HSY

Pääkaupunkiseudun ilmastopäästöt jälleen kasvussa

Jaa

Pääkaupunkiseudun ilmastopäästöt kasvoivat Helsingin seudun ympäristöpalveluiden tarkistettujen laskelmien mukaan runsaan prosentin vuonna 2016. Kolmena edellisenä vuonna päästöt vähenivät. Suotuisa kehitys pysähtyi, kun liikennepolttoaineiden bio-osuus pieneni ja Helsingin kaukolämmön tuotannossa kivihiilen kulutus kasvoi. Espoossa ja Vantaalla kivihiiltä käytettiin aiempaa vähemmän.

Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2000 - 2016
Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2000 - 2016

Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteenlasketut ilmastopäästöt olivat hiilidioksidiksi laskettuna 5,0 miljoonaa tonnia vuonna 2016. Tämä on 4,4 tonnia jokaista pääkaupunkiseudun asukasta kohden. Päästöt kasvoivat Helsingissä viisi prosenttia, mutta vähenivät Espoossa ja Kauniaisissa kolme prosenttia ja Vantaalla yhden prosentin.

Poikkeuksellinen nousu liikenteen kasvihuonekaasupäästöissä

Pitkään laskussa olleet pääkaupunkiseudun tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöt kääntyivät viime vuonna jyrkkään, yli 10 prosentin, kasvuun. Syynä tähän oli liikennepolttoaineiden huomattavasti pienentynyt bio-osuus. Liikennemäärissä ei sen sijaan tapahtunut merkittäviä muutoksia. Ne kasvoivat hieman katuosuuksilla, mutta vähenivät tieosuuksilla.

‒ Biopolttoaineiden osuus liikenteessä näkyy suoraan myös pääkaupunkiseudun ilmastopäästöissä. Jätepohjaiset biopolttoaineet ovat kestävä vaihtoehto, mutta jatkossa tarvitaan useiden keinojen valikoima, kun liikenteen kasvihuonekaasupäästöt pitäisi vuoteen 2030 mennessä puolittaa. Myös työkoneet ja logistiikka pitää ottaa huomioon, sanoo HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen.

‒ Liikenteen sähköistäminen, kestävien kulkumuotojen edistäminen ja koko liikennejärjestelmän energiatehokkuuden parantaminen ottavat yhä isomman roolin päästöjen vähentämisessä. Liikenteen suhteellinen osuus päästölähteenä todennäköisesti kasvaa, jos ja kun pääkaupunkiseudun energiantuotanto uudistuu, Inkinen sanoo.

Kivihiilen käyttö kasvoi Helsingissä

Kaukolämpö aiheuttaa suurimman osan, noin 44 prosenttia, pääkaupunkiseudun ilmastopäästöistä. Kaukolämmön pääpolttoaine on edelleen erittäin runsaspäästöinen kivihiili. Vuonna 2016 sen käyttö kasvoi Helsingissä huomattavasti. Samaan aikaan kuitenkin Espoossa ja Vantaalla maakaasun käyttöä lisättiin ja kivihiiltä kului edellisvuotta vähemmän.

‒ Kaupunkien uudet strategiat viitoittavat tietä kohti hiilivapaata pääkaupunkiseutua. Vähintään 80 prosentin päästövähennykset jo vuoteen 2030 tai 2035 mennessä ovat kovia tavoitteita, jotka käytännössä edellyttävät kivihiilestä luopumista. Ratkaisuja olisi tehtävä pian, sillä ilmaston kannalta jokainen ylimääräinen tonni hiilidioksidia ilmakehässä on liikaa. Päästöt kumuloituvat, emmekä voi pitää ”välivuosia” päästövähennyksissä, Inkinen toteaa.

Asumisen ilmastokuormitusta on vähennettävä

Pääkaupunkiseudun suorista kasvihuonekaasupäästöistä yli puolet aiheutuu suoraan asumisesta, joten asumiseen liittyvillä valinnoilla voidaan vaikuttaa ilmastopäästöihin. Tehokkaimmat keinot asumisesta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ovat rakennusten energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvat energiamuodot. Asumisen ilmastovaikutuksia on tarkasteltu HSY:n julkaisemassa Ilmastoviisas asuminen -raportissa.

‒ Suomalaisten asuntojen koko on kasvanut ja varustelu kehittynyt samaa tahtia yleisen elintason nousun kanssa. Samalla energiankulutus on kasvanut, erityisesti vanhoissa rakennuksissa, joiden energiatehokkuudessa on puutteita, Inkinen kuvailee.

Suurin tekijä asumisen kasvihuonekaasupäästöissä on kaukolämmön tuotantotapa. Riittävän nopeat päästövähennykset edellyttävät kuitenkin myös olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamista. Keskeisiä korjauksia rakennuksen energiatalouden kannalta ovat julkisivujen ja yläpohjien lisäeristykset, ikkunoiden- ja ovien korjaaminen, lisäeristäminen tai uusiminen sekä lämmitysjärjestelmiin ja ilmanvaihtoon liittyvät parannukset.

Asumiseen olennaisesti sisältyvät kuluttamisen epäsuorat päästöt eivät sisälly kasvihuonekaasujen päästölaskentaan. Näin ollen esimerkiksi pääkaupunkiseudun ulkopuolella tapahtuvan ruoantuotannon, kulutushyödykkeiden valmistamisen, rakennusmateriaalien ja lentomatkojen ilmastovaikutukset eivät näy päästöseurannassa. Kokonaisuudessaan epäsuorat päästöt kasvattavat pääkaupunkilaisen hiilijalanjäljen arviolta kaksinkertaiseksi, joten niiden merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä on suuri.

HSY seuraa pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä ja edistää seudun ilmastotyötä yhdessä jäsenkaupunkiensa kanssa. Lisää tietoa pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöistä vuosilta 1990 ja 2000–2016 on saatavissa HSY:n uudesta kasvihuonekaasupäästöjen tietopalvelusta osoitteessa https://www.hsy.fi/paastot.


Lisätietoja:
• toimitusjohtaja Raimo Inkinen, puh. 09 1561 2200, 045 635 7741, raimo.inkinen(at)hsy.fi
• ilmastoasiantuntija Johannes Lounasheimo, puh. 0400 100 601, johannes.lounasheimo(at)hsy.fi
• asumisen asiantuntija Miliza Ryöti, puh. 050 560 4717, miliza.ryoti(at)hsy.fi
• kasvihuonekaasupäästöihin liittyviä graafeja: http://aineistopankki.hsy.fi/l/GCdwcgbxGLrC

Kuvat

Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2000 - 2016
Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2000 - 2016
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on kuntayhtymä, joka tuottaa vesihuollon ja jätehuollon palveluja sekä tietoa pääkaupunkiseudusta ja ympäristöstä. HSY auttaa asukkaita toimimaan paremman ympäristön puolesta.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta HSY

HSY uudistaa jätehuoltomääräykset: jäteastioiden tyhjentäminen voidaan aloittaa ennen aamuruuhkaa 1.3. lähtien18.1.2019 11:04Tiedote

HSY:n uudistamat jätehuoltomääräykset tulevat voimaan pääosin 1.3.2019. Jäteastioiden tyhjennys on mahdollista Helsingin kantakaupungin alueella kello 5–22. Muualla tyhjennystyöt voidaan aloittaa tuntia myöhemmin. Vuodesta 2021 alkaen biojätettä, muovi-, lasi- ja kartonkipakkauksia sekä pienmetallia kerätään kiinteistöistä, joissa on vähintään viisi huoneistoa. Uudistuksella vastataan EU:n ja Suomen valtakunnallisiin kierrätystavoitteisiin.

HSY:n hallituksen kokous 18.1.201918.1.2019 11:03Tiedote

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän hallituksen päätökset 18.1.2019 Hallitus hyväksyi muun muassa tarkistetut pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen jätehuoltomääräykset ja valitsi Graniittirakennus Kallio Oy:n jätteenkäsittelykeskukseen vastaanotetun jätevoimalakuonan käsittelijäksi. Hallitus sai tiedoksi Blominmäen jätevedenpuhdistamohankkeen tilannekatsauksen ja ilmanlaadun seurannan pääkaupunkiseudulla vuonna 2019. HSY tiedottaa erillisellä tiedotteella pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen jätehuoltomääräyksistä. Kokouksen pöytäkirja, jossa on lisää edellisistä sekä muut päätetyt asiat: http://dsjulkaisu.tjhosting.com/~hsy01/kokous/TELIMET.HTM Ystävällisin terveisin Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä viestintäjohtaja Riitta-Liisa Hahtala puh. 040 593 6346 www.hsy.fi

Ennakkotiedote HSY:n hallituksen kokouksesta 18.1.201915.1.2019 16:02Tiedote

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän hallituksen kokous pidetään perjantaina 18.1.2019 Kokouksen esityslista on nähtävissä osoitteessa http://dsjulkaisu.tjhosting.com/~hsy01/kokous/TELIMET.HTM Hallitus päättää muun muassa tarkistettujen pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen jätehuoltomääräysten hyväksymisestä sekä jätteenkäsittelykeskukseen vastaanotetun jätevoimalakuonan käsittelijän valitsemisesta. Hallitus saa tiedoksi Blominmäen jätevedenpuhdistamohankkeen tilannekatsauksen ja ilmanlaadun seurannan pääkaupunkiseudulla vuonna 2019. HSY tiedottaa kokouksen jälkeen pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen jätehuoltomääräyksistä. Kokouksen pöytäkirja on nähtävissä em. osoitteessa perjantaina 18.1.2019. Ystävällisin terveisin Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä viestintäjohtaja Riitta-Liisa Hahtala puh. 040 593 6346 www.hsy.fi

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme