Oppiminen edellyttää monipuolista arviointia
Perusopetuksen päättöarviointi on jälleen noussut keskusteluun. Suomi tunnetaan kehittävän eikä kontrolloivan arvioinnin maana, jossa koulukokeille ja otosperustaisille päättöarvioinneille on osoitettu oma rajallinen paikkansa.
Erityisen tärkeänä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2004 ja 2014 on nähty opintojen aikainen arviointi. Sen mukaan oppilaille tulee antaa monipuolisin tavoin palautetta oppimisesta, sillä erilaiset arviointimenetelmät mahdollistavat eri tavoin osaamisen esille tulon.
Samat menetelmät eivät sovi kaikkiin oppiaineisiin ja kaiken ikäisille koululaisille.
Kynä–paperi-kokeilla voidaan tunnistaa eri asioita kuin esimerkiksi portfolioilla, suullisilla esityksillä tai oppilasryhmien osaamista kartoittavilla toiminnallisilla tehtävillä.
Kansalliset kokeet, joissa koko ikäluokka testataan perusopetuksen yhdeksännellä luokalla muutamissa oppiaineissa, olisivat harppaus keinovalikoiman typistymisen suuntaan. Ne ovat myös huomattavan kalliita ja työläitä järjestää.
Oppilaat tarvitsevat arviointitietoa muustakin kuin matematiikasta ja kielistä, joihin kansalliset kokeet yleensä keskittyvät. Esimerkiksi laaja-alaisen osaamisen tavoitteet, oppilaiden sosiaalisen kasvatuksen päämäärät tai taito- ja taideaineiden pyrkimys elinikäisen harrastuksen edistämiseen eivät taivu testeihin ja päättökuulusteluihin. Syntyy harha, että mitä ei arvioida, ei ole tärkeää tai olemassa.
Suomalaiset opettajat ovat perus- ja täydennyskoulutuksen ansiosta jo monipuolistaneet arviointiaan. Kiinnostavia kokeiluja ja arvioinnin käsikirjoja on syntynyt viime vuosina. Arviointikriteereiden täsmentäminen uusimmassa opetussuunnitelmassa voi edistää arvosanojen oikeudenmukaisuutta.
Kehitettävääkin varmasti on, mutta kansainvälisten arviointikokemusten perusteella näyttää ilmeiseltä, että kansalliset kokeet olisivat tässä tilanteessa enemmän ongelma kuin ratkaisu.
Juuri nyt kannattaa ottaa asiassa aikalisä.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteuttaa vuosina 2017-2018 arvioinnin suomalaisen perusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppimisen ja osaamisen arvioinnista. Koostamme kahdeksanhenkisessä asiantuntijatyöryhmässä arvioinnin tilasta ajantasaista, tietoperusteista kuvaa. Millaisia vahvuuksia ja uhkia nykyisissä arviointikäytänteissä on, ja mitä niistä voisi seurata oppimisen ja koulujen kehittämiselle?
Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppimisen ja osaamisen arviointihankkeen arviointiryhmä
Päivi Atjonen, professori, Itä-Suomen yliopisto
Heikki Laivamaa, rehtori, Joutseno
Anne Levonen, rehtori, Vasa gymnasium/Vasa svenska aftonläroverk, Vasa
Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, Kajaani
Katriina Sulonen, opetuspäällikkö, Parainen
Marja Tamm projektipäällikkö, Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus
Sirpa Orell, arviointiasiantuntija Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi)
Niina Rumpu, arviointiasiantuntija Kansallisen koulutuksen arviointikeskus (Karvi)
Yhteyshenkilöt
arviointiasiantuntija Sirpa Orell, +358 29 533 5538, etunimi.sukunimi@karvi.fi
Tietoja julkaisijasta
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus KarviKansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on itsenäinen koulutuksen arviointivirasto. Se toteuttaa koulutukseen sekä opetuksen ja koulutuksen järjestäjien toimintaan liittyviä arviointeja varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Arviointikeskus koostuu arviointineuvostosta, korkeakoulujen arviointijaostosta ja kolmesta osaamisyksiköstä: yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen, ammatillisen koulutuksen sekä korkeakoulutuksen ja vapaan sivistystyön yksiköstä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi
Liikunnanohjauksen oppimistulokset arvioitu - osaaminen erittäin hyvää ja koulutus työelämälähtöistä25.10.2018 08:05:00 EEST | Tiedote
Eri osaamisalueet hallittiin erittäin hyvin liikunnanohjauksen näytöissä. Enemmistö näytöistä tehtiin työelämässä, ja yhteistyö alan työpaikkojen kanssa on vakiintunutta. Liikunnanohjauksen koulutuksella on hyvät lähtökohdat vastata ammatillisen koulutuksen reformin haasteisiin.
Mistä suomalainen varhaiskasvatuksen laatu koostuu? - Suomalaiset varhaiskasvatuksen laadun indikaattorit julkaistaan ensimmäistä kertaa22.10.2018 08:00:00 EEST | Tiedote
Varhaiskasvatuksen laatu puhuttaa julkisessa keskustelussa. Varhaiskasvatusta ja sen laatua voidaan kuitenkin tarkastella ja arvioida vain, jos tiedetään, mitä laadulla tarkoitetaan. Karvi julkaisee Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin perusteet ja suositukset -asiakirjan 25.10.2018. Se pitää sisällään ensimmäistä kertaa laajan tutkimuskoonnin siitä, mistä suomalaisen varhaiskasvatuksen laatu koostuu.
KUTSU: Pohjoismaiden PISA- ja TIMSS-tulokset vertailussa Northern Lights -konferenssissa 27.–28.9.13.9.2018 08:00:00 EEST | Kutsu
Tervetuloa Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) ja Pohjoismaisen arviointiverkoston järjestämään Northern Lights -konferenssiin, jossa käsitellään Pohjoismaiden uusimpia PISA- ja TIMSS-oppimistuloksia. Puheenvuorojen keskeisiä teemoja ovat opettajan rooli, motivaatio, digitalisaatio ja sosiaaliset erot kaupunkien ja maaseudun välillä. Konferenssissa julkaistaan raportti Northern Lights on TIMSS and PISA 2018. Kyseessä on ainoa julkaisu, jossa verrataan eri Pohjoismaiden PISA- ja TIMSS-tuloksia ja niiden taustamuuttujia. Aika: to–pe 27.–28.9.2018, torstaina klo 13–18 ja perjantaina klo 8.45–13 Paikka: Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo Tuloksia esittelevät ja kommentoivat raportin kirjoittajat ja kutsuvieraspuhujat pohjoismaisista yliopistoista sekä asiantuntijat OECD:stä ja IEA:sta. Tapahtumaan osallistuu 120 opetushallinnon ja tutkimuksen edustajaa eri Pohjoismaista. Tilaisuuden juontaa Kirsi Heikel. Tapahtuma on englanninkielinen. Konferenssin ohjelma Konferenssin ja rap
Kehittämistyö kantaa hedelmää: LAMK sai laatuleiman uusinta-auditoinnista27.8.2018 08:14:38 EEST | Tiedote
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus on antanut Lahden ammattikorkeakoululle (LAMK) laatuleiman uusinta-auditoinnin pohjalta. Laatuleima on voimassa kuusi vuotta 23.8.2018 alkaen. LAMKin laatujärjestelmän täyttää korkeakoulujen laadunhallinnalle asetetut kansalliset kriteerit ja vastaa eurooppalaisia korkeakoulujen laadunhallinnan periaatteita ja suosituksia.
En kvalitetsstämpel till Högskolan på Åland – arbetslivskontakterna och en strävan att möta arbetslivets behov är högskolans styrka27.8.2018 08:00:00 EEST | Tiedote
En nordisk auditeringsgrupp tillsatt av Nationella centret för utbildningsutvärdering (NCU) har genomfört en auditering av Högskolan på Åland. NCU har beviljat högskolan en kvalitetsstämpel som gäller i sex år från och med den 23 augusti 2018. Högskolan på Ålands kvalitetssystem uppfyller de nationella kriterierna för kvalitetshantering som fastställts för högskolor och motsvarar de europeiska principerna och rekommendationerna.