Suomen ympäristökeskus

Oulujoen vesistön tilan parantamista edistetään vesistövisiolla

Jaa
Oulujoen vesistöalueelle on valmistunut laaja vesistövisio 2035, jossa pyritään yhteensovittamaan vesistön eri käyttömuotojen tarpeita ja samalla turvaamaan hyvä vesien ja vesiluonnon tila. Visiossa esitellään yli 60 toimenpide-ehdotusta, joilla halutaan parantaa muun muassa kalakantojen elinvoimaisuutta ja luonto- ja kalastusmatkailun mahdollisuuksia. Lisäksi halutaan vähentää vesistökuormitusta ja säännöstelyn haittoja.
Oulujoki Montan voimalaitoksen alapuolella. Kuva: Jari Lindeman (Luke)
Oulujoki Montan voimalaitoksen alapuolella. Kuva: Jari Lindeman (Luke)

Suomessa on toteutettu useita vesivisiohankkeita vuoden 2015 jälkeen. ”Oulujoen vesistöalueen vesistövisio on näistä mittavin, kun otetaan huomioon käsitellyt aihepiirit, maantieteellinen alue ja sidosryhmien osallistuminen”, kertoo ryhmäpäällikkö Mika Marttunen Suomen ympäristökeskuksesta.

Kaikkien panosta tarvitaan toteuttamiseen

Kaikilta mahdollisilta toimijoilta, kuten kunnilta, yrityksiltä ja järjestöiltä, toivotaan osallistumista ehdotusten toteuttamiseen. Toimijoita kannustetaan aktiiviseen yhteistyöhön hankkeiden valmistelussa ja rahoituksen hakemisessa.

Jotta ehdotetut toimet saadaan käyntiin, vesistövisiotyölle on haettu keväällä 2023 jatkorahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta, alueen kunnilta ja yrityksiltä.

Esimerkkejä vesistövision toimenpide-ehdotuksista

Vesien tilan parantaminen auttaa myös kalakantoja

Vesien tilaa parannetaan kestävimmin ehkäisemällä kuormituksen syntyä. Rehevöitymisen lisäksi myös vesien tummumiskehitykseen tulisi puuttua. Visiossa ehdotetaankin, että uusilla metsänhoidon toimenpiteillä, kuten matalammilla metsäojilla ja heikosti puuta tuottavien suometsien ennallistamisella, vähennetään vesistökuormitusta.

Myös turvetuotannosta poistuneiden alueiden jälkikäytössä, maanviljelyssä ja kaivosteollisuudessa kannustetaan ottamaan käyttöön tutkimustietoon perustuvia parhaita toimia, joilla kuormitusta voidaan vähentää.

Visiotyössä esitetään useita ehdotuksia, joilla pyritään vähentämään ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia vesistön tilaan ja tulvaherkkyyteen.

Merilohen ja -taimenen vaellusta ja lisääntymismahdollisuuksia halutaan parantaa etenkin Oulujoen alajuoksulla. Järvitaimenen vaellusmahdollisuuksia parannetaan ja lisääntymisalueita kunnostetaan Oulujärven yläpuolisilla alueilla. Kalakantojen hoidossa pyritään luontaiseen elinkiertoon ja istutuksissa vesistöalueen alkuperäisiin kalalajeihin ja -kantoihin. Lähikalan käyttöä julkisissa ruokahankinnoissa halutaan lisätä.

Vesivastuulliset yritykset lisäävät alueen veto- ja pitovoimaa

Oulujoen vesistöalueen vesivoimatuotannolla on säätöominaisuuksien vuoksi suuri merkitys kansallisessa sähköntuotantojärjestelmässä. Lyhytaikaissäännöstelyn aiheuttamia haittoja vesiluonnolle ja vesistön virkistyskäytölle halutaan kuitenkin vähentää. Säännöstellyissä järvissä pyritään myös pienentämään ”kevätkuoppaa” eli talvisten juoksutusten aikaansaamaa matalaa vedenpintaa.

Vesistövisiossa ehdotetaan, että alueen yritykset osallistuisivat erilaisiin hankkeisiin toimimalla yrityskummeina tai järjestämällä vesistökunnostuksia yhteistyössä Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan vesistökunnostusverkostojen kanssa. Samalla ne voisivat vahvistaa omaa brändiään Oulujoen vesistön tilan parantamisen avulla.

Vesivastuullisuuteen sitoutuminen olisi jo nyt yrityksille mahdollisuus tarkastella ja pienentää vesijalanjälkeään ja veteen liittyviä riskejä. Tavoitteena on, että vesistöalueella olisi useita vapaaehtoisen vesivastuusitoumuksen tehneitä yrityksiä.

Vesistöalueen luontomatkailukohteita halutaan kehittää harkitusti. Vesistöön liittyviä aktiviteetteja sekä tarinoita ja ruokakulttuuria toivotaan yhdistettävän kiinnostaviksi matkailutuotteiksi.

Oulujoen vesistöalueen vesistövisio 2035 -hanke

Vesistövisio laadittiin toukokuussa päättyvässä ARVOVESI-hankkeessa ”Elinvoimaa Kainuun järviltä Perämeren rannikolle – Oulujoen vesistöalueen vesistövisio 2035”.

Hankkeen toteuttajia olivat Suomen ympäristökeskus (vesien tilaan ja maankäyttöön liittyvät selvitykset), Luonnonvarakeskus (kalakannat) ja Oulun yliopisto (vesivoima ja aluetalous). Kaikkiaan mukana oli 35 organisaatiota: tutkimusorganisaatioiden lisäksi alueen kuntia, viranomaisia, yrityksiä ja järjestöjä. Visiotyöhön osallistui yhteensä yli 140 ihmistä.

Hankkeen osarahoittaja oli EU:n aluekehitysrahasto EAKR. Myös mukana olleet kunnat ja yritykset sekä Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus ja Oulun yliopisto rahoittivat hanketta.

Oulujoen vesistöalueen vesistövision päätösseminaari

Seminaari järjestetään keskiviikkona 19.4.2023 klo 13.00–16.00 Oulun teatterilla. Päätösseminaaria voi seurata verkossa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Vesistövisio: ryhmäpäällikkö Mika Marttunen, Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 251 411, etunimi.sukunimi@syke.fi


Vesien tila: erikoistutkija Jarno Turunen Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 251 229, etunimi.sukunimi@syke.fi


Kalakannat: johtava tutkija Pekka Hyvärinen, Luonnonvarakeskus, puh. 0295 327641, etunimi.sukunimi@luke.fi


Vesivoima: tutkija Hannu Huuki, Oulun yliopisto, puh. 0294 487209, etunimi.sukunimi@oulu.fi

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Kuvat

Oulujoki Montan voimalaitoksen alapuolella. Kuva: Jari Lindeman (Luke)
Oulujoki Montan voimalaitoksen alapuolella. Kuva: Jari Lindeman (Luke)
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen ympäristökeskus
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 HELSINKI

0295 251 000https://www.syke.fi/fi-FI

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Finnish Ecosystem Observatory makes nature data accessible to all22.4.2024 15:13:39 EEST | Press release

The significance of nature data in society has grown significantly in recent years, as decision-making often requires more accurate, up-to-date, and diverse information about nature. The Finnish Ecosystem Observatory project has responded to society's information needs by, for example, building the Finnish Nature Information Hub website. In addition, a group bringing together different organisations has been established to coordinate nature information.

Finlands ekosystemobservatorium gör naturinformationen tillgänglig för alla22.4.2024 12:50:17 EEST | Tiedote

Behovet av naturinformation i samhället har de senaste åren ökat kraftigt, eftersom beslutsfattande ofta kräver allt mer exakt, aktuell och mångsidig information om naturen. Inom ramen för det finska ekosystemobservatorieprojektet har samhällets informationsbehov bland annat mötts genom att bygga en gemensam och omfattande plattform, Luontotieto.fi. Dessutom har projektet lett till att en samordningsgrupp för naturinformation har bildats, vilket tidigare inte funnits i Finland.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye