Osallisuuden esteitä puretaan asenteita muuttamalla

Vammaisten ihmisten oikeuksia työssään ajavan lakimies Jukka Kumpuvuoren mukaan oikeuksien turvaamiseksi laaditut lait ovat Suomessa hyvällä tolalla. Ongelmana on, että ne eivät kuitenkaan toteudu. Kumpuvuoren mukaan vammaisten ihmisten oikeuksia paransivat esimerkiksi perusoikeusuudistus vuonna 2000 sekä EU-sääntelystä alkunsa saanut yhdenvertaisuuslaki.
– Yhteiskunnan saavutettavuus lähtee siitä, että minun ei pidä sopeutua yhteiskuntaan vaan sen minuun, Kumpuvuori sanoo Dialogi-mediassa.
Hyvästä lainsäädännöstä on kuitenkin vielä matkaa käytäntöön.
– Useimmat valituksemme koskevat sosiaali- ja terveyspuolen kysymyksiä kuten vammaispalvelua, omaishoidon tukea, kouluavustajia, koulukuljetuksia ja Kelan etuuksia.
Lakien lisäksi tarvitaan asennemuutosta
Vammaisten ihmisten opiskelu- ja työelämään osallistumista vaikeuttaa yhtäältä osaamisen puuttuminen. Työpaikoilla ei tiedetä, miten pitäisi toimia, kun vaikkapa autismikirjon henkilö hakee paikasta töitä.
Kumpuvuoren mukaan isoin ongelma on asennetasolla.
– Ennen oman yrityksen perustamista hain töitä monesta paikasta. Minulle saatettiin sanoa suoraan, ettet voi työskennellä meillä, koska toimitiloihin pääsee vain rappusia pitkin. Ongelmaan ei oltu halukkaita etsimään mitään ratkaisuja, itse pyörätuolia käyttävä Kumpuvuori pohtii.
Kumpuvuori kertoo saavansa esimerkiksi autismikirjon ihmisiltä paljon yhteydenottoja, etteivät vaikkapa opintoaikojen pidennykset tai työajan mukautukset toteudu.
– Autismikirjon ihmisiä ei usein pidetä ”oikeina vammaisina”, vaikka he selvästi ovat sitä ja lainsäädäntö edellyttää erityiskohtelua.
Kumpuvuoren mielestä yritysten kannattaisi panostaa saavutettavuuteen ja esteettömyyteen.
– Työpaikoille olisi kilpailuvaltti hallita nämäkin asiat.
Hyvinvointi näkyväksi mittareita kehittämällä
Vammaisten ihmisten palveluntarpeeseen vastaaminen edellyttää myös heidän itsensä kuuntelemista. Esimerkiksi kehitysvammaisille ihmisille on kehitetty runsaasti erilaisia diagnosoivia mittareita toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvioimiseksi.
Niissä ei kuitenkaan ole toistaiseksi kattavasti mitattu kehitysvammaisten ihmisten omia kokemuksia hyvinvoinnistaan, kirjoittavat Diakin asiantuntija Sakari Kainulainen, Taija Halme Kehitysvammaisten Palvelusäätiöstä ja Antti Teittinen Kelasta.
Diak lähti rakentamaan elämäntilannetta kartoittavaa mittaria asiakastyön tueksi yhdessä Ravimäkiyhdistyksen, Rinnekodin ja Kehitysvammaliiton kanssa. Tuloksena oli kehitysvammaisille ihmisille suunnattu kysely, jonka pohjana on nuorille suunnattu 3X10D-elämäntilannemittari. Kyselyä pilotoitiin Kehitysvammaisten Palvelusäätiön avulla.
Pilotin tulosten pohjalta mittaria kehitetään entisestään. Toiveissa on saada relevanttia vertailutietoa kehitysvammaisista aikuisista ihmisistä suhteessa muuhun väestöön.
– Tulevien tutkimusaineistojen analyysien pohjalta voinemme kehittää kehitysvammaisille ihmisille parempia elinolosuhteita, kun tunnemme aiempaa paremmin heidän omia tarpeitaan ja toiveitaan, Halme, Teittinen ja Kainulainen kirjoittavat.
Seuraava pilotti on toteutuksessa syksyllä 2021 ja tuloksia on saatavilla keväällä 2022.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aura VuorenrinneviestintäpäällikköDiakonia-ammattikorkeakoulu
Puh:040 509 2577aura.vuorenrinne@diak.fiHelka Repoviestinnän asiantuntijaDiakonia-ammattikorkeakoulu
Puh:050 597 5008helka.repo@diak.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak) kouluttaa asiantuntijoita sosiaali-, terveys-, kirkon ja tulkkauksen aloille. Se osallistuu koulutusalojensa alueelliseen, valtakunnalliseen ja kansainväliseen kehittämiseen mm. hanketoimintansa kautta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak)
Osallisuutta ja toimijuutta kuluneen kahden vuoden aikana12.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
AVOT-hankkeessa on tuettu ja vahvistettu Oulun alueella heikoimmassa asemassa olevien työikäisten osallisuutta ja hyvinvointia kuluneen kahden vuoden aikana.
Asiantuntijapalvelut yhteistä hyvää rakentamassa11.6.2025 09:01:10 EEST | Tiedote
Diakin asiantuntijapalveluilla tuotetaan ratkaisuja työelämän ja yhteiskunnan tarpeisiin. Dialogin uusi teemanumero tuo esille asiantuntijuutta, jonka tarkoituksena on rakentaa vaikuttavia ja sosiaalista kestävyyttä edistäviä palveluita.
Diak rakentaa vaikuttavia hyvinvointipalveluita – uusi julkaisu kokoaa TKI-toiminnan konkreettisia tuloksia10.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Diak on yhteiskunnan polarisoitumiskehityksen vastavoima. Diakin tavoitteena on katkaista eriarvoistumiskehitys Suomessa ja luoda sosiaalisesti kestävä yhteiskunta, jossa jokainen voi elää onnellista elämää. Näihin tavoitteisiin tähtäämme vaikuttavalla tutkimus- ja kehittämistoiminnallamme (TKI) ja asiantuntijapalveluillamme. Uusi julkaisu tarjoaa kattavan katsauksen Diakin TKI-toiminnan painopisteisiin ja toimii tiekarttana strategiselle kehittämistyölle.
Yhdenvertaisuus korkeakouluun ei saa jäädä haaveeksi – uusi hanke tukee romanien koulutuspolkuja2.6.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Valtakunnallinen Romako korkeakoulutukseen -hanke edistää romanien osallisuutta korkeakoulutuksessa ja työelämässä. Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) ja Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) yhteistyössä toteuttaman hankkeen tavoitteena on lisätä yhdenvertaisuutta, parantaa romaniopiskelijoiden mahdollisuuksia valmistua ja työllistyä, sekä vahvistaa korkeakouluyhteisöjen valmiuksia tukea romanitaustaisia opiskelijoita.
Tulevaisuuden osaajat tarvitsevat liiketoiminnan ja yhteiskunnallisen näkökulman yhdistämistä22.5.2025 10:17:15 EEST | Tiedote
Yhteiskunnallinen yrittäjyys kiinnostaa erityisesti nuoria, mutta sitä on hankala opiskella Suomessa, koska opintotarjontaa on vähän. Kansainvälinen Open Business for Community Development -hanke kehitti avoimia verkkokursseja, joilla kuka tahansa voi ottaa yhteiskunnallisen yrittäjyyden salat haltuun.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme