Pääsihteeri Petteri Taalas: Globaalin metsäpolitiikan suurin haaste on pysäyttää sademetsien tuhoaminen
Pääsihteeri Petteri Taalas pitää Suomessa käytävää ilmastokeskustelua uniikkina koko maailmassa.
"Meillä puhutaan etupäässä metsistä ja niiden nielujen kasvattamisesta, kun ilmastonmuutoksen ongelman ydin on fossiilisten polttoaineiden käyttö. Ongelma ratkeaa vain fossiilisista luopumalla, eikä hiilinielujen tehostamisella", muistuttaa Taalas.
Taalaksen mukaan nyt luodaan kuvaa, että metsien hakkuiden vähentämisellä saadaan ilmastonmuutos kuriin, vaikka sillä lakaistaan pääongelma eli fossiilisten käyttö maton alle.
"Metsiin näyttää Suomessa liittyvän niin paljon intohimoja, että ilmastokysymys on saanut esiin erityisesti metsien monimuotoisuutta korostavat tahot."
Taalas muistuttaa, että jos Suomessa vähennetään hakkuita ja metsäteollisuuden tuotantoa, puun hankinta ja käyttö voivat siirtyä sellaisiin maihin, joissa metsätalous ei todennäköisesti ole ympäristön kannalta yhtä kestävää kuin Suomessa. Taalaksen mukaan metsätalous onkin parempi pitää Suomessa kuin antaa valua sen maihin, joissa metsien kestävyydestä ja ympäristötekijöistä ei välitetä vastaavassa määrin.
"Kansainvälisesti vertailtuna Suomen metsätalous on useilla kriteereillä mitattuna kestävää. Tämä on seurausta siitä, että metsillä on suuri talousarvo Suomelle ja niitä on hoidettu kestävästi."
Nielujen kasvattamisen suurin hyöty saadaan vähämetsäisissä maissa
"Globaalin metsäpolitiikan suurin haaste on pysäyttää sademetsien tuhoaminen", Taalas toteaa.
"Näillä alueilla ei uudisteta metsää, vaan maapohja tulee muuhun käyttöön."
"Metsien nielujen kasvattamisella saadaan aikaan eniten niillä alueilla, missä on lähtökohtaisesti vähän metsää sekä lopettamalla trooppisten metsien hävittäminen."
Hyvillä metsänhoidon käytännöillä voidaan tehostaa hiilen sidonta ja esimerkiksi torjua metsäpaloja. Taalas viittaa Kanadan viime vuoden vanhojen metsien metsäpaloihin, jotka tuottivat yhtä paljon hiilidioksidia kuin maan kaikki muut päästöt yhteensä.
Taalas arvioi, että ilmastomuutoksen pysäyttämiseen tarvittavat toimet tarvitsevat kansalaisten hyväksynnän. Hän muistuttaa, että esimerkiksi Ranskan keltaliiviliike nousi siksi, että polttoaineiden hintoja oltiin nostamassa ilmastoperustein. Muun muassa Kiinalle, Saksalle ja Puolalle esimerkiksi kivihiilestä luopuminen ei ole mahdollista hetkessä, sillä sen käytöllä on suuri taloudellinen ja työllistävä merkitys.
"Nämä realiteetit on hyvä muistaa, kun ilmastomuutoksen vastaisia päätöksiä vaaditaan heti. Jos kansalaisia koskevissa asioissa edetään hyvin nopeasti, päättäjien on varauduttava vastareaktioihin", Taalas sanoo.
"Keskeistä on etsiä yleisesti hyväksyttäviä ja taloudellisesti houkuttelevia keinoja, kuten autovero tai maalämpö ja aurinkoenergia. Ei-hyväksyttävät keinot voivat johtaa vaikkapa populististen liikkeiden suosion kasvuun."
Metsityksellä ei kyetä kompensoimaan fossiilipäästöjä
Suomessa isoja kysymyksiä ovat Taalaksen mukaan kivihiilen käytöstä luopuminen ja liikenteen päästöjen vähentäminen. Helsingin kivihiilen käytöstä puhutaan kuitenkin vähemmän kuin metsien nieluvaikutuksesta.
Taalas mainitsee myös ihmisten syyllistämisen lentämisestä, vaikka laivaliikenne tuottaa kolme kertaa enemmän päästöjä. "Isossa kuvassa tulisikin erottaa vaikutuksiltaan isot ja pienet asiat toisistaan."
Globaaliin ongelmaan tulee Taalaksen mukaan hakea globaaleja ratkaisuja. Suomen tulee ilmastopolitiikassa Taalaksen mukaan vaikuttaa ulkopolitiikan keinoin suuriin maihin ja kansainvälisissä organisaatioissa.
"Suomella on parhaillaan vaikuttajan rooli EU:n puheenjohtajamaana. Lisäksi voimme vaikuttaa kehityspolitiikan keinoin ja YK:n kautta. Esimerkiksi vähäpäästöisessä teknologiassa ja metsityshankkeissa meillä on merkittävää osaamista."
Suomen omat toimet ilmastonmuutoksen torjunnassa on hyvä suhteuttaa koko maailman viitekehykseen: emme ratkaise ongelmaa pelkästään omin toimin. Taalaksen johtamalla Maailman ilmatieteen järjestöllä on vajaat 400 hiilenmittausasemaa eri puolilla maailmaa. Niissä seurataan hiilen kiertoa ja sen pitoisuutta ilmakehässä sekä sen sitoutumista biosfääriin ja meriin.
"Fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopuminen on se ydinasia, mihin päättäjien pitää keskittyä globaalisti. Ilmastonmuutosta voidaan torjua myös metsityksellä, mutta sillä ei kyetä kompensoimaan fossiilipäästöjä, jos energian käytössä ei siirrytä päästöttömiin ratkaisuihin."
Markku Laukkanen
Yhteyshenkilöt
Markku Laukkanenjournalist, MSSc
Puh:+358 502589markku.laukkanen@audiomedia.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön "Metsä vastaa" -viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia haastatteluja sekä puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Toimittaja Markku Laukkasen toimittamat artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi - sivuilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Satelliittiseurannalla ajantasaista tietoa metsätuhojen seurantaan3.7.2025 10:58:26 EEST | Artikkeli
Tavoitteena estää laajojen metsätuhojen leviäminen Suomeen Kasvavien metsätuhojen laajenemisen ehkäisemiseksi on Suomen Metsäkeskus käynnistänyt metsätuhojen satelliitti- ja ilmakuvamonitoroinnin. –Viime vuosina erityisesti hyönteistuhojen, kuten kirjanpainajahyönteisen leviäminen on ollut nopeaa. Kun niiden aiheuttamat vahingot ovat suuria, perinteisen valvonnan rinnalle tarvitaan ajantasaista tietoa, mikä mahdollistaa metsätuhojen havainnoinnin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sanoo projektipäällikkö Lauri Haataja. –Perinteinen valvonta ja kenttätyö ovat jääneet toisinaan riittämättömiksi, erityisesti kun metsätuhoja esiintyy laajoilla alueilla ja maanomistajat eivät ole paikalla valvomassa metsiään. Satelliittikuvien ja ilmakuvien käyttö metsätuhojen monitoroinnissa on noussut uudeksi, tehokkaaksi työkaluksi. Kun Keski-Euroopassa ja Ruotsissa kirjanpainaja on aiheuttanut jo kymmenien miljoonien kuutioiden metsätuhot, ei tätä epidemiaa haluta Haatajan mukaan Suomeen. – Tavoittee
MTK:n Mikko Tiirola: EU:n ilmastopolitiikka uudistettava – realismia kunnianhimon sijaan25.6.2025 10:04:05 EEST | Artikkeli
Kansallinen ilmastolaki perustuu vanhentuneisiin olettamuksiin MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirolan mukaan EU:n ilmastopolitiikka tarvitsee suunnanmuutoksen, jossa metsien rooli arvioidaan uudelleen. – Pääongelman eli fossiilisten käytön vähentämisessä on edelleen monilla jäsenmailla paljon tehtävää. – EU:n ilmasto- ja maankäyttösektorin LULUCF-asetus perustuu vanhentuneisiin oletuksiin metsien hiilinieluista ja niihin pohjautuva kansallinen ilmastolaki on viemässä Suomea harhaan. Meillä rakennettiin ilmastolaki oletukselle vahvoista hiilinieluista, jotka eivät enää toteudu uusien mittaus- ja mallinnustapojen perusteella, Tiirola sanoo. LULUCF-asetus ei kohtele Tiirolan mukaan jäsenmaita tasavertaisesti, koska jäsenmaiden mittaustavat eivät ole vertailukelpoisia. – Vaikka Suomi tekee tarkkaa inventointia metsämaan hiilitaseesta, valtaosa EU-maista ei edes mittaa sitä. Suomea uhataan mittavilla sakoilla, jos emme pysy päästö- ja tavoitteissa, vaikka kellään maalla ei ol
Hirsitaloteollisuuden Seppo Romppainen: Asuntopolitiikka ei vastaa asukkaiden toiveisiin pientaloasumisesta18.6.2025 12:57:32 EEST | Artikkeli
Puurakentaminen tarjoaa uuden asuntopoliittisen vision Hirsitaloteollisuus ry.n toimitusjohtaja Seppo Romppaisen mukaan valtio ei ohjaa asuntorakentamista suomalaisten toiveiden mukaan. –Kaksi kolmesta suomalaisesta haluaisi asua omakoti- tai paritalossa, mutta niiden tuotanto on romahtanut. Omakotitalojen osuus valmistuneista asunnoista on vain viidennes. Valtion tukeman ARA -tuotannon painopiste on kasvukeskusten kerrostalorakentamisessa, kun sen myöntämä yli kaksi miljardia euroa menee kaikki kerrostalotuotantoon. Yhteiskunnan tulisi ohjata asuntotuotantoa Romppaisen mielestä suomalaisten haluamaan pientalovaltaisempaan suuntaan. –Sen sijaan että asuntotuotanto keskittyy ja asuntojen koko pienenee, valtion tulisi edistää erityisesti lapsiperheiden haluamaa pientalotuotantoa lainoilla ja korkotuella. –Kuntien tulisi kaavoittaa betonivaltaisen kerrostalotuotannon sijaan pientaloalueita puurakentamiselle. Lähiöissä sijaitsevien puutalojen asumisen hiilijalanjälki on tutkitusti pienempi
Stora Enson Tuomas Hallenberg: Maaperäpäästöt ja puustonielut erotettava ilmastokeskustelussa12.6.2025 08:51:22 EEST | Artikkeli
Kannattaako ilmastotavoitteita sitoa metsiin Stora Enson metsädivisioonan ja yhtiön Suomen maajohtaja Tuomas Hallenbergin mukaan erityisesti LULUCF-asetuksen myötä EU:n ilmasto- ja metsätavoitteet ovat tuoneet lisää painetta metsänielujen rooliin. –On muistettava, että metsien puusto on edelleen positiivinen nielu. Maaperäpäästöt ja puustonielut tulisi erottaa keskustelussa. Nyt ilmastotavoitteiden uhkaksi koetaan maaperän päästöt, joiden mittauksia tehdään jäsenmaissa eri menetelmin. Kun eri jäsenmaissa maaperän päästöjä mitataan eri tavoin, mittaustulokset eivät Hallenbergin mukaan ole täysin yhdenvertaisia. – Metsien maaperä on herkkä luonnon vaihteluille, kuten metsätuhoille ja metsäpaloille. Esimerkiksi Saksan metsien kyky täyttää nielutavoitteita on romahtanut kirjanpainajatuhojen myötä. Metsäpalot ja talven pituus vaikuttavat myös maaperän päästöihin. –Kun metsät ja maaperä ovat ulkoisille tekijöille näin herkkiä, kannattaako vahvoja ilmastotavoitteita sitoa nykyisellä painotuks
Jaalan tapahtuma-areena on näyttö talkootyön ja maaseudun elinvoimasta4.6.2025 13:14:37 EEST | Artikkeli
Yli 500 paikan puurakenteinen tapahtuma-areena Jaalassa on valmis käyttöön. Areena tulee kesän aikana tarjoamaan yli 50 tapahtumaa kesäteatterista ja konserteista yhteislaulutilaisuuteen. –Tapahtumiin on myyty lippuja jo yli 50 prosenttia. Esimerkiksi Diandran ensimmäinen konsertti myytiin nopeasti täyteen ja toinen konsertti täytyy kovaa vauhtia. Ohjelmiston monipuolinen kokonaisuus on iso kulttuuriteko, sanoo Areena hankkeen puuhamies Jaalan Lions Clubin presidentti Petri Ryynänen. Kesäteatterin näyttämölle tulee muun muassa Pia Kleimolan ohjaama musiikkinäytelmä Taisto Tammesta, jonka elämän juuret tulevat lähelle, Voikkaalle sekä Kulkukoirat musiikkinäytelmä Reijo Taipaleesta, Kari Tapiosta ja Topi Sorsakoskesta. –Kouvolan ja Lahden läheisyys sekä Jaalan alueen yli 3000 kesäasuntoa muodostavat suuren potentiaalisen käyttäjäyleisön. Viikonloppuisin täällä on käynyt ihmisiä kaukaakin katsomassa, miltä Areena näyttää ja valmistuuko se ajoissa.Hankkeen vetäjä Petri RyynänenAreena lisää
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme