Osallisuuden esteitä puretaan asenteita muuttamalla
Vammaisten ihmisten oikeuksia työssään ajavan lakimies Jukka Kumpuvuoren mukaan oikeuksien turvaamiseksi laaditut lait ovat Suomessa hyvällä tolalla. Ongelmana on, että ne eivät kuitenkaan toteudu. Kumpuvuoren mukaan vammaisten ihmisten oikeuksia paransivat esimerkiksi perusoikeusuudistus vuonna 2000 sekä EU-sääntelystä alkunsa saanut yhdenvertaisuuslaki.
– Yhteiskunnan saavutettavuus lähtee siitä, että minun ei pidä sopeutua yhteiskuntaan vaan sen minuun, Kumpuvuori sanoo Dialogi-mediassa.
Hyvästä lainsäädännöstä on kuitenkin vielä matkaa käytäntöön.
– Useimmat valituksemme koskevat sosiaali- ja terveyspuolen kysymyksiä kuten vammaispalvelua, omaishoidon tukea, kouluavustajia, koulukuljetuksia ja Kelan etuuksia.
Lakien lisäksi tarvitaan asennemuutosta
Vammaisten ihmisten opiskelu- ja työelämään osallistumista vaikeuttaa yhtäältä osaamisen puuttuminen. Työpaikoilla ei tiedetä, miten pitäisi toimia, kun vaikkapa autismikirjon henkilö hakee paikasta töitä.
Kumpuvuoren mukaan isoin ongelma on asennetasolla.
– Ennen oman yrityksen perustamista hain töitä monesta paikasta. Minulle saatettiin sanoa suoraan, ettet voi työskennellä meillä, koska toimitiloihin pääsee vain rappusia pitkin. Ongelmaan ei oltu halukkaita etsimään mitään ratkaisuja, itse pyörätuolia käyttävä Kumpuvuori pohtii.
Kumpuvuori kertoo saavansa esimerkiksi autismikirjon ihmisiltä paljon yhteydenottoja, etteivät vaikkapa opintoaikojen pidennykset tai työajan mukautukset toteudu.
– Autismikirjon ihmisiä ei usein pidetä ”oikeina vammaisina”, vaikka he selvästi ovat sitä ja lainsäädäntö edellyttää erityiskohtelua.
Kumpuvuoren mielestä yritysten kannattaisi panostaa saavutettavuuteen ja esteettömyyteen.
– Työpaikoille olisi kilpailuvaltti hallita nämäkin asiat.
Hyvinvointi näkyväksi mittareita kehittämällä
Vammaisten ihmisten palveluntarpeeseen vastaaminen edellyttää myös heidän itsensä kuuntelemista. Esimerkiksi kehitysvammaisille ihmisille on kehitetty runsaasti erilaisia diagnosoivia mittareita toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvioimiseksi.
Niissä ei kuitenkaan ole toistaiseksi kattavasti mitattu kehitysvammaisten ihmisten omia kokemuksia hyvinvoinnistaan, kirjoittavat Diakin asiantuntija Sakari Kainulainen, Taija Halme Kehitysvammaisten Palvelusäätiöstä ja Antti Teittinen Kelasta.
Diak lähti rakentamaan elämäntilannetta kartoittavaa mittaria asiakastyön tueksi yhdessä Ravimäkiyhdistyksen, Rinnekodin ja Kehitysvammaliiton kanssa. Tuloksena oli kehitysvammaisille ihmisille suunnattu kysely, jonka pohjana on nuorille suunnattu 3X10D-elämäntilannemittari. Kyselyä pilotoitiin Kehitysvammaisten Palvelusäätiön avulla.
Pilotin tulosten pohjalta mittaria kehitetään entisestään. Toiveissa on saada relevanttia vertailutietoa kehitysvammaisista aikuisista ihmisistä suhteessa muuhun väestöön.
– Tulevien tutkimusaineistojen analyysien pohjalta voinemme kehittää kehitysvammaisille ihmisille parempia elinolosuhteita, kun tunnemme aiempaa paremmin heidän omia tarpeitaan ja toiveitaan, Halme, Teittinen ja Kainulainen kirjoittavat.
Seuraava pilotti on toteutuksessa syksyllä 2021 ja tuloksia on saatavilla keväällä 2022.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aura VuorenrinneviestintäpäällikköDiakonia-ammattikorkeakoulu
Puh:040 509 2577aura.vuorenrinne@diak.fiHelka Repoviestinnän asiantuntijaDiakonia-ammattikorkeakoulu
Puh:050 597 5008helka.repo@diak.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak) kouluttaa asiantuntijoita sosiaali-, terveys-, kirkon ja tulkkauksen aloille. Se osallistuu koulutusalojensa alueelliseen, valtakunnalliseen ja kansainväliseen kehittämiseen mm. hanketoimintansa kautta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak)
Tukea, ruokaa ja turvaverkkoja – Iissä rakennetaan asukkaille parempaa arkea18.4.2024 13:14:53 EEST | Tiedote
Iin kunnassa tehdystä tutkimuksesta selviää kuntalaisten huoli hyvinvoinnista ja taloudellisesta pärjäämisestä. Prikka kiertoon- ja HOP-hankkeiden yhteistyön tavoitteena on tukea kunnan asukkaiden hyvinvointia.
Työhyvinvoinnin parantaminen voi vahvistaa kotihoidon työntekijöiden sitoutumista12.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Kotihoidon henkilöstön työhyvinvointiin panostamalla voidaan lisätä myös alan pitovoimaa, uskoo sosionomi Anu Mennander. Hän tutki YAMK-opinnäytetyössään Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kotihoidon henkilöstön työhyvinvointia ja havaitsi, että negatiivisesta julkisuuskuvasta huolimatta kotihoitotyössä myös viihdytään.
Tulevaisuuden hyvinvointia rakennetaan yhteiskunnallisten yritysten avulla11.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Yhteiskunnallisten yritysten liiketoiminnan päätavoitteena on tehdä taloudellisten voittojen sijaan yhteiskunnallista hyvää. Monimutkaisten ongelmien maailmassa niille on yhä enemmän kysyntää, siksi niille tuleekin kanavoida nykyistä enemmän tukea.
Diak aloittaa muutosneuvottelut10.4.2024 11:15:00 EEST | Tiedote
Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak) aloittaa yhteistoimintalain mukaiset muutosneuvottelut. Neuvottelut käynnistetään taloudellisilla, tuotannollisilla ja toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvilla perusteilla. Muutosneuvottelujen kohteena on koko henkilöstö eli noin 270 henkilöä.
Varkauden varhaiskasvatuksen sosionomin koulutus yksi Diakin suosituimmista hakukohteista kevään yhteishaussa28.3.2024 12:32:12 EET | Tiedote
Korkeakoulujen kevään toinen yhteishaku päättyi keskiviikkona 27.3.2024. Diakissa oli tarjolla 489 aloituspaikkaa, joista 20 Varkaudessa järjestettävään sosionomi (AMK), varhaiskasvatus -koulutukseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme