Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi

Oppiminen edellyttää monipuolista arviointia

Jaa

Perusopetuksen päättöarviointi on jälleen noussut keskusteluun. Suomi tunnetaan kehittävän eikä kontrolloivan arvioinnin maana, jossa koulukokeille ja otosperustaisille päättöarvioinneille on osoitettu oma rajallinen paikkansa.

Erityisen tärkeänä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2004 ja 2014 on nähty opintojen aikainen arviointi. Sen mukaan oppilaille tulee antaa monipuolisin tavoin palautetta oppimisesta, sillä erilaiset arviointimenetelmät mahdollistavat eri tavoin osaamisen esille tulon.

Samat menetelmät eivät sovi kaikkiin oppiaineisiin ja kaiken ikäisille koululaisille.

Kynä–paperi-kokeilla voidaan tunnistaa eri asioita kuin esimerkiksi portfolioilla, suullisilla esityksillä tai oppilasryhmien osaamista kartoittavilla toiminnallisilla tehtävillä.

Kansalliset kokeet, joissa koko ikäluokka testataan perusopetuksen yhdeksännellä luokalla muutamissa oppiaineissa, olisivat  harppaus keinovalikoiman typistymisen suuntaan. Ne ovat myös huomattavan kalliita ja työläitä järjestää.

Oppilaat tarvitsevat arviointitietoa muustakin kuin matematiikasta ja kielistä, joihin kansalliset kokeet yleensä keskittyvät. Esimerkiksi laaja-alaisen osaamisen tavoitteet, oppilaiden sosiaalisen kasvatuksen päämäärät tai taito- ja taideaineiden pyrkimys elinikäisen harrastuksen edistämiseen eivät taivu testeihin ja päättökuulusteluihin. Syntyy harha, että mitä ei arvioida, ei ole tärkeää tai olemassa.

Suomalaiset opettajat ovat perus- ja täydennyskoulutuksen ansiosta jo monipuolistaneet arviointiaan. Kiinnostavia kokeiluja ja arvioinnin käsikirjoja on syntynyt viime vuosina. Arviointikriteereiden täsmentäminen uusimmassa opetussuunnitelmassa voi edistää arvosanojen oikeudenmukaisuutta.

Kehitettävääkin varmasti on, mutta kansainvälisten arviointikokemusten perusteella näyttää ilmeiseltä, että kansalliset kokeet olisivat tässä tilanteessa enemmän ongelma kuin ratkaisu.

Juuri nyt kannattaa ottaa asiassa aikalisä.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteuttaa vuosina 2017-2018 arvioinnin suomalaisen perusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppimisen ja osaamisen arvioinnista. Koostamme kahdeksanhenkisessä asiantuntijatyöryhmässä arvioinnin tilasta ajantasaista, tietoperusteista kuvaa. Millaisia vahvuuksia ja uhkia nykyisissä arviointikäytänteissä on, ja mitä niistä voisi seurata oppimisen ja koulujen kehittämiselle?

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppimisen ja osaamisen arviointihankkeen arviointiryhmä

Päivi Atjonen, professori, Itä-Suomen yliopisto
Heikki Laivamaa, rehtori, Joutseno
Anne Levonen, rehtori, Vasa gymnasium/Vasa svenska aftonläroverk, Vasa
Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, Kajaani
Katriina Sulonen, opetuspäällikkö, Parainen
Marja Tamm projektipäällikkö, Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus
Sirpa Orell, arviointiasiantuntija Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi)
Niina Rumpu, arviointiasiantuntija Kansallisen koulutuksen arviointikeskus (Karvi)

Yhteyshenkilöt

arviointiasiantuntija Sirpa Orell, +358 29 533 5538, etunimi.sukunimi@karvi.fi

Tietoja julkaisijasta

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi
PL 28
00101 HELSINKI

029 533 5500http://karvi.fi

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on itsenäinen koulutuksen arviointivirasto. Se toteuttaa koulutukseen sekä opetuksen ja koulutuksen järjestäjien toimintaan liittyviä arviointeja varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Arviointikeskus koostuu arviointineuvostosta, korkeakoulujen arviointijaostosta ja kolmesta osaamisyksiköstä: yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen, ammatillisen koulutuksen sekä korkeakoulutuksen ja vapaan sivistystyön yksiköstä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi

Arviointitulos: Varhaiskasvatussuunnitelmat antavat hyvät suuntaviivat varhaiskasvatustyölle15.8.2018 08:00Tiedote

Karvi on arvioinut varhaiskasvatustyötä ohjaavia varhaiskasvatussuunnitelmia (vasu) ja niiden käyttöönottoa kunnissa ja yksityisissä palveluissa. Vasut toimivat melko hyvin työn tukena, mutta erityisesti lasten vasuissa ilmeni kuitenkin laadullisia ongelmia. Tulosten perusteella myös lasten yhdenvertaisuuteen varhaiskasvatuspalveluissa ja palvelujen tasaiseen laatuun tulisi kiinnittää huomiota.

Planerna för småbarnpedagogik ger goda riktlinjer för det småbarnpedagogiska arbetet15.8.2018 08:00Tiedote

Nationella centret för utbildningsutvärdering har utvärderat planerna för småbarnspedagogik som styr det småbarnspedagogiska arbetet och planernas implementering inom kommunala och privata tjänster. Planerna fungerar rätt väl som stöd för arbetet, men det förekom dock kvalitativa problem med barnens planer för småbarnspedagogik. Resultaten visar att fokus inom småbarnspedagogiken borde riktas på barnens likabehandling samt tjänsternas jämna kvalitet.

Ekaluokkalaisten kielellisiä ja matemaattisia taitoja arvioidaan nyt ensimmäistä kertaa kansallisesti9.8.2018 08:00Tiedote

Noin 7000 ensiluokkalaista osallistuu kielellisten ja matemaattisten taitojen alkumittaukseen elokuussa heti koulutiensä alkajaisiksi. Samojen oppilaiden osaamisen kehittymistä seurataan koko peruskoulun ajan ja mahdollisesti vielä sen jälkeenkin. Huoltajakyselystä puolestaan saadaan tietoa varhaiskasvatuksen vaikutuksista osaamiseen. Arvioinnin tulokset julkaistaan vuodenvaihteessa.

Kutsu tulosten julkistamistilaisuuteen: Millainen on suomalainen lääkäri? – Lääketieteen peruskoulutus arvioitu ensimmäistä kertaa5.6.2018 12:38Kutsu

Aika: perjantai 15.6. mediatilaisuus klo 9.00-10.00, julkistamistilaisuus 10.00–13.00 Paikka: Suomen Kansallismuseo, Mannerheimintie 34 Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on toteuttanut lääketieteen peruskoulutuksen ensimmäisen kansallisen arvioinnin. Arviointi toteutettiin vuosina 2016–2018. Julkistamistilaisuudessa esitellään arvioinnin tuloksia ja suosituksia, jotka heijastavat lääkäreiden työn muuttuvia osaamisvaatimuksia ja tulevaisuuden toimintaympäristöä. Arvioinnissa vastataan muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Millainen on lääketieteellisen koulutuksen nykytila? Mitkä ovat sen vahvuudet ja haasteet? Miten lääkärikoulutus vastaa sote-uudistuksen tuomiin osaamistarpeisiin? Julkistamistilaisuudessa kuullaan edustajia kaikista viidestä Suomen yliopistosta, joissa lääketiedettä opetetaan. Tuloksia kommentoi muun muassa sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila. Tutustu seminaarin ohjelmaan. Seminaarin kielenä on englanti. Tilaisuutta voi seurata myös verkosta tämän

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme