Pääradan peruskorjaushanke aloitettava välittömästi: Pirkanmaalle oleellista on laajasti ymmärretty, Helsingin ja Tampereen työmarkkinat yhdistävä hyvä saavutettavuus

Nykyinen päärata ja siihen henkilö- ja tavaraliikennettä syöttävät liityntäyhteydet tarvitsevat sekä peruskorjausta että lisäkapasiteettia, erityisesti välillä Tampere-Helsinki. Junien kulunvalvonnan digitalisoiminen (digirata) lisää aikanaan kustannustehokkaasti kapasiteettia, kun se mahdollistaa junien kululle nykyistä tiheämmän aikataulutuksen. Voimassa olevan suunnitelman mukaan digirata valmistuisi Tampere-Helsinki -välille vasta 2030-luvun alkupuolella. Investointia tulisi kuitenkin aikaistaa tästä.

Pääradalla Tampere-Helsinki -välillä on rahoitustaan odottamassa myös Pasila-Riihimäki -välin 3. vaihe, jonka valmistuminen tulee niin ikään lyhentämään matka-aikoja.

- Vahvasti esillä ollut Lentorata palvelisi ensisijaisesti pääkaupunkiseudun tarpeita, maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen toteaa.

- Pirkanmaan kannalta oleellista ei ole muutamaa minuuttia nopeampi yhteys Helsinki-Vantaan lentoasemalle, vaan laajasti ymmärretty, Helsingin ja Tampereen työmarkkinat yhdistävä hyvä saavutettavuus.

Pääradan peruskorjaushanke pitää toteuttaa puolet aiottua nopeammin

Taloudellisen kannattavuuden osalta raideinvestointien vaikutukset ovat pitkäkestoisia. Liikenne- ja viestintäministeriön tulevaisuuskatsauksessa on raideinvestointeja kuvattu arvioitavan ensisijaisesti kannattavuuden näkökulmasta. Kun suuret raideliikennehankkeet rahoitetaan julkisin varoin, tulee ne laittaa keskinäiseen tärkeysjärjestykseen kannattavuutensa perusteella. Kovin välilliset tuottavuushyödyt ovat ongelmallinen tapa perustella mitään miljardihankkeita.

- Valtiovarainministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön suurten ratahankkeiden rahoitus- ja investointimahdollisuuksien selvityshankkeen analyysia suurnopeusratojen kannattavuudesta on syytä odottaa, ennen kuin näiden ratahankkeiden taloudellisen pohjan kestävyydestä voi mitään kommentoida, Anna-Mari Ahonen sanoo.

Pääradan välityskyky on jo heikentynyt ja matka-ajat pidentyneet yli 10 minuuttia siitä, mitä ne aikoinaan näillä samoilla raiteilla olivat. Peruskorjaus tälle pahoin ruuhkautuneelle välille heikentää väliaikaisesti radan välityskykyä ja alentaa nopeutta, mutta valmistuttuaan vastaavasti parantaa molempia, ja lisäksi kasvattaa operoinnin luotettavuutta. Anna-Mari Ahosen mukaan peruskorjaushanke pitäisi aloittaa välittömästi ja toteuttaa noin kymmenen vuoden aikana suunnitellun 18 vuoden sijasta.

- Tämä olisi äärimmäisen tärkeää kaikkien nopean radan linjausvaihtoehtojen kannalta.

Epäselvä suunnittelutilanne viivästyttää pääradan investointeja

Ennen Suomi-rata -hankeyhtiön mahdollisia investointeja pääradalla Tampere-Helsinki -välillä on toteuttamistaan odottamassa peruskorjaus (noin 1 miljardi euroa), Pasila-Riihimäki 3. vaihe (noin 315 miljoonaa euroa) sekä Tampereen henkilöratapihan investointi (noin 117 miljoonaa euroa). Näiden lisäksi Pasila-Riihimäki 2. vaiheen rahoitusta tarvitaan vielä lisää (noin 182 miljoonaa euroa).

Yhteensä nämä investoinnit ovat yli 1,6 miljardia euroa. Nämä välttämättömät investoinnit ovat jo viivästyneet useita vuosia suurnopeusratojen aiheuttaman epäselvän suunnittelutilanteen vuoksi.

Suomi-radan selvityksessä esitettiin useita eri linjausvaihtoehtoja suoralle, nopealle ratayhteydelle.

- Alustavan, yleispiirteisen aineiston perusteella ei voi tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. On kuitenkin selvää, että uusiin ratalinjauksiin sisältyy merkittäviä maankäytön, ympäristön ja muun liikennejärjestelmän yhteensovittamisen haasteita. Näihin palataan tarkemman selvittelyn jälkeen, toteaa Pirkanmaan liiton suunnittelujohtaja Ruut-Maaria Rissanen.