Pääkaupunkiseudun ilmastopäästöt jälleen kasvussa

Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteenlasketut ilmastopäästöt olivat hiilidioksidiksi laskettuna 5,0 miljoonaa tonnia vuonna 2016. Tämä on 4,4 tonnia jokaista pääkaupunkiseudun asukasta kohden. Päästöt kasvoivat Helsingissä viisi prosenttia, mutta vähenivät Espoossa ja Kauniaisissa kolme prosenttia ja Vantaalla yhden prosentin.

Poikkeuksellinen nousu liikenteen kasvihuonekaasupäästöissä

Pitkään laskussa olleet pääkaupunkiseudun tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöt kääntyivät viime vuonna jyrkkään, yli 10 prosentin, kasvuun. Syynä tähän oli liikennepolttoaineiden huomattavasti pienentynyt bio-osuus. Liikennemäärissä ei sen sijaan tapahtunut merkittäviä muutoksia. Ne kasvoivat hieman katuosuuksilla, mutta vähenivät tieosuuksilla.

‒ Biopolttoaineiden osuus liikenteessä näkyy suoraan myös pääkaupunkiseudun ilmastopäästöissä. Jätepohjaiset biopolttoaineet ovat kestävä vaihtoehto, mutta jatkossa tarvitaan useiden keinojen valikoima, kun liikenteen kasvihuonekaasupäästöt pitäisi vuoteen 2030 mennessä puolittaa. Myös työkoneet ja logistiikka pitää ottaa huomioon, sanoo HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen.

‒ Liikenteen sähköistäminen, kestävien kulkumuotojen edistäminen ja koko liikennejärjestelmän energiatehokkuuden parantaminen ottavat yhä isomman roolin päästöjen vähentämisessä. Liikenteen suhteellinen osuus päästölähteenä todennäköisesti kasvaa, jos ja kun pääkaupunkiseudun energiantuotanto uudistuu, Inkinen sanoo.

 

Kivihiilen käyttö kasvoi Helsingissä

Kaukolämpö aiheuttaa suurimman osan, noin 44 prosenttia, pääkaupunkiseudun ilmastopäästöistä. Kaukolämmön pääpolttoaine on edelleen erittäin runsaspäästöinen kivihiili. Vuonna 2016 sen käyttö kasvoi Helsingissä huomattavasti. Samaan aikaan kuitenkin Espoossa ja Vantaalla maakaasun käyttöä lisättiin ja kivihiiltä kului edellisvuotta vähemmän.

‒ Kaupunkien uudet strategiat viitoittavat tietä kohti hiilivapaata pääkaupunkiseutua. Vähintään 80 prosentin päästövähennykset jo vuoteen 2030 tai 2035 mennessä ovat kovia tavoitteita, jotka käytännössä edellyttävät kivihiilestä luopumista. Ratkaisuja olisi tehtävä pian, sillä ilmaston kannalta jokainen ylimääräinen tonni hiilidioksidia ilmakehässä on liikaa. Päästöt kumuloituvat, emmekä voi pitää ”välivuosia” päästövähennyksissä, Inkinen toteaa.

 

Asumisen ilmastokuormitusta on vähennettävä

Pääkaupunkiseudun suorista kasvihuonekaasupäästöistä yli puolet aiheutuu suoraan asumisesta, joten asumiseen liittyvillä valinnoilla voidaan vaikuttaa ilmastopäästöihin. Tehokkaimmat keinot asumisesta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ovat rakennusten energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvat energiamuodot. Asumisen ilmastovaikutuksia on tarkasteltu HSY:n julkaisemassa Ilmastoviisas asuminen -raportissa.

‒ Suomalaisten asuntojen koko on kasvanut ja varustelu kehittynyt samaa tahtia yleisen elintason nousun kanssa. Samalla energiankulutus on kasvanut, erityisesti vanhoissa rakennuksissa, joiden energiatehokkuudessa on puutteita, Inkinen kuvailee.

Suurin tekijä asumisen kasvihuonekaasupäästöissä on kaukolämmön tuotantotapa. Riittävän nopeat päästövähennykset edellyttävät kuitenkin myös olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamista. Keskeisiä korjauksia rakennuksen energiatalouden kannalta ovat julkisivujen ja yläpohjien lisäeristykset, ikkunoiden- ja ovien korjaaminen, lisäeristäminen tai uusiminen sekä lämmitysjärjestelmiin ja ilmanvaihtoon liittyvät parannukset.

Asumiseen olennaisesti sisältyvät kuluttamisen epäsuorat päästöt eivät sisälly kasvihuonekaasujen päästölaskentaan. Näin ollen esimerkiksi pääkaupunkiseudun ulkopuolella tapahtuvan ruoantuotannon, kulutushyödykkeiden valmistamisen, rakennusmateriaalien ja lentomatkojen ilmastovaikutukset eivät näy päästöseurannassa. Kokonaisuudessaan epäsuorat päästöt kasvattavat pääkaupunkilaisen hiilijalanjäljen arviolta kaksinkertaiseksi, joten niiden merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä on suuri.

HSY seuraa pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä ja edistää seudun ilmastotyötä yhdessä jäsenkaupunkiensa kanssa. Lisää tietoa pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöistä vuosilta 1990 ja 2000–2016 on saatavissa HSY:n uudesta kasvihuonekaasupäästöjen tietopalvelusta osoitteessa https://www.hsy.fi/paastot.

Lisätietoja:
• toimitusjohtaja Raimo Inkinen, puh. 09 1561 2200, 045 635 7741, raimo.inkinen(at)hsy.fi
• ilmastoasiantuntija Johannes Lounasheimo, puh. 0400 100 601, johannes.lounasheimo(at)hsy.fi
• asumisen asiantuntija Miliza Ryöti, puh. 050 560 4717, miliza.ryoti(at)hsy.fi
• kasvihuonekaasupäästöihin liittyviä graafeja: http://aineistopankki.hsy.fi/l/GCdwcgbxGLrC