Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on julkaissut vuosikertomuksensa, jossa se esittelee eduskunnalle keskeisimmät havaintonsa valtion taloudenhoidosta ja hallinnosta. Erityisesti VTV nostaa esiin valtion omaisuuden vastuullisen hallinnan.

Kun valtion taloudellista asemaa arvioidaan, on valtionvelan lisäksi huomioitava omaisuus, joka on suuruudeltaan samaa luokkaa kuin velka. Valtiolla on omaisuutta arviolta 100 miljardin euron arvosta sisältäen yhtiöomaisuutta, maata ja metsää, rakennuksia, teitä ja rautateitä.

Valtion omaisuudella on yleensä muitakin tavoitteita kuin pelkkä tuotto. Omistamisella voi olla strateginen merkitys esimerkiksi energia-alan omistuksissa ja yhteiskunnallisia tehtäviä monopoliaseman kautta. Maaomaisuudella voidaan tarjota virkistyspalveluita ja rakennuskantaan liittyy historiallisia arvoja. VTV korostaa valtion omaisuuden hallinnassa suunnitelmallisuutta ja pitkän aikavälin strategisia tavoitteita.

”Politiikassa lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet kilpailevat yhteiskunnan huomiosta. Ihmiset hakeutuvat nopeiden, näyttävien ja näpsäyttävien politiikkalupausten äärelle. Päättäjillä on käytettävissään yhä enemmän ja laadukkaampaa tietoa, mutta tiedon hyödyntäminen on nopeatahtisessa ympäristössä haastavaa. Pitkäjänteisyys on kuitenkin valtionhallinnon toiminnassa olennaista”, tarkastusviraston pääjohtaja Tytti Yli-Viikari muistuttaa.

Kun valtio harkitsee menojen tai uusien investointien rahoituskeinoksi omaisuuden myyntiä, olisi tarkasteltava myös muita vaihtoehtoja, esimerkiksi velanottoa. Omaisuuden myynnissä on otettava huomioon, että tällöin omaisuudesta saatavat tulovirrat lakkaavat tulevaisuudessa.

Valtion eläkerahastossa on nykyään viidesosa valtion omaisuudesta. Arvoltaan merkittävää rahastoa on käytetty eräänlaisena puskurisäästörahastona. Eläkerahaston omaisuutta on käytetty talousarvion tasapainottamiseen, ja hyvinä aikoina rahastoon on tehty suunniteltua suurempia siirtoja.

”Laissa asetettu tavoiteko eläkerahastolle on ongelmallinen nyt, kun tavoitteen saavuttaminen on jo lähellä. Rahaston sijoitusstrategiassa voi korostua liikaa sen varmuudesta huolehtiminen, ja tällöin rahaston tuotto voi jäädä alhaisemmaksi”, Yli-Viikari toteaa.

Muita teemoja VTV:n vuosikertomuksessa ovat valtion toiminta kestävien ratkaisujen edistäjänä, valtion riskienhallintapolitiikka ja hallinnon palveluiden digitalisointi.

Kestävän kehityksen tavoitteet pääjohtaja Tytti Yli-Viikari näkee hyvänä väylänä edistää vastuuta yhteiskunnallisesta kehityksestä. Kestävää kehitystä voi tukea kytkemällä pitkän aikavälin tavoitteet talousarvioon ja kestävän kehityksen politiikkaa tulee tehdä yli hallituskausien.

Tarkastusvirasto suosittaa valtiolle nykyistä kattavampaa riskienhallintapolitiikkaa. Tällöin yllättävät tapahtumat eivät halvauta valtion kykyä tuottaa palveluita. Yli-Viikari muistuttaa, että riskienhallintaa tarvitaan myös kokonaiskuvan luomiseksi valtionhallinnosta ja -taloudesta. Se puolestaan parantaa ihmisten luottamusta valtion toimintaan.

Kun julkisia palveluita digitalisoidaan, ne saadaan riippumattomiksi ajasta ja paikasta. Näin voidaan tehostaa toimintaa ja säästää kaikkien aikaa ja kustannuksia. Onnistuneen digitalisoinnin perusta on ajantasainen lainsäädäntö ja se, että lainsäädännön liikkumavaraa hyödynnetään tehokkaasti uudistuksissa.

”Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmassa on tunnistettu tarve uudistaa politiikan toimintamalleja. Pidemmän aikavälin suunnittelu ja parlamentaarinen sitoutuminen yhteisiin kehitystavoitteisiin parantaa todennäköisyyttä, että vaativat rakenneuudistukset toteutuvat”, VTV:n pääjohtaja Tytti Yli-Viikari tiivistää nykytilannetta.

Tutustu VTV:n huomioihin valtion taloudesta: Tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2019

Lisää VTV:n tarkastuksia ja tietoa hyvästä hallinnosta: VTV.fi