Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Oulun seudun kehityskuva 2030+

Jaa
Oulun seudun kehityskuvan 2030+ tekeminen on käynnistynyt. Kehityskuva 2030+ tavoitteena on aktiivisen vuoropuhelun kautta hakea kuntien yhteinen linja ja tavoite koko seutua palvelevasta kestävästä yhdyskuntarakenteesta ja liikennejärjestelmästä sekä elinvoimaisesta seudusta. Oulun seudun kehityskuva 2030+ on kirjattu syksyllä hyväksyttyyn maankäytön, asumisen ja liikenteen -sopimukseen eli MAL-sopimukseen valtion ja Oulun seudun kuntien kesken. Kehityskuva valmistuu vuoden 2021 loppuun mennessä.

Kehityskuva on visiotason tavoitesuunnitelma, jossa luodaan tulevaisuuden kuva Oulun seudusta. Keskeisiä teemoja ovat maankäyttö ja asuminen, logistiikka ja liikenne, palvelut ja elinkeinot sekä matkailu ja virkistys seudullisesta näkökulmasta. Läpileikkaavia näkökulmia ovat vähähiilisyys ja kestävät ratkaisut sekä yhteistyö. Näiden kautta työssä pohditaan, mikä on yhteinen seudullinen visio, kehittämisen tavoitteet sekä strategiset ja konkreettiset toimenpiteet vuoteen 2040 mennessä. Työssä laaditaan vaihtoehtoisia tulevaisuuden skenaarioita sekä arvioidaan näiden vaikutuksia muun muassa yhdyskuntarakenteen ja ilmastovaikutusten näkökulmasta. 

”Oulun seudun kehityskuvan 2030+ avulla seudun kunnat voivat yhteistyössä toteuttaa konkreettisia investointeja ja kehittämistoimenpiteitä, jotka liittyvät asumiseen, liikenteeseen, kaavoitukseen ja yritystoiminnan edellytysten parantamiseen. Tarvitaan yhteinen tavoite siitä, mitä pitää tehdä ja milloin ja mitä se maksaa. Kehityskuvan avulla voimme saada myös valtion mukaan hankkeiden toteuttamiseen ja rahoittamiseen”, sanoo kaupunginjohtaja Laajala.

”Tässä työssä oleellista on yhteisen tahtotilan löytyminen suuriin maankäytön ja liikenteen linjauksiin Oulun seudulla siten, että koko alueen vetovoima kehittyy ja pärjäämme suurten kaupunkiseutujen välisessä kilpailussa tulevaisuudessakin. On tärkeää säilyttää myös riittävä konkretia ja käytännöllisyys ”visioissa”, jotta niihin voidaan aidosti alueella sitoutua ja saadaan aikaan vaikuttavuutta”, korostaa Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohi.

Kehityskuva laaditaan vuorovaikutuksessa muun muassa Oulun seudun kuntien, Pohjois-Pohjanmaan liiton ja Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskuksen, elinkeinoelämän edustajien ja MAL-sopimus kumppaneiden kanssa.  Työn aikana järjestetään kolme työpajaa ja työn etenemisestä tiedotetaan sen eri vaiheissa.

Kehityskuvan tekemisen rahoittavat ja ohjaavat Oulun seudun kunnat, Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja asiantuntijakonsulttina prosessissa toimii WSP Finland Oy.

Lisätietoja kehityskuvatyöstä antavat

Oulun seudun kuntajohtajat:
Aki Heiskanen, Hailuoto, puh. 044 4973 502
Ari Alatossava, Ii, puh. 040 567 6700
Tuomas Lohi, Kempele, puh. 0500688594
Pekka Rajala, Liminka, puh. 050 3125000
Paula Karsi-Ruokolainen, Lumijoki, puh. 050 568 1366
Jukka Syvävirta, Muhos, puh. 044 4970 001
Päivi Laajala, Oulun kaupunki, puh. 0401801168
Vesa Anttila, Tyrnävä, puh. 0406639859

Asiantuntijat:
Claes Krüger, Oulun kaupunki, puh. 0447031247

Avainsanat

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Veteraanikatu 1
90130 Oulu

0295 038 000http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-pohjois-pohjanmaa

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Pohjois-Pohjanmaan järvien happitilanne heikoin rehevissä ja matalissa järvissä17.4.2024 15:56:53 EEST | Tiedote

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus selvitti maalis–huhtikuussa 38 järven happitilannetta. Järvet jäätyivät varhain syksyllä ja pitkä jääpeitteinen kausi näkyi erityisesti matalien ja rehevien järvien happitilanteen heikentymisenä. Syvemmissä järvissä hapen määrä vähenee usein pohjaa kohden, koska eri lämpötilassa olevat kerrokset eivät sekoitu. Pitkä jäätalvi näkyi lievästi myös syvempien järvien happipitoisuuksissa. Kuusamossa järvien jäänpaksuus oli maalis-huhtikuussa keskimäärin 0,8 m, Taivalkoskella 0,7 m ja Pudasjärvellä 0,6 metriä. Oulun ja Rokuan järvissä jään paksuus oli 0,6 m ja Pohjois-Pohjanmaan eteläosalla 0,5 metriä. Talven aikana ELY-keskuksen on ilmoitettu kalakuolemista Sievin Jyringinjärvellä, Vaalan Syväjärvellä ja Oulun Laholaisojassa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye