Outokummun keskustaajamassa selvitetään metallipitoisen maa-aineksen laajuutta ja laatua (Pohjois-Karjala, Pirkanmaa)
Outokummussa on käytetty keskustaajaman maarakentamisessa vuosikymmenten ajan kaivosteollisuuden sivutuotteita, joihin lukeutuu pääasiassa sivukiveä ja rikastushiekkaa. Nyt selvitetään, millaisia riskejä metallipitoisesta aineksesta aiheutuu ja kuinka alueella voidaan esimerkiksi uusia infraa kestävästi riskit huomioiden.
Outokummun keskustaajamassa tehdään ympäristöteknisiä tutkimuksia marras-joulukuun aikana. Tutkimuksissa otetaan maaperä-, pohjavesi- ja hulevesinäytteitä. Kaikki tutkimukset toteutetaan arkisin päiväsaikaan. Tutkimukset eivät haittaa merkittävästi keskustaajama-alueen katujen ja ulkoilureittien käyttöä tai muuta alueella liikkumista. Ihmisiä pyydetään noudattamaan erityistä varovaisuutta työkoneiden läheisyydessä liikuttaessa.
Maarakentamisessa käytetty kaivosteollisuuden sivutuotteita
Outokummun keskustaajaman maarakentamisessa on käytetty vuosikymmenien ajan kaivosteollisuuden sivutuotteita, joihin lukeutuu pääasiassa sivukiveä ja rikastushiekkaa. Ei ole kuitenkaan tiedossa, kuinka laajalla alueella ja kuinka paljon sivutuotteita on käytetty. Keskustaajamassa ja sen tuntumassa on seurattu säännöllisesti ympäristön tilaa muun muassa talousvedestä, sedimenteistä, pintavedestä, jätevedenpuhdistamon lietteestä ja kaloista. Sen sijaan maa-aineksen kemiallisesta laadusta on vain vähän tietoa, joten käsitys mahdollisista ympäristö- ja terveysriskeistä on tältä osin puutteellinen.
Keskustaajaman infra on keskimäärin 60 vuotta vanhaa. Katujen sekä kunnallistekniikan saneerausten sekä mahdollisten maankäytön muutosten yhteydessä syntyy kaivumassoja, jotka sisältävät kaivosteollisuuden sivutuotteita. Aines on routivaa, joten sitä ei pystytä hyödyntämään maarakentamisessa kaikilta osin kuten aikaisemmin. Tutkimusten myötä voidaan suunnitella maa-ainesten hyödyntämistä ja sijoittamista nykylainsäädännön mukaisesti.
Nyt toteutettavien tutkimusten ensimmäisenä tavoitteena on saada tietoa maaperän laadusta, jotta kaivettavat massat voidaan sijoittaa kestävästi riskit huomioiden. Toisena tavoitteena on täydentää aikaisempia ympäristön tilan seurantatutkimuksia siten, että alueelle voidaan laatia riskinarviointi. Kolmantena tavoitteena on löytää ratkaisuja infran kustannustehokkaalle uusimiselle sekä selvittää mahdollisia rahoitusmalleja jatkotoimenpiteitä varten
Outokummun kaupunki ja Pirkanmaan ELY-keskus ovat sopineet keskustaajaman hankkeen toteuttamisesta. Hanke on osa Pirkanmaan ELY-keskuksen valtakunnallisesti koordinoimaa KAJAK-hanketta, jossa kartoitetaan kaivannaisjätealueiden ympäristö- ja terveysvaikutuksia sekä kunnostustarvetta.
Hankkeeseen liittyvät tutkimus- ja raportointityöt toteuttaa Ramboll Finland Oy. Selvityksessä on aiemmin jo otettu kasvi- ja sieninäytteitä niiden kasvukauden aikana. Selvityksen tuloksista tiedotetaan keväällä 2022.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jarkko Karvonen, kaupunkirakennejohtaja, Outokummun kaupunki, 044 755 9330, jarkko.karvonen@outokummunkaupunki.fi
Jari Tiainen, PIMA-asiantuntija, Pirkanmaan ELY-keskus, 029 502 6235, jari.tiainen@ely-keskus.fi
Olli Kolari, projektipäällikkö, Ramboll Finland Oy, 040 682 8672, olli.kolari@ramboll.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Fridlysta fåglar orsakade färre skördeskador än i fjol – ansökan om ersättning ska lämnas in före utgången av året26.11.2021 09:30:00 EET | Tiedote
Enligt preliminära uppgifter har fåglar som är fridlysta enligt naturvårdslagen, såsom vitkindade gäss, orsakat mindre skador på odlingar än i fjol. Gynnsamma väderförhållanden anses vara den huvudsakliga orsaken. Ersättning för skador orsakade av fridlysta fåglar kan sökas före utgången av året. Ersättningen betalas ut i början av nästa år.
Rauhoitettujen lintujen aiheuttamia satovahinkoja viimevuotista vähemmän – korvaukset haettava vuoden loppuun mennessä26.11.2021 09:30:00 EET | Tiedote
Alustavien tietojen mukaan luonnonsuojelulailla rauhoitetut linnut, kuten valkoposkihanhet, ovat aiheuttaneet viime vuotta vähemmän viljelyvahinkoja. Pääsyynä pidetään suotuisia sääolosuhteita. Korvauksia rauhoitettujen lintujen aiheuttamista vahingoista voi hakea vuoden loppuun mennessä ja ne maksetaan alkuvuodesta.
Vattentjänststrategi för Östra och Södra Finland – lyckad förändring genom samarbete och prognosticering (Mellersta Finland, Södra Savolax, Tavastland, Sydöstra Finland, Norra Karelen, Norra Savolax, Nyland)25.11.2021 14:39:33 EET | Tiedote
I arbetet på en strategi för vattentjänsterna i södra och östra Finland har det blivit dags att utvärdera det som varit och kasta en blick på det som kommer. Strategin är nu klar, efter många turer. Vi har skapat en gemensam vision och gjort strategiska val samt identifierat åtgärder för vidareutvecklingen av vattentjänsterna i östra och södra Finland. Eftersom världen omkring oss är stadd i ständig förändring kan vi inte definitivt spika vår strategi. Därför vill vi redan i detta skede granska våra val och vårt arbete. Vad har vi lyckats med? Var behöver insatserna ökas? Vad behövs för att strategin ska förverkligas? Vilka metoder för framtidsarbete behöver vi för att lyckas? Svar på dessa frågor hoppas vi få under framtidsdagen 16.12 som hålls på distans och där vi välkomnar aktörer från intressentgrupper i alla de medverkande landskapen.
Itäisen ja eteläisen Suomen vesihuoltostrategia - yhteistyöllä ja ennakoinnilla kohti onnistunutta muutosta (Keski-Suomi, Etelä-Savo, Häme, Kaakkois-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Uusimaa)25.11.2021 14:39:33 EET | Tiedote
Itäisen ja eteläisen Suomen vesihuollon strategiatyössä on aika arvioida mennyttä ja kurkistaa tulevaan. Strategia on monien vaiheiden jälkeen valmistunut. Olemme luoneet yhteisen vision ja tehneet strategiset valinnat sekä löytäneet toimenpiteet, joilla kehitämme itäisen ja eteläisen Suomen vesihuoltoa eteenpäin. Koska maailma ympärillämme muuttuu kaiken aikaa, emme voi lukita strategiaamme kuitenkaan ihan lopullisesti. Siksi teemmekin valintojemme ja työskentelymme tarkastelua jo tässä vaiheessa. Missä onnistuimme? Mihin tarvitsemme lisää panostusta? Mitä tarvitsemme strategian toteutukseen? Mitä tulevaisuustyön menetelmiä tarvitsemme onnistuaksemme? Näihin kysymyksiin etsimme vastauksia etäyhteyksin pidettävässä tulevaisuuspäivässämme 16.12., johon toivotamme tervetulleiksi kaikki työssä mukana olevien maakuntien sidosryhmätoimijat.
Finansiering för bekämpning av invasiva främmande arter – ansök senast den 30 november19.11.2021 12:15:00 EET | Tiedote
NTM-centralen i Kajanaland beviljar statsunderstöd för bekämpning av arter som ingår i förteckningen över invasiva främmande arter. Man kan ansöka om understöd fram till den 30 november 2021.
Rahoitusta haitallisten vieraslajien torjuntaan - hae 30.11. mennessä19.11.2021 12:15:00 EET | Tiedote
Kainuun ELY-keskus myöntää valtionavustusta haitalliseksi säädettyjen vieraslajien torjuntaan. Avustusta voi hakea 30.11.2021 asti.
Nyt valppaana öljylämmityksen vaihtaja – liikkeellä väärää tietoa ja jopa väärennettyjä ELY-keskuksen avustuspäätöksiä18.11.2021 08:45:00 EET | Tiedote
Jo lähes 18 000 pientalon omistajaa on hakenut ELY-keskuksen avustusta öljylämmityksen vaihtamiseen. Heistä yli 9 300 on saanut päätöksen. Avustuksella on positiivisia työllisyys- ja ilmastovaikutuksia, mutta lämmityksenvaihtobuumi on synnyttänyt myös ikäviä lieveilmiöitä. Avustuksen hakijat ovat kohdanneet virheellistä tietoa ja jopa huijauksia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme