Pääkaupunkiseudun päihdetilannekyselyyn tuli runsaasti vastauksia ja kehitysehdotuksia

Vastauksia kyselyyn saatiin runsaasti ja ne sisälsivät myös runsaasti kehitysehdotuksia. Vastaajat olivat aktiivisia ja antoivat rakentavia ehdotuksia päihdehaittojen lieventämiseksi. Vastausten perusteella vaikuttaa siltä, että ikärajavalvonta etenkin tupakan ja alkoholin myynnin osalta toimii hyvin. Vuoropuhelua asukkaiden ja kaupunkien välillä käydään ja vastauksissa tätä toivotaan lisää.

Huumeidenkäyttö korostuu aiempaan verrattuna

Päihdetilannekysely tehtiin THL:n päivittyvällä kyselypohjalla, minkä vuoksi kysymykset on muotoiltu hieman eri tavalla kuin aiemmin toteutetuissa kyselyissä. Aiemmin on kysytty alkoholin käytöstä ja tämänvuotisessa kyselyssä laajemmin päihteistä. Kysymykseen ”Käytetäänkö mielestäsi kaupunginosassasi liikaa alkoholia tai muita päihteitä?” vastasi myöntävästi 56 prosenttia helsinkiläisistä. Vantaalaisista vastaajista tätä mieltä oli 53 prosenttia ja espoolaisista vastaajista 35 prosenttia. Vaihtelua eri asuinalueiden välillä on, esimerkiksi Kallion alueella huomattavasti useampi vastaaja vastasi kysymykseen myöntävästi.

Helsingin vastauksissa mainittiin päihteistä alkoholi ja huumeet sekä monipäihdekäyttö. Vantaan vastauksissa tuotiin alkoholin lisäksi lähes yhtä usein esille huumeet. Espoolaisten vastaajien mukaan ykköspäihde Espoossa on alkoholi, mutta huumausaineiden käyttö sekä monipäihdekäyttö ovat yleistyneet katukuvassa huolestuttavasti.

Päihtyneiden käyttäytyminen heikentää turvallisuuden tunnetta

Helsinkiläisistä 58 prosenttia oli sitä mieltä, että päihtyneiden ihmisten käyttäytyminen on heikentänyt turvallisuuden tunnetta. Turvattomuutta tuottavat vastausten mukaan päihtyneiden aggressiivinen käytös, varastelu, ilkivalta, avoin huumekauppa sekä puistoista ja leikkipuistoista löytyvät huumeruiskut. Monet vastaajat kertoivat välttävänsä liikkumista ilta-aikaan.

Vantaalaisista vastaajista 51 prosenttia ja espoolaisista vastaajista 35 prosenttia oli kokenut turvallisuuden tunteen heikentymistä päihtyneiden ihmisten käyttäytymisen seurauksena viimeisen vuoden aikana.

Vastaajilta runsaasti kehitysehdotuksia

Päihteisiin liittyviä tilanteita on vastauksissa kuvattu tarkasti ja myös kehitysehdotuksia on annettu paljon.

”Päihdetilannekyselyn vastaajat olivat aktiivisia kertomaan kehitysehdotuksia haasteiden ratkaisemiseksi. Vastaajat toivoivat esimerkiksi lisää valaistusta sekä huumeneularoskiksia puistoihin. Lisäksi toivottiin jalkautuvaa työtä sekä lisää poliisin valvontaa asuinalueille, joissa päihdepalveluita tarjoavia yksiköitä sijaitsee”, kertoo aikuisten ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön suunnittelija Annukka Tapiola Helsingin kaupungilta.

”Kuntalaisilta tuli kyselyssä erittäin rakentavia ja toteuttamiskelpoisia ideoita siitä, kuinka päihdehaittoja voitaisiin lieventää. Ehdotukset koskivat päihteiden saatavuuden rajoittamista, varhaista verkostotyötä ja tukea, juurisyihin puuttumista, ympäristötyötä, tiedon jakamista ja jalkautumista eri paikkoihin, sekä myös valvonnan lisäämistä ongelmallisiksi koetuilla alueilla”, sanoo ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön asiantuntija Tuija Tuormaa Espoon kaupungilta.

”Asuinalueilla on paikkoja ja olosuhteita, jotka lisäävät turvattomuuden tunnetta. Ratkaisuja tähän tilanteeseen on mietittävä kaupungin eri toimijoiden, viranomaisten ja kuntalaisten kanssa. Lisäksi tarvitaan yhteistyötä päihteidenkäyttäjien ja asukasyhdistysten kanssa”, toteaa erityissosiaaliohjaaja Kati Tervo Vantaan kaupungin päihde- ja mielenterveyspalveluista.

Yhteistyötä ja vuoropuhelua tiivistetään

Päihdetilannekyselyn tulokset ohjaavat kaupungeissa tehtävää ehkäisevää päihdetyötä. Päihteisiin liittyvät asiat ovat monitahoisia, jonka vuoksi eri toimijoiden vuoropuhelua ja yhteistyötä tiivistetään. Helsingissä on perustettu ehkäisevän päihdetyön verkosto, jossa kaupungin toimialat, järjestöt, poliisi, Helsingin yliopisto, THL ja aluehallintovirasto yhdessä kehittävät ehkäisevää päihdetyötä.

Kyselyyn vastasi Helsingissä 4 600 kaupunkilaista, Vantaalla 1 380 ja Espoossa 2 012. Jokaisessa kaupungissa vastaajien määrä nousi huomattavasti edellisestä, vuonna 2016 toteutetusta kyselystä. Vantaalla päihdetilannekysely on toteutettu myös vuonna 2018.

Joiltain asuinalueilta vastauksia saatiin runsaasti ja toisilta alueilta vähemmän. Kysely tehtiin tänä vuonna suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Jatkossa tavoitteena on tehdä kysely useammalla eri kielellä ja saada näin enemmän vastauksia ihmisiltä, jotka puhuvat muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai englantia.

Päihdetilannekysely on osa valtakunnallista, ehkäisevän päihdetyön Pakka-toimintamallia.

Lisätietoa:

Helsinki:

Pia Pulkkinen, päihdepalvelujen päällikkö, Helsingin kaupunki, sosiaali- ja terveystoimiala, puh. 050 070 2157, pia.pulkkinen ( at ) hel.fi

Tiina Hörkkö, aluepäällikkö, Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala, puh. 050 302 6404, tiina.horkko ( at ) hel.fi

Annukka Tapiola, suunnittelija, Helsingin kaupunki, aikuisten ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö, puh. 040 765 3084, annukka.tapiola (at) hel.fi

Espoo:

Juha-Pekka Strömberg, mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällikkö, Espoon kaupunki, puh. 043 826 8538, juha-pekka.stromberg (at) espoo.fi

Petri Luomaa, vs. palvelupäällikkö, mielenterveys- ja päihdepalvelut, Espoon kaupunki, 046 877 1090, petri.luomaa (at) espoo.fi

Tuija Tuormaa, ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön asiantuntija, Espoon kaupunki, p. 040 6393 115, tuija.tuormaa (at) espoo.fi

Vantaa:

Hanna Ahokas, palvelupäällikkö, päihde- ja mielenterveyspalvelut, Vantaan kaupunki, sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala, puh. 040 7165140, hanna.ahokas ( at ) vantaa.fi

Kati Tervo, erityissosiaaliohjaaja, ehkäisevän päihdetyön yksikkö, päihde- ja mielenterveyspalvelut, Vantaan kaupunki, sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala, puh. 040 593 9202, kati.tervo ( at ) vantaa.fi