Varsinkin erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden tunnistaminen ja tarpeisiin vastaaminen ovat terveydenhuollon keskiössä. Diakin terveysalan lehtori Marja Lindholmin mukaan nämä ryhmät ovat aiempaa moninaisempia.

– Ammattilaisen on osattava tunnistaa riskejä: kun on kyse sairaudesta tai vammasta, niin se on useimmiten helppoa. Sitten taas vaikkapa yksinäisyyttä ei ehkä tunnisteta helposti, Lindholm summaa.

Hän muistuttaa, että vaikka Suomessa kansalaiset ovat keskimäärin terveempiä kuin ennen, terveyden ääripäät ovat etääntyneet toisistaan ja myös huonosti voivien joukko näyttää monilla mittareilla kasvaneen.

– Tämä yhteiskunnallinen muutos haastaa kaikkia koulutuksen järjestäjiä nostamaan terveyden tasa-arvon keskiöön.

Muuttuva väestörakenne vaatii joustavuutta

Ihmisen kokonaisvaltaista kohtaamista korostaa myös Diakin lehtori ja terveystieteiden lisensiaatti, psykiatrinen sairaanhoitaja Susanna Kallakorpi, joka on työskennellyt turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksissa sekä maahanmuuttajayksikössä.

– Sosiaali- ja terveydenhuollon piirissä toivoisin, että maahanmuuttajien kanssa asioitaessa pystyttäisiin soveltamaan joustavaa työskentelytapaa. Kulttuurit ovat usein hyvin yhteisöllisiä ja esimerkiksi perheenjäsenet pitäisi huomioida.

Kallakorpi muistuttaa myös tulkkipalveluiden tärkeydestä. Vaikka tulkkipalvelujen käyttäminen onkin palveluntarjoajalle maksullista muiden kuin pakolaistaustaisten asiakkaiden kanssa, on se silti velvoittavaa.

– Arvokkaita resursseja hukataan, jos psykiatrian osastolla ei tilata tulkkia esimerkiksi keskusteluryhmiin tai omahoitajakeskusteluihin. Puutteellinen tulkkaus aiheuttaa turhia väärinymmärryksiä alkaen vaikka hoitokäytännöistä ja vierailuajoista, Kallakorpi huomauttaa.

Tiedonhalu riittää pitkälle

Joskus tiedonpuute voi aiheuttaa väärinymmärryksiä, jotka vaikuttavat potilassuhteeseen. Diakin alumni Julia Suikki on tutkinut transsukupuolisten naisten hoitokokemuksia sukupuolenkorjausprosessissa.

– Suurin osa haastatelluista koki tulleensa kohdatuksi hyvin erityisesti sukupuolenkorjausprosessia hoitaneiden ammattilaisten taholta, mutta myös räikeitä epäkohtia nousi esiin, Suikki kertoo.

Usein ongelmana on, että lääkäreillä ei ole riittävästi tietoa transsukupuolisuudesta. Suikki huomauttaa, että jo halu ottaa asioista selvää on asiakkaan näkökulmasta helpottavaa.

Susanna Kallakorpikin korostaa, että oman osaamisen riittävyyttä ei pitäisi pelätä myöskään eri kulttuuritaustaisten asiakkaiden kohtaamisessa.

– Ei ole tarpeen etukäteen tietää kaikkea asiakkaan kulttuurista, vaan voi vaikka kysellä, että miten teidän kulttuurissanne toimitaan tällaisessa tilanteessa.

Kohtaamisosaaminen Diakissa keskiössä

Inhimillisen kohtaamisen taitoja voidaan opettaa jo terveydenhuollon koulutuksissa. Marja Lindholmin mukaan Diakissa potilaiden erilaisten taustojen huomioiminen kulkee punaisena lankana opetussuunnitelmassa.

– Diakin arvoihin kuuluu, että ketään ei jätetä. Oppilaitoksen arvopohja ohjaa koulutuksen rakentumista ja arvojen sanoittaminen tukee oppimista. Meillä on myös opintojakso harjoitteluineen, jonka nimi on erityisen tuen tarpeessa olevien terveyden edistäminen. Tietääkseni missään muussa ammattikorkeakoulussa ei ole vastaavaa opintojaksoa, Lindholm kertoo. 

Lue lisää:

• Dialogi 2/2021: Monimuotoinen hoitotyö

Dialogi on Diakonia-ammattikorkeakoulun verkkomedia, joka tekee näkyväksi Diakin asiantuntemusta, vahvuusalueita ja tuloksia kiinnostavasti ja vaikuttavasti. Diakin strategiset vahvuudet ovat: selkärankana sivistys; ytimessä uudistuva eettisyys; supervoimana moninaisuus; ja valttina osaaminen yhteisvoimin. Dialogissa herätetään keskustelua ja otetaan kantaa ajankohtaisiin aiheisiin.