Euroopassa eletään poikkeuksellisen muutoksen ja epävarmuuden aikaa. Sota Ukrainassa on yhdistänyt kansakuntia ja kerännyt ennennäkemättömiä avustussummia hätää kärsiville ukrainalaisille. Kriisin taloudellisten vaikutusten odotetaan iskevän myös Suomeen ja inflaation ennustetaan kiihtyvän maaliskuussa jopa viiteen prosenttiin. Korkojen uskotaan edelleen nousevan, varsinkin jos kuluttajahinnat jatkavat nousuaan. Tämä huolestuttaa erityisesti 22-37 -vuotiaita, joilla on muita ikäryhmiä enemmän asuntovelkaa.

Pienituloisten kotitalouksien säästämisaste heikko

Taloudellisen hyvinvoinnin barometrin tavoitteena on antaa kokonaisvaltainen näkemys kuinka kuluttajat 24 Euroopan maassa hoitavat talouttaan. Parhaat suoriutujat kokonaistuloksissa ovat tänä vuonna Saksa, Itävalta ja Sveitsi kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen ja jatkuvasti korkean taloudellisen lukutaidon ansiosta. Suomi putosi kokonaistuloksissa hieman, kahdeksannelta sijalta kymmenenneksi. Olemme kuitenkin jo kolmatta vuotta peräkkäin kärkisijalla talouslukutaidossa ja suomalaisten sijoitukset maksukyvyssä (12.) ja säästämisessä tulevaisuutta varten (20.) säilyivät samalla tasolla verrattuna vuoteen 2020.

Yli 60 prosenttia suomalaisista ei ole kuitenkaan tyytyväisiä kuukausittain säästämäänsä summaan, tässä ryhmässä korostuvat pienituloiset, valmiiksi taloudellisissa vaikeuksissa olevat kotitaloudet. Osa kotitalouksista on joutunut ottamaan ylimääräistä velkaa pandemian aikana tullakseen toimeen. Jopa neljännes 22-37 -vuotiaista ei ole selvillä velkojensa kokonaismäärästä.

Intrumin tutkimukset osoittavat, että kaksi kolmesta suomalaisista opettaa aikaisempaa todennäköisemmin lapsilleen talouskäsitteitä ja 63 prosenttia vanhemmista varoitti lapsiaan velan ottamiseen liittyvistä riskeistä. Velka ja luotonanto ovat kuitenkin olennainen osa yhteiskuntaa. Siksi on tärkeää, että nuoret opetetaan ymmärtämään ja hallitsemaan talouttaan sen sijaan, että he pelkäävät velkaa.

Nuorten vaikea velkaantuminen kasvaa Suomessa

Suomalaisten nuorten vaikea velkaantuminen on kasvanut kolmessa vuodessa 96 prosenttia. Syitä nuorten velkaantumiseen voidaan etsiä koronapandemian aiheuttamista lomautuksista, työpaikan menetyksistä sekä kulutusluottojen helposta saatavuudesta; 18-21 -vuotiaista 21 prosenttia oli koronapandemian alkamisen jälkeen menettänyt työnsä ja tulot olivat sen vuoksi laskeneet. Ja jos tilanne oli heikko jo ennen pandemiaa, on se heikentymässä pian entisestään.

Nuorten työttömyys ja Euroopan epävarma tilanne on omiaan lisäämään nuorten pahoinvointia ja masennusta vaikeiden koronavuosien jälkeen. Kun elämä on hetkellisesti suistunut raiteiltaan, laskut saattavat jäädä maksamatta. Tilanne voi johtaa lopulta maksuhäiriömerkintään, mikä taas voi vaikeuttaa ensimmäisen työpaikan saamista tai olla esteenä vuokra-asunnon tai puhelin- ja nettiliittymän hankkimisessa. Maksamattomat velat ovat monille myös kannustinloukku, joka estää työllistymistä.

- Meillä on tikittävä pommi erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kohdalla. Jos nuoret eivät työllisty, eivätkä saa neuvoja kuinka selvitä yhä kasvavista veloistaan, velallisten ja toimeentulon varassa elävien määrä kasvaa entisestään. Nuoria pitää rohkaista ottamaan ajoissa yhteyttä velkojaan, jolloin joustavasta maksusuunnitelmista voidaan sopia. Meillä ei ole varaa menettää yhtä sukupolvea pandemian ja viimeisimmän kriisin vuoksi. Hyvinvointivaltiossa vastuu nuorista on meillä kaikilla, niin oppilaitoksilla, työnantajilla, valtiolla, sosiaalialan järjestöillä kuin kotijoukoillakin. Meidän täytyy antaa entistä vahvemmat eväät nuorille oman henkilökohtaisen talouden hallitsemiseen, jotta nuoret selviävät läpi tämänkin talousmyrskyn, sanoo Intrumin myyntijohtaja Juha Iskala.

Tietoja tutkimuksista

Intrumin Taloudellisen hyvinvoinnin barometri antaa tilannekatsauksen eurooppalaisten kuluttajien suhteellisesta kyvystä tasapainottaa heidän kuukausittaiset tulonsa ja menonsa, maksaa kotitalouden laskut ajoissa ja säästää osan kuukausituloista tulevaisuutta varten.

Intrumin Eurooppalainen kuluttajien maksutapatutkimus (European Consumer Payment Report) tutkii eurooppalaisten kuluttajien arkea; heidän kulutuskäyttäytymistään, maksukykyään sekä taloudenhallintaansa. Raportti perustuu Longituden 24 Euroopan maassa toteuttamaan ulkoiseen kyselyyn ja tutkimukseen. Tutkimuksen kenttätyöt tehtiin 21.7. - 26.8.2021 välisenä aikana. Tutkimukseen osallistui yhteensä 24 012 kuluttajaa ja maakohtainen otanta on vähintään 1000 vastaajaa, joiden ikä on vähintään 18 vuotta. Tutkimuksen tulokset on painotettu vastaamaan maiden väestön sukupuoli- ja ikärakennetta.

Suomalaisten kuluttajien velkaantumista analysoitiin vuosien 2019-2021 ajalta.

Tietoja Global Money Week -tapahtumasta 2022:

Kansainvälinen Rahaviikko, joka järjestetään 21.-27. maaliskuuta, on vuosittainen maailmanlaajuinen tiedotuskampanja siitä, kuinka tärkeää on varmistaa, että nuoret varhaisesta iästä lähtien ovat taloudellisesti tietoisia ja hankkivat vähitellen tiedot, taidot, asenteet ja käytöstavat, joita tarvitaan järkevien taloudellisten päätösten tekemiseen ja lopulta taloudellisen hyvinvoinnin ja taloudellisen joustavuuden saavuttamiseen.

Lataa Taloudellisen hyvinvoinnin barometri (PDF englanniksi)

Lataa European Consumer Payment Report 2021  

Lataa Suomea koskeva raportti

Lataa Analyysi Suomalaisten kuluttajien vaikeasta velkaantumisesta

Lisätietoja:

Intrum Oy, Viestintä
puh: +358 46 5002 8693, sähköposti: viestinta@intrum.com

Juha Iskala, Intrum Oy, myyntijohtaja
puh: +358 50 370 6333, sähköposti: juha.iskala@intrum.com