HSY

Pääkaupunkiseudun ilmastopäästöt jälleen kasvussa

Jaa

Pääkaupunkiseudun ilmastopäästöt kasvoivat Helsingin seudun ympäristöpalveluiden tarkistettujen laskelmien mukaan runsaan prosentin vuonna 2016. Kolmena edellisenä vuonna päästöt vähenivät. Suotuisa kehitys pysähtyi, kun liikennepolttoaineiden bio-osuus pieneni ja Helsingin kaukolämmön tuotannossa kivihiilen kulutus kasvoi. Espoossa ja Vantaalla kivihiiltä käytettiin aiempaa vähemmän.

Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2000 - 2016
Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2000 - 2016

Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteenlasketut ilmastopäästöt olivat hiilidioksidiksi laskettuna 5,0 miljoonaa tonnia vuonna 2016. Tämä on 4,4 tonnia jokaista pääkaupunkiseudun asukasta kohden. Päästöt kasvoivat Helsingissä viisi prosenttia, mutta vähenivät Espoossa ja Kauniaisissa kolme prosenttia ja Vantaalla yhden prosentin.

Poikkeuksellinen nousu liikenteen kasvihuonekaasupäästöissä

Pitkään laskussa olleet pääkaupunkiseudun tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöt kääntyivät viime vuonna jyrkkään, yli 10 prosentin, kasvuun. Syynä tähän oli liikennepolttoaineiden huomattavasti pienentynyt bio-osuus. Liikennemäärissä ei sen sijaan tapahtunut merkittäviä muutoksia. Ne kasvoivat hieman katuosuuksilla, mutta vähenivät tieosuuksilla.

‒ Biopolttoaineiden osuus liikenteessä näkyy suoraan myös pääkaupunkiseudun ilmastopäästöissä. Jätepohjaiset biopolttoaineet ovat kestävä vaihtoehto, mutta jatkossa tarvitaan useiden keinojen valikoima, kun liikenteen kasvihuonekaasupäästöt pitäisi vuoteen 2030 mennessä puolittaa. Myös työkoneet ja logistiikka pitää ottaa huomioon, sanoo HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen.

‒ Liikenteen sähköistäminen, kestävien kulkumuotojen edistäminen ja koko liikennejärjestelmän energiatehokkuuden parantaminen ottavat yhä isomman roolin päästöjen vähentämisessä. Liikenteen suhteellinen osuus päästölähteenä todennäköisesti kasvaa, jos ja kun pääkaupunkiseudun energiantuotanto uudistuu, Inkinen sanoo.

Kivihiilen käyttö kasvoi Helsingissä

Kaukolämpö aiheuttaa suurimman osan, noin 44 prosenttia, pääkaupunkiseudun ilmastopäästöistä. Kaukolämmön pääpolttoaine on edelleen erittäin runsaspäästöinen kivihiili. Vuonna 2016 sen käyttö kasvoi Helsingissä huomattavasti. Samaan aikaan kuitenkin Espoossa ja Vantaalla maakaasun käyttöä lisättiin ja kivihiiltä kului edellisvuotta vähemmän.

‒ Kaupunkien uudet strategiat viitoittavat tietä kohti hiilivapaata pääkaupunkiseutua. Vähintään 80 prosentin päästövähennykset jo vuoteen 2030 tai 2035 mennessä ovat kovia tavoitteita, jotka käytännössä edellyttävät kivihiilestä luopumista. Ratkaisuja olisi tehtävä pian, sillä ilmaston kannalta jokainen ylimääräinen tonni hiilidioksidia ilmakehässä on liikaa. Päästöt kumuloituvat, emmekä voi pitää ”välivuosia” päästövähennyksissä, Inkinen toteaa.

Asumisen ilmastokuormitusta on vähennettävä

Pääkaupunkiseudun suorista kasvihuonekaasupäästöistä yli puolet aiheutuu suoraan asumisesta, joten asumiseen liittyvillä valinnoilla voidaan vaikuttaa ilmastopäästöihin. Tehokkaimmat keinot asumisesta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ovat rakennusten energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvat energiamuodot. Asumisen ilmastovaikutuksia on tarkasteltu HSY:n julkaisemassa Ilmastoviisas asuminen -raportissa.

‒ Suomalaisten asuntojen koko on kasvanut ja varustelu kehittynyt samaa tahtia yleisen elintason nousun kanssa. Samalla energiankulutus on kasvanut, erityisesti vanhoissa rakennuksissa, joiden energiatehokkuudessa on puutteita, Inkinen kuvailee.

Suurin tekijä asumisen kasvihuonekaasupäästöissä on kaukolämmön tuotantotapa. Riittävän nopeat päästövähennykset edellyttävät kuitenkin myös olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamista. Keskeisiä korjauksia rakennuksen energiatalouden kannalta ovat julkisivujen ja yläpohjien lisäeristykset, ikkunoiden- ja ovien korjaaminen, lisäeristäminen tai uusiminen sekä lämmitysjärjestelmiin ja ilmanvaihtoon liittyvät parannukset.

Asumiseen olennaisesti sisältyvät kuluttamisen epäsuorat päästöt eivät sisälly kasvihuonekaasujen päästölaskentaan. Näin ollen esimerkiksi pääkaupunkiseudun ulkopuolella tapahtuvan ruoantuotannon, kulutushyödykkeiden valmistamisen, rakennusmateriaalien ja lentomatkojen ilmastovaikutukset eivät näy päästöseurannassa. Kokonaisuudessaan epäsuorat päästöt kasvattavat pääkaupunkilaisen hiilijalanjäljen arviolta kaksinkertaiseksi, joten niiden merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä on suuri.

HSY seuraa pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä ja edistää seudun ilmastotyötä yhdessä jäsenkaupunkiensa kanssa. Lisää tietoa pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöistä vuosilta 1990 ja 2000–2016 on saatavissa HSY:n uudesta kasvihuonekaasupäästöjen tietopalvelusta osoitteessa https://www.hsy.fi/paastot.


Lisätietoja:
• toimitusjohtaja Raimo Inkinen, puh. 09 1561 2200, 045 635 7741, raimo.inkinen(at)hsy.fi
• ilmastoasiantuntija Johannes Lounasheimo, puh. 0400 100 601, johannes.lounasheimo(at)hsy.fi
• asumisen asiantuntija Miliza Ryöti, puh. 050 560 4717, miliza.ryoti(at)hsy.fi
• kasvihuonekaasupäästöihin liittyviä graafeja: http://aineistopankki.hsy.fi/l/GCdwcgbxGLrC

Kuvat

Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2000 - 2016
Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2000 - 2016
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on kuntayhtymä, joka tuottaa vesihuollon ja jätehuollon palveluja sekä tietoa pääkaupunkiseudusta ja ympäristöstä. HSY auttaa asukkaita toimimaan paremman ympäristön puolesta.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän hallituksen kokous pidetään perjantaina 17.8.201814.8.2018 14:45Tiedote

Kokouksen esityslista on nähtävissä osoitteessa http://dsjulkaisu.tjhosting.com/~hsy01/kokous/TELIMET.HTM Hallitus päättää muun muassa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen yleissuunnitelman 2018-2022 hyväksymisestä ja sekajätteiden keräyksen ja kuljetuksen hankinnasta Pohjois-Espooseen ja Kauniaisiin. Hallitus päättää myös lausunnosta lakiluonnokseen jätelain muuttamisesta. Hallitus saa tiedoksi Blominmäen jätevedenpuhdistamohankkeen tilannekatsauksen 30.6.2018. Kokouksen pöytäkirja on nähtävissä em. osoitteessa perjantaina 17.8.2018. Ystävällisin terveisin Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä viestintäjohtaja Riitta-Liisa Hahtala puh. 040 593 6346 www.hsy.fi

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon typenpoiston häiriö helpottumassa – typpi poistuu jo lähes 80-prosenttisesti6.8.2018 16:19Tiedote

HSY:n Viikinmäen jätevedenpuhdistamossa kaksi viikkoa jatkunut biologisen typenpoiston häiriö jatkuu yhä. Typenpoisto on kuitenkin saavuttamassa 80 % tason, joka on Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan mukainen vaatimus. Aktiivilieteprosessin nitrifikaatioaste ja sen myötä kokonaistypenpoisto palautuvat päivä päivältä. Normaalitilassa typenpoisto on yli 90 %, johon päästäneen tämän viikon aikana. Häiriötilanne käynnistyi maanantaina 23.7.2018 noin klo 03.00 ja sen selvittäminen aloitettiin välittömästi. Häiriön arvioidaan johtuvan tuntemattomasta teollisuuden kemikaalipäästöstä, joka on tappanut typenpoistosta vastaavia nitrifikaatiobakteereita. Prosessi toipuu sitä mukaa kun bakteerit lisääntyvät. Häiriöstä johtuen typpikuorma vesistöön kasvoi huomattavasti. Jätevedenpuhdistamon muu biologinen puhdistusprosessi toimii kuitenkin normaalisti, kuten myös kemiallinen fosforinpoisto. Muita vaikutuksia typpikuorman kasvun lisäksi ei arvioida olevan. Varsinaisen häiriötilanteen voi

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon typenpoisto normalisoitumassa hiljalleen1.8.2018 16:12Tiedote

HSY:n Viikinmäen jätevedenpuhdistamon biologisen typenpoiston vakava häiriö jatkuu ja typenpoistoteho on edelleen merkittävästi tavallista heikompi. Aktiivilieteprosessin nitrifikaatioaste ja sen myötä kokonaistypenpoisto ovat kuitenkin elpymässä hiljalleen. Typenpoistoaste on tänään keskiviikkona 45 % ja se paranee päivä päivältä nitrifikaation elpyessä. Häiriön aikana typenpoistoaste oli matalimmillaan vain 20 %, kun se Viikinmäessä on normaalitilassa yli 90 %.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme