Suomen ortodoksinen kirkko

Ortodoksinen kirkko osoitti varoja saamelaistyöhön

Jaa

Päätös saamelaisaluetta palvelevan työparin palkkakulujen kattamisesta kirkon yhteisistä varoista turvaa Suomen ortodoksisen kirkon saamelaistyön jatkumisen.

Rovasti Rauno Pietarinen vihmoo poroerottelussa  poromiehet ja porot siunatulla vedellä.
Rovasti Rauno Pietarinen vihmoo poroerottelussa poromiehet ja porot siunatulla vedellä.

Lapin ortodoksisen seurakunnan saamelaisalueella työskentelevän papin ja kanttorin palkkakulut on sovittu katettavaksi Suomen ortodoksisen kirkon keskusrahastosta annettavalla avustuksella vuoden 2020 loppuun saakka.

Marraskuussa 2018 Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokous hyväksyi Lapin seurakunnan tekemän aloitteen ja päätti, että saamelaisaluetta palvelevan papin ja kanttorin palkkakulut katetaan vuoden 2021 alusta pysyvästi kirkon keskusrahastosta. Määräraha huomioidaan talousarviossa avustuksena sillä edellytyksellä, että valtionavustuksen edelleen avustamiseen saadaan opetus- ja kulttuuriministeriön lupa. Esimerkiksi vuoden 2018 osalta lupa on saatu.

Tehty päätös turvaa Suomen ortodoksisen kirkon saamelaistyön ja erityisesti kolttien parissa tehtävän työn jatkumisen myös tulevaisuudessa.

–Pääosa koltista asuu nykyisin Suomessa, joten Suomen ortodoksinen kirkko on aivan erityisessä hengellisessä vastuussa kolttasaamelaisista. Kirkkomme on myös vapaa assimilaatiopolitiikan historiallisesta painolastista, joka leimaa Suomen valtion ja evankelis-luterilaisen kirkon lähihistoriaa. Tästä asetelmasta on hyvä jatkaa eteenpäin, totesi Oulun ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Marko Patronen kirkolliskokouksessa käyttämässään puheenvuorossa.

Ortodoksisuus on ollut vuosisatoja oleellinen osa kolttakulttuuria. Suomessa kolttasaamelaisten ortodoksien paimenena toimi vuodesta 1929 lähtien Petsamon pappi, rovasti Yrjö Räme. Sodan jälkeen hän palveli kolttaväestöä Rovaniemeltä käsin vuoteen 1970 saakka.

Oulun ortodoksisen hiippakunnan perustaminen vuonna 1980 aloitti uuden vaiheen kirkon saamelaistyössä. Sekä hiippakunnan ensimmäinen metropoliitta, nykyinen Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo, että nuori papisto näkivät heti kolttien parissa tehtävän työn tärkeyden. Ivaloon perustettiin papin ja kanttorin työpari ja jumalanpalveluskirjallisuutta alettiin kääntää koltaksi. Kun Ivaloon saatiin kanttoriksi kolttasaamelainen Erkki Lumisalmi, niin koltan kieli vakiinnutti asemansa yhtenä jumalanpalveluskielistä.

–Ponnistelut koltan kielen elvyttämiseksi jatkuvat edelleen. Yle Radio Saamen koltankielisten radiohartauksien määrä on kasvussa. Lapin seurakunnan juuri avatut uudet nettisivut palvelevat myös koltan kielellä. Pohjoisen varuskunnissa palveleville koltankielisille varusmiehille annetaan saamenkielinen sotilaan virsikirja, jossa on ortodoksisia rukouksia myös koltaksi. Seurakunta tarjoaa kolttasaamelaisille heidän toivomiaan erityispalveluja kuten kodinpyhityksiä hautajaisten yhteydessä ja porojen siunaamista erotuspaikoilla. Hautauksissa noudatetaan erityisiä kolttatapoja, kertoo Lapin ortodoksisen seurakunnan Ivalossa toimiva pappi, rovasti Rauno Pietarinen.

Tulevaisuudessa yksi kirkon saamelaistyön keskeisimmistä haasteista on koltankielisten työntekijöiden koulutus ja rekrytointi. Ivalossa toimivan papin ja kanttorin tulee myös perehtyä kolttakulttuuriin ja kyetä vahvistamaan sitä oman työnsä kautta.

–Hyvien ekumeenisten suhteiden ylläpito luterilaisen kirkon kanssa on tärkeää jatkossakin. Barentsin alueen kansainvälinen ekumeeninen yhteistyö tarjoaa mahdollisuuksia kaikkien saamelaisten identiteetin vahvistamiseen. Kirkon on voitava toimia kolttasaamelaisten tukena mm. kaivos- ja rautatiehankkeita koskevassa keskustelussa. Ortodoksinen kirkko voi edistää kolttasaamelaisten yhteyksiä arktisen alueen muiden alkuperäiskansojen kanssa, toteaa isä Rauno.

Ortodoksinen kirkko voisi olla kolttien puolestapuhujana myös valtiovallan suuntaan.

–Kolttien oma Talvikylä -hanke on ollut vireillä jo monta vuotta, mutta rahoitusta on ollut vaikea löytää. Matkailun kasvaessa vauhdilla on vaara, että saamelaisten omaan kulttuuriin perustuvat hankkeet jäävät kaupallisten motiivien siivittämien ja vain osin saamelaisuuteen perustuvien hankkeiden alle.

Työparin pysyvän läsnäolon Inarin kunnassa toivotaan entisestään vahvistavan kolttien identiteettiä ja sen ortodoksisia juuria.

–Vuosittain elokuun viimeisenä viikonloppuna järjestettävästä pyhittäjä Trifon Petsamolaisen pyhiinvaellusjuhlasta on tulossa Lapin pyhien yhteinen paikallinen juhla, johon on jo laadittu uusia jumalanpalvelustekstejä. Se on yksi rohkaiseva merkki ortodoksisen ja kolttakulttuurin elivoimaisuudesta ja uudistumiskyvystä, toteaa isä Rauno.

Lapin ortodoksinen seurakunta toimii lähes koko Lapin alueella. Seurakunnassa on neljä kirkkoa: Rovaniemellä, Ivalossa, Nellimissä ja Sevettijärvellä. Lisäksi seurakunnalla on tsasouna eli rukoushuone Keväjärvellä. Seurakunnassa on hieman alle tuhat jäsentä.

Lapin ortodoksinen seurakunta: https://www.ortlappi.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Maria Hattunen
Vastaava tiedottaja
Suomen ortodoksinen kirkko
maria.hattunen@ort.fi
040 481 9240

Kuvat

Rovasti Rauno Pietarinen vihmoo poroerottelussa  poromiehet ja porot siunatulla vedellä.
Rovasti Rauno Pietarinen vihmoo poroerottelussa poromiehet ja porot siunatulla vedellä.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen ortodoksinen kirkko
Suomen ortodoksinen kirkko
Suomen ortodoksinen kirkko, Karjalankatu 1
70110 KUOPIO

info@ort.fihttp://www.ort.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ortodoksinen kirkko

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme