Oulun yliopisto selvittämään ikiroudan sulamisen terveysvaikutuksia
Oulun yliopisto on mukana laajassa kansainvälisessä tutkimuksessa, jossa ryhdytään selvittämään ihmisten ja ympäristön vuorovaikutusta ikiroudan peittämillä rannikkoalueilla. EU -rahoitteisessa Nunataryuk -projektissa tutkitaan, kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa herkkään ympäristöön, sulattaa ikiroutaa, nostaa merenpintaa ja kuinka muutokset vaikuttavat ihmisten elinkeinoihin, terveyteen ja yhteisöihin. Tutkimusalueina ovat Pohjois-Amerikka, Grönlanti ja Huippuvuoret sekä Itä-Siperia.
Arktisen tutkimuksen professori Arja Rautio Oulun yliopistosta johtaa tutkimusryhmää (Health and pollution), joka selvittää ikiroudan sulamisen aiheuttamia terveysriskejä, kuten ympäristömyrkkyjen ja eläinvälitteisten tautien uhkaa, muutoksia vesi- ja ruokaturvallisuudessa ja tapaturmia. Ikiroudan sulamisen on havaittu muun muassa huonontavan juomaveden saatavuutta sekä lisänneen mahdollisuutta veden saastumiseen. Tutkijat selvittävät myös ympäristömuutosten vaikutusta alueen asukkaiden omiin hyvinvointikokemuksiin, muun muassa mielenterveyteen.
Tutkimustulosten pohjalta Nunataryuk –projektissa kehitetään sopeutumisstrategioita ja keinoja lieventää ilmastomuutoksen vaikutuksia ihmisiin ja yhteisöihin arktisilla alueilla. Nunataryuk on läntisestä arktisesta Kanadasta peräisin oleva inuiittien käyttämä sana, joka tarkoittaa maan joutumista mereen.
Kansainväliseen tutkimushankkeeseen osallistuu kaikkiaan 28 tutkimusorganisaatiota 12 eri maasta. EU-rahoitteisen hankkeen kustannusarvio on 11,5 miljoona euroa. Projektia johtaa saksalainen Alfred Wegener Institute for Polar and Marine Research -instituutti.
Arja Rautio johtamaan Arktisen yliopiston tutkimusta
Oulun yliopistolla on vahva rooli arktisen alueen tutkimuksessa. Arktisen tutkimuksen professori Arja Rautio nimitettiin aiemmin tänä vuonna kansainvälisen 188 yliopiston ja tutkimuslaitoksen muodostaman Arktisen yliopiston (University of the Artic) tutkimuksesta vastaavaksi vararehtoriksi.
Arja Rautio on työskennellyt sirkumpolaarisen terveyden alalla vuodesta 2006 Thule-instituutissa ja Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Raution johtama Health and Well-being in the Artic on yksi Arktisen yliopiston 44 tutkimuksen temaattisesta verkostosta, joita koordinoidaan Oulun yliopistosta. Oulun yliopistoon on sijoitettu lisäksi Arktisen yliopiston tutkimusjohtajan tehtävä.
Arktinen agenda toteutuu myös muussa Oulun yliopiston tutkimustoiminnassa painottuen luonnonvarojen kestävään käyttöön. Arktisen terveyden lisäksi osaamisaloja ovat kestävä kaivostoiminta ja tuotantoteknologiat, aeronomia ja ilmakehän kemia, ääriolosuhteisiin soveltuvat teknologiat, arktinen logistiikka ja etäisyyksiä voittava teknologia sekä saamen kielten ja kulttuurin tutkimus.
Lisätietoja:
Arktisen tutkimuksen professori Arja Rautio, Oulun yliopisto, puh. 0204 483 569
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Arktisen tutkimuksen professori Arja Rautio, Oulun yliopisto, puh. 0204 483 569
Viestintäpäällikkö Tapio Mäkinen, Oulun yliopisto, puh. 040 546 3413
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Tutkijaryhmä: Mikromuovin määrästä ja vaikutuksista sikiöihin ja lapsiin ei tiedetä tarpeeksi – neuvoja vanhemmille, päättäjille ja yrityksille27.1.2022 13:40:52 EET | Tiedote
Tutkijoiden uudesta, kansainvälisestä kartoituksesta selviää, että tutkimustietoa nano- ja mikromuovien terveysvaikutuksista raskauden aikana, vastasyntyneillä ja lapsuuden aikana ei ole riittävästi. Huolestunut tutkijaryhmä laati suuntaviivoja tutkimukselle, päättäjille ja teollisuudelle kiinnittää huomiota nano- ja mikromuovien aiheuttamiin riskeihin erityisesti raskauden aikana ja varhaislapsuudessa. Lisäksi vanhemmille suositellaan muovien käytön vähentämistä.
Väitös: Kiljuhanhen ekologia, suojelu ja paluumahdollisuudet Suomeen sekä biologin elämäntyö harvinaiseksi väitöskirjaksi21.1.2022 06:00:00 EET | Tiedote
Äärimmäisen uhanalaisen kiljuhanhen pesintää ei ole Suomessa varmistettu vuoden 1995 jälkeen, mutta tuoreen väitöskirjan mukaan lajin palaaminen on mahdollista. Suomessa kiljuhanhia on edelleen levähtänyt säännöllisesti keväisin muuttomatkoillaan ja 50 vuoden tauon jälkeen myös parina viime syksynä, Oulun seudulla. Harvinaisessa väitöskirjassa kiteytyy 1980-luvun alussa alkanut kiljuhanhien tutkimusura.
Aivoterveyden tutkimus ja yhteistyö tiivistyy Pohjois-Suomessa – Oulu Brain & Mind aloitti toimintansa20.1.2022 06:20:00 EET | Tiedote
Kansallisen neurokeskuksen Oulu Brain & Mind -alueverkoston toiminta on käynnistynyt Oulussa. Oulun yliopiston ja Oulun yliopistollisen sairaalan perustaman verkoston keskeisimpänä tavoitteena on lisätä yhteistyötä yliopisto-, sairaala- ja yritysmaailmojen välillä sekä tuoda tunnetuksi pohjoissuomalaista neurologian alan tutkimusta. Työtä tehdään rakentamalla tutkijoiden, yritysten ja muiden toimijoiden verkostoa niin alueellisesti kuin kansallisestikin.
Uusin teknologia ja tutkimustieto ratkovat kaivosten ympäristövaikutuksia20.1.2022 06:00:00 EET | Tiedote
Metalleja tarvitaan kasvavassa määrin muun muassa vihreän teknologian, kuten akkuteollisuuden käyttöön. Samanaikaisesti kotimaisen kaivostoiminnan vaikutuksiin suhtaudutaan yleensä kriittisesti, sillä kaivoksista syntyy valtavia määriä jätettä ja kaivoksilla on laajamittaista vaikutusta vesistöihin sekä ympäröivän yhteiskunnan muuhun toimintaan. Oulun yliopiston tutkijat katsovat, että ristiriitaiseen asetelmaan on löydettävissä ratkaisuja muun muassa uusimman teknologian avulla. Myös vanhoista kaivoskiistoista ja aikaisemmista energiasiirtymistä voidaan ottaa oppia.
Juhani Damski on valittu Oulun yliopiston hallituksen puheenjohtajaksi – varapuheenjohtaja Anna Rotkirch19.1.2022 10:24:14 EET | Tiedote
Oulun yliopiston hallitus on valinnut puheenjohtajakseen kaudelle 2022–2023 ympäristöministeriön kansliapäällikön Juhani Damskin ja varapuheenjohtajakseen Väestöliiton tutkimusjohtajan ja tutkimusprofessorin Anna Rotkirchin. Molemmat ovat entuudestaan hallituksen jäseniä. Hallituksen sihteerinä jatkaa yliopiston hallintojohtaja Essi Kiuru.
Harvinaiset geenimuutokset voivat lisätä lievään sepelvaltimotautiin liittyvän äkkikuoleman riskiä18.1.2022 06:10:00 EET | Tiedote
Pitkälle edennyt sepelvaltimotauti ja siihen usein liittyvä sydänlihaksen liikakasvu on yleisin sydänperäisen äkkikuoleman aiheuttaja. Joissain tapauksissa äkkikuoleman taustalta löytyy kuitenkin vain lieväasteinen sepelvaltimotauti yhdessä sydämen liikakasvun kanssa. Tutkimuksen mukaan tietyt harvinaiset geenimuutokset voivat lisätä lievää sepelvaltimotautia sairastavan potilaan riskiä vaarallisille rytmihäiriöille ja äkkikuolemalle.
Ikiroudan sulamisella on laaja-alaiset vaikutukset rakennettuun ympäristöön12.1.2022 11:14:00 EET | Tiedote
Ikiroudalla on keskeinen rooli arktisen alueen kestävässä kehityksessä. Ikiroudan sulaminen rikkoo rakennuksia ja teitä aiheuttaen kymmenien miljardien eurojen lisäkulut lähitulevaisuudessa, selviää suomalaisten maantieteilijöiden koordinoimassa kansainvälisessä katsaustutkimuksessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme