Pääkaupunkiseudun ilmastopäästöt laskussa – seutu jatkaa kasvuaan

Kehityssuunta on oikea, mutta päästöihin tarvitaan jyrkempi lasku

Pääkaupunkiseudun kaupungit tavoittelevat hiilineutraaliutta vuoteen 2030 tai 2035 mennessä. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY seuraa kaupunkien ilmastotavoitteiden toteutumista laskemalla kaupunkien kasvihuonekaasupäästöt ja kokoamalla seudun kehitystä kuvaavat ilmastoindikaattorit. Seurannan mukaan seudun päästöt ovat maltillisessa laskusuunnassa. Päästöt on kuitenkin saatava jyrkempään laskuun, jotta kaupunkien hiilineutraalisuustavoitteet toteutuvat.

- Kaupungit ovat uusissa strategioissaan kiristäneet tavoitteitaan, ja esimerkiksi Suomi on päättänyt luopua kivihiilen käytöstä vuoteen 2029 mennessä. Vaikka kehityssuunta on oikea, päästöt ovat toistaiseksi vähentyneet maltillisesti verrattuna haasteisiin pysäyttää ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen. Toimenpiteitä tarvitaan edelleen koko seudun osalta lisää, muistuttaa HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen.

Seurannan mukaan pääkaupunkiseudun väestömäärä sekä työpaikkojen lukumäärä ovat kasvaneet tasaisesti. Samalla kuitenkin pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet noin 13 prosenttia vuodesta 1990 lähtien.

Lämpöpumput ja bioenergia ovat kasvattaneet osuuttaan lyhyessä ajassa

- Kaukolämpö on säilyttänyt asemansa tärkeimpänä lämmitysmuotona, mutta se on edelleen merkittävin kasvihuonekaasujen päästölähde. Lämpöpumppujen ja bioenergian hyödyntäminen kaukolämmössä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2015, ja näiden energialähteiden osuus kaukolämmön energialähteistä oli seudullisesti jo 15 prosenttia vuonna 2017, HSY:n ilmastoasiantuntija Juha Viholainen kertoo.

Kaukolämmön kokonaiskulutus on pysynyt 2000-luvulla hyvin tasaisena, vaikka lämmitettävän pinta-alan määrä on kasvanut. Sähköverkkoon kytkettyjen aurinkopaneelien huipputeho seudulla on viisinkertaistunut vuosina 2015–2017.

Sähkö- ja hybridiautojen osuus kasvaa tieliikenteessä

Pitkään laskussa olleet pääkaupunkiseudun tieliikenteen päästöt kääntyivät vuonna 2016 kasvuun, mutta vähenivät jälleen 4 prosenttia vuonna 2017. Muutosten taustalla on ollut mm. liikennepolttoaineiden huomattavasti vaihdellut bio-osuus. Tieliikenteessä ajettujen kilometrien määrä on kasvanut kaikissa kaupungeissa. Joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat nousseet selvästi 2010-luvulla, mutta kasvu asukasta kohden on ollut vähäistä.

- Muiden kuin bensiini- tai dieselkäyttöisten henkilöautojen, kuten täyssähkö- ja hybridiautojen, yhteenlaskettu osuus uusista autoista on kääntynyt selvään nousuun, mutta niiden osuus kaikista henkilöautojen ensirekisteröinneistä on vasta 5 prosenttia, HSY:n seututietoasiantuntija Outi Kesäniemi sanoo.

HSY:n kokoamat ilmastoindikaattorit antavat yleiskuvan kaupunkiseudun toimintaympäristön kehityksestä, ilmastopäästöjen määrästä eri sektoreilla sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Indikaattori- ja trenditarkastelu toteutettiin uusimmilla käytettävissä olevilla tiedoilla, jotka ovat vuodelta 2017. Laaja trenditarkastelu päivitetään kahden vuoden välein.