu.

Juuri nyt kannattaa ottaa asiassa aikalisä.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteuttaa vuosina 2017-2018 arvioinnin suomalaisen perusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppimisen ja osaamisen arvioinnista. Koostamme kahdeksanhenkisessä asiantuntijatyöryhmässä arvioinnin tilasta ajantasaista, tietoperusteista kuvaa. Millaisia vahvuuksia ja uhkia nykyisissä arviointikäytänteissä on, ja mitä niistä voisi seurata oppimisen ja koulujen kehittämiselle?

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppimisen ja osaamisen arviointihankkeen arviointiryhmä

Päivi Atjonen, professori, Itä-Suomen yliopisto
Heikki Laivamaa, rehtori, Joutseno
Anne Levonen, rehtori, Vasa gymnasium/Vasa svenska aftonläroverk, Vasa
Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, Kajaani
Katriina Sulonen, opetuspäällikkö, Parainen
Marja Tamm projektipäällikkö, Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus
Sirpa Orell, arviointiasiantuntija Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi)
Niina Rumpu, arviointiasiantuntija Kansallisen koulutuksen arviointikeskus (Karvi)

Yhteyshenkilöt

arviointiasiantuntija Sirpa Orell, +358 29 533 5538, etunimi.sukunimi@karvi.fi

Tietoja julkaisijasta

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi
PL 28
00101 HELSINKI

029 533 5500http://karvi.fi

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on itsenäinen koulutuksen arviointivirasto. Se toteuttaa koulutukseen sekä opetuksen ja koulutuksen järjestäjien toimintaan liittyviä arviointeja varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Arviointikeskus koostuu arviointineuvostosta, korkeakoulujen arviointijaostosta ja kolmesta osaamisyksiköstä: yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen, ammatillisen koulutuksen sekä korkeakoulutuksen ja vapaan sivistystyön yksiköstä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi

Valtiontalouden säästöjen vaikutukset sivistyksellisiin oikeuksiin - muutokset pieniä, mutta kehityssuunta osin huolestuttava22.11.2017 08:00Tiedote

JULKAISUVAPAA - Varhaiskasvatuksen ja yleissivistävän koulutuksen järjestäjät ovat kohdistaneet säästöjä henkilöstökuluihin. Osa koulutuksen järjestäjistä on vähentänyt opetuksen tarjontaa, ja erot opetusmäärissä ovat kasvaneet. Muutokset ovat kuitenkin pieniä, mihin vaikuttaa osittain se, että kunnat ja muut järjestäjät ovat lisänneet omaa rahoitusosuuttaan.

Lapplands Yrkeshögskola har beviljats en kvalitetsstämpel22.8.2017 14:22Tiedote

Nationella centret för utbildningsutvärdering (NCU) har genomfört en auditering av Lapplands Yrkeshögskola och beviljat yrkeshögskolan en kvalitetsstämpel som gäller i sex år från och med den 22 augusti 2017. Högskolans kvalitetssystem uppfyller de nationella kriterier för kvalitetshantering som fastställts för högskolor och motsvarar de europeiska principerna för och rekommendationerna om högskolornas kvalitetshantering.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme