Osallisuuden esteitä puretaan asenteita muuttamalla

Vammaisten ihmisten oikeuksia työssään ajavan lakimies Jukka Kumpuvuoren mukaan oikeuksien turvaamiseksi laaditut lait ovat Suomessa hyvällä tolalla. Ongelmana on, että ne eivät kuitenkaan toteudu. Kumpuvuoren mukaan vammaisten ihmisten oikeuksia paransivat esimerkiksi perusoikeusuudistus vuonna 2000 sekä EU-sääntelystä alkunsa saanut yhdenvertaisuuslaki. 

– Yhteiskunnan saavutettavuus lähtee siitä, että minun ei pidä sopeutua yhteiskuntaan vaan sen minuun, Kumpuvuori sanoo Dialogi-mediassa. 

Hyvästä lainsäädännöstä on kuitenkin vielä matkaa käytäntöön.  

– Useimmat valituksemme koskevat sosiaali- ja terveyspuolen kysymyksiä kuten vammaispalvelua, omaishoidon tukea, kouluavustajia, koulukuljetuksia ja Kelan etuuksia.

Lakien lisäksi tarvitaan asennemuutosta

Vammaisten ihmisten opiskelu- ja työelämään osallistumista vaikeuttaa yhtäältä osaamisen puuttuminen. Työpaikoilla ei tiedetä, miten pitäisi toimia, kun vaikkapa autismikirjon henkilö hakee paikasta töitä. 

Kumpuvuoren mukaan isoin ongelma on asennetasolla. 

– Ennen oman yrityksen perustamista hain töitä monesta paikasta. Minulle saatettiin sanoa suoraan, ettet voi työskennellä meillä, koska toimitiloihin pääsee vain rappusia pitkin. Ongelmaan ei oltu halukkaita etsimään mitään ratkaisuja, itse pyörätuolia käyttävä Kumpuvuori pohtii. 

Kumpuvuori kertoo saavansa esimerkiksi autismikirjon ihmisiltä paljon yhteydenottoja, etteivät vaikkapa opintoaikojen pidennykset tai työajan mukautukset toteudu. 

– Autismikirjon ihmisiä ei usein pidetä ”oikeina vammaisina”, vaikka he selvästi ovat sitä ja lainsäädäntö edellyttää erityiskohtelua.

Kumpuvuoren mielestä yritysten kannattaisi panostaa saavutettavuuteen ja esteettömyyteen.  

– Työpaikoille olisi kilpailuvaltti hallita nämäkin asiat.  

Hyvinvointi näkyväksi mittareita kehittämällä

Vammaisten ihmisten palveluntarpeeseen vastaaminen edellyttää myös heidän itsensä kuuntelemista. Esimerkiksi kehitysvammaisille ihmisille on kehitetty runsaasti erilaisia diagnosoivia mittareita toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvioimiseksi.

Niissä ei kuitenkaan ole toistaiseksi kattavasti mitattu kehitysvammaisten ihmisten omia kokemuksia hyvinvoinnistaan, kirjoittavat Diakin asiantuntija Sakari Kainulainen, Taija Halme Kehitysvammaisten Palvelusäätiöstä ja Antti Teittinen Kelasta.

Diak lähti rakentamaan elämäntilannetta kartoittavaa mittaria asiakastyön tueksi yhdessä Ravimäkiyhdistyksen, Rinnekodin ja Kehitysvammaliiton kanssa. Tuloksena oli kehitysvammaisille ihmisille suunnattu kysely, jonka pohjana on nuorille suunnattu 3X10D-elämäntilannemittari. Kyselyä pilotoitiin Kehitysvammaisten Palvelusäätiön avulla.

Pilotin tulosten pohjalta mittaria kehitetään entisestään. Toiveissa on saada relevanttia vertailutietoa kehitysvammaisista aikuisista ihmisistä suhteessa muuhun väestöön.

– Tulevien tutkimusaineistojen analyysien pohjalta voinemme kehittää kehitysvammaisille ihmisille parempia elinolosuhteita, kun tunnemme aiempaa paremmin heidän omia tarpeitaan ja toiveitaan, Halme, Teittinen ja Kainulainen kirjoittavat.

Seuraava pilotti on toteutuksessa syksyllä 2021 ja tuloksia on saatavilla keväällä 2022.