Oulun yliopiston kiertotalouskeskittymälle mittava rahoitus hiilidioksidin hyötykäytön tutkimukseen
Oulun yliopiston kiertotaloustutkijoille myönnettiin kaksi Suomen Akatemian ”C1 Hiili hyödyksi" –tutkimusrahoitushanketta, joiden puitteissa on aloitettu tutkimus hiilidioksidin hyötykäytölle.
Kyseessä on hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseen liittyvä tutkimus, joka voi tulevaisuudessa mahdollistaa hiilidioksidin teollisen hyödyntämisen ilmakehästä. Kyseessä on merkittävä kokonaisuus, sillä hankkeiden yhteisbudjetti on yli miljoona euroa. Tutkimus on osa Oulun yliopiston strategista epäorgaanisiin sivuvirtoihin keskittyvää tutkimusta, jolle Suomen Akatemia myönsi yli viiden miljoonan euron rahoituksen viime vuonna.
Tutkimuksen koordinointiin alkuvuodesta 2020 perustettu InStreams Hub -tutkimuskeskittymä kokoaa Oulun yliopiston huippututkijoita yhteen ratkomaan luonnonvarojen viisasta käyttöä sekä kestävän teollisen tuotannon haasteita. Tavoitteena on myös entisestään syventää teollisuuden ja yliopiston yhteistyötä, kasvattaa tietoisuutta kiertotaloushaasteiden tärkeydestä, sekä parantaa edellytyksiä tutkimustulosten kaupallistamiseksi.
Kaksi strategisesti tärkeää ”C1 Hiili hyödyksi" –tutkimusrahoitushanketta
Professori Ulla Lassin tutkimusryhmän hanke keskittyy bioelektrokemialliseen konversioon. Kyseessä on yhteishanke Tampereen yliopiston kanssa, jossa on vetäjänä apulaisprofessori Marika Kokko. Projektissa muunnetaan hiilidioksidia ja metanolia orgaanisiksi hapoiksi mikrobielektrosynteesillä bakteerien avulla. ”On tärkeää pyrkiä edistämään kiertotaloutta sekä vähentämään hiilidioksidin, kasvihuonekaasun, pääsyä ilmakehään. Tämän hankkeen tavoitteena on kehittää prosessi, jossa mikrobien avulla tuotetaan uusia kemianteollisuuden raaka-aineita”, kommentoi professori Lassi.
Mikrobielektrosynteesin tuottonopeuksia ja saantoja kasvatetaan käyttämällä tutkimusryhmän valmistamia uusia hiilivaahdoista tehtyjä epäorgaanisia elektrodeja, sekä yhdistämällä prosessiin (puoli)jatkuvatoiminen orgaanisten happojen talteenotto. Tässä käytetään hyväksi tutkimusryhmän valmistamia adsorbentteja, joita voidaan valmistaa teollisuuden epäorgaanisista sivutuotteista, kuten kuonista, jotka muutoin päätyisivät kaatopaikalle.
Yliopistotutkija Päivö Kinnusen tutkimusryhmän hanke sen sijaan keskittyy uudenlaisen sementin kehittämiseen. Sementti on maailman eniten tuotettu materiaali, jolla on iso hiilijalanjälki (5-8%). Hydratoituihin magnesiumkarbonaateihin (HMC) perustuvat sementit ovat teoriassa hiilinegatiivisia, joten ne voivat mahdollistaa hiilidioksidin laajamittaisen talteenoton. Niiden käyttöä on kuitenkin hidastanut huono pitkäaikaiskestävyys. Kestävyyttä voidaan huomattavasti parantaa erilaisten ligandien, kuten asetaattien, käytöllä. ”Juuri näiden ligandien toiminnasta meillä ei kuitenkaan ole vielä tarpeeksi tietoa. Hankkeessa onkin tarkoitus selvittää asetaattiligandin fysikaaliset toimintamekanismit HMC-sementtien mahdollistajina. Tutkimus avaa täysin uusia mahdollisuuksia hiilidioksidin hyötykäytölle”, huomauttaa tutkija Kinnunen.
Käytetyt menetelmät sisältävät laboratiokarakterisointeja, kuten NMR ja hiukkaskiihdytinmittauksia, joita tukemaan tehdään tietokonemallinnuksia nanomittakaavan toimintaperiaatteiden selvittämiseksi. Työ tehdään Oulun yliopistossa kuitu- ja partikkelitekniikan tutkimusyksikössä ja se edistää hiilidioksidia sitovan betonin kehittämistä kohti kaupallisia sovelluksia.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
- Professori Ulla Lassi, kestävän kemian tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto
- Yliopistotutkija Päivö Kinnunen, kuitu- ja partikkelitekniikka, Oulun yliopisto
- Viestintäasiantuntija Heini Tuorila, kuitu- ja partikkelitekniikka, Oulun yliopisto
etunimi.sukunimi@oulu.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Oulun yliopistoon 18 356 hakijaa kevään toisessa yhteishaussa28.3.2024 11:51:02 EET | Tiedote
Oulun yliopistoon haki kevään toisessa yhteishaussa 18 356 hakijaa. Keskiviikkona 27.3. päättyneessä haussa Oulun yliopiston suomenkielisissä koulutusohjelmissa on tarjolla yhteensä 2 448 opiskelupaikkaa. Hakijoiden määrä kasvoi hieman edellisvuodesta. Ensisijaisesti Oulun yliopistoon haki 5 653 henkilöä.
Neurokehitykselliset häiriöt yleisiä kodin ulkopuolelle sijoitetuilla lapsilla – perheiden köyhyys yhteydessä sijoituksiin26.3.2024 05:55:00 EET | Tiedote
Lähes joka viides neurokehityksellisen häiriön omaava lapsi päätyy sijoitetuksi kodin ulkopuolelle ennen 18 vuoden ikää, selviää Oulun yliopiston tutkimuksesta. ADHD-diagnoosin saaneet lapset ovat tutkimuksen mukaan yliedustettuina kodin ulkopuolelle sijoitettujen joukossa.
Psykoosisairaudet yhteydessä suuriin tuottavuuskustannuksiin – eroja skitsofrenian ja muiden psykoosien välillä25.3.2024 05:56:00 EET | Tiedote
Skitsofrenian ja muiden psykoosisairauksien välillä on eroja tuottavuuskustannuksissa. Oulun yliopiston tutkimuksessa selvitettiin eri psykoosisairauksiin liittyvää alentuneen työkyvyn ja tuottavuuden laskun rahallista arvoa.
Oulun yliopisto sai Karvilta laatuleiman ja erinomaisen arvion vaikuttavuudestaan alueellisesti22.3.2024 15:17:43 EET | Tiedote
Oulun yliopisto läpäisi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toteuttaman auditoinnin. Laatuleima on voimassa kuusi vuotta. Oulun yliopisto sai auditointiryhmältä erityiskiitosta keskeisestä roolista ja vakiintuneesta asemasta alueellisesti. Oulun yliopistolla on keskeinen asema tiedon luomisen, innovaatiotoiminnan ja osaamisen kehittymisen alueellisessa verkostossa.
Ilmastonmuutos ja metsien talouskäyttö voivat heikentää mustikan marjan mikrobeja – eroja pohjoisen ja etelän mustikoissa21.3.2024 05:53:00 EET | Tiedote
Uuden tutkimuksen mukaan mustikan marjan symbioottisten mikrobien monimuotoisuus vaihtelee Etelä- ja Pohjois-Suomen mustikoissa. Mikrobit ovat elintärkeitä kaikille elämänmuodoille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme