Audiomedia Oy

Pääsihteeri Petteri Taalas: Globaalin metsäpolitiikan suurin haaste on pysäyttää sademetsien tuhoaminen

22.8.2019 10:00:00 EEST | Audiomedia Oy | Tiedote

Jaa
YK:n alaisen Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas toivoo faktoja ja realismia ilmastokeskusteluun - ylilyönnit satavat populistien laariin.
Petteri Taalas
Petteri Taalas

Pääsihteeri Petteri Taalas pitää Suomessa käytävää ilmastokeskustelua uniikkina koko maailmassa.

"Meillä puhutaan etupäässä metsistä ja niiden nielujen kasvattamisesta, kun ilmastonmuutoksen ongelman ydin on fossiilisten polttoaineiden käyttö. Ongelma ratkeaa vain fossiilisista luopumalla, eikä hiilinielujen tehostamisella", muistuttaa Taalas.

Taalaksen mukaan nyt luodaan kuvaa, että metsien hakkuiden vähentämisellä saadaan ilmastonmuutos kuriin, vaikka sillä lakaistaan pääongelma eli fossiilisten käyttö maton alle.

"Metsiin näyttää Suomessa liittyvän niin paljon intohimoja, että ilmastokysymys on saanut esiin erityisesti metsien monimuotoisuutta korostavat tahot."

Taalas muistuttaa, että jos Suomessa vähennetään hakkuita ja metsäteollisuuden tuotantoa, puun hankinta ja käyttö voivat siirtyä sellaisiin maihin, joissa metsätalous ei todennäköisesti ole ympäristön kannalta yhtä kestävää kuin Suomessa. Taalaksen mukaan metsätalous onkin parempi pitää Suomessa kuin antaa valua sen maihin, joissa metsien kestävyydestä ja ympäristötekijöistä ei välitetä vastaavassa määrin.

"Kansainvälisesti vertailtuna Suomen metsätalous on useilla kriteereillä mitattuna kestävää. Tämä on seurausta siitä, että metsillä on suuri talousarvo Suomelle ja niitä on hoidettu kestävästi."

Nielujen kasvattamisen suurin hyöty saadaan vähämetsäisissä maissa

"Globaalin metsäpolitiikan suurin haaste on pysäyttää sademetsien tuhoaminen", Taalas toteaa.

"Näillä alueilla ei uudisteta metsää, vaan maapohja tulee muuhun käyttöön."

"Metsien nielujen kasvattamisella saadaan aikaan eniten niillä alueilla, missä on lähtökohtaisesti vähän metsää sekä lopettamalla trooppisten metsien hävittäminen."

Hyvillä metsänhoidon käytännöillä voidaan tehostaa hiilen sidonta ja esimerkiksi torjua metsäpaloja. Taalas viittaa Kanadan viime vuoden vanhojen metsien metsäpaloihin, jotka tuottivat yhtä paljon hiilidioksidia kuin maan kaikki muut päästöt yhteensä.

Taalas arvioi, että ilmastomuutoksen pysäyttämiseen tarvittavat toimet tarvitsevat kansalaisten hyväksynnän. Hän muistuttaa, että esimerkiksi Ranskan keltaliiviliike nousi siksi, että polttoaineiden hintoja oltiin nostamassa ilmastoperustein. Muun muassa Kiinalle, Saksalle ja Puolalle esimerkiksi kivihiilestä luopuminen ei ole mahdollista hetkessä, sillä sen käytöllä on suuri taloudellinen ja työllistävä merkitys.

"Nämä realiteetit on hyvä muistaa, kun ilmastomuutoksen vastaisia päätöksiä vaaditaan heti. Jos kansalaisia koskevissa asioissa edetään hyvin nopeasti, päättäjien on varauduttava vastareaktioihin", Taalas sanoo.

"Keskeistä on etsiä yleisesti hyväksyttäviä ja taloudellisesti houkuttelevia keinoja, kuten autovero tai maalämpö ja aurinkoenergia. Ei-hyväksyttävät keinot voivat johtaa vaikkapa populististen liikkeiden suosion kasvuun."

Metsityksellä ei kyetä kompensoimaan fossiilipäästöjä

Suomessa isoja kysymyksiä ovat Taalaksen mukaan kivihiilen käytöstä luopuminen ja liikenteen päästöjen vähentäminen. Helsingin kivihiilen käytöstä puhutaan kuitenkin vähemmän kuin metsien nieluvaikutuksesta.

Taalas mainitsee myös ihmisten syyllistämisen lentämisestä, vaikka laivaliikenne tuottaa kolme kertaa enemmän päästöjä. "Isossa kuvassa tulisikin erottaa vaikutuksiltaan isot ja pienet asiat toisistaan."

Globaaliin ongelmaan tulee Taalaksen mukaan hakea globaaleja ratkaisuja. Suomen tulee ilmastopolitiikassa Taalaksen mukaan vaikuttaa ulkopolitiikan keinoin suuriin maihin ja kansainvälisissä organisaatioissa.

"Suomella on parhaillaan vaikuttajan rooli EU:n puheenjohtajamaana. Lisäksi voimme vaikuttaa kehityspolitiikan keinoin ja YK:n kautta. Esimerkiksi vähäpäästöisessä teknologiassa ja metsityshankkeissa meillä on merkittävää osaamista."

Suomen omat toimet ilmastonmuutoksen torjunnassa on hyvä suhteuttaa koko maailman viitekehykseen: emme ratkaise ongelmaa pelkästään omin toimin. Taalaksen johtamalla Maailman ilmatieteen järjestöllä on vajaat 400 hiilenmittausasemaa eri puolilla maailmaa. Niissä seurataan hiilen kiertoa ja sen pitoisuutta ilmakehässä sekä sen sitoutumista biosfääriin ja meriin.

"Fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopuminen on se ydinasia, mihin päättäjien pitää keskittyä globaalisti. Ilmastonmuutosta voidaan torjua myös metsityksellä, mutta sillä ei kyetä kompensoimaan fossiilipäästöjä, jos energian käytössä ei siirrytä päästöttömiin ratkaisuihin."

Markku Laukkanen

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Petteri Taalas
Petteri Taalas
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Audiomedia Oy
Audiomedia Oy
Töölöntorinkatu 3 B 39
00260 HELSINKI

+358 50 2589http://www.audiomedia.fi

Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön "Metsä vastaa" -viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia haastatteluja sekä puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Toimittaja Markku Laukkasen toimittamat artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi - sivuilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala: Ilmastopolitiikan painopiste on päästöjen vähentämisessä6.7.2026 13:10:27 EEST | Artikkeli

Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan mukaan suomalainen metsäkeskustelu on ajautunut tilanteeseen, jossa metsät nähdään liian usein ilmasto-ongelmana eikä osana ratkaisua. –Ilmastopolitiikan tärkein tehtävä on edelleen fossiilisten päästöjen vähentäminen, samalla kun metsiä hyödynnetään entistä korkeampaa arvonlisää tuottavien uusien biotuotteiden, hiilen talteenoton ja puhtaiden investointien perustana. Hallitus ei valmistele hakkuurajoituksia, vaan uskoo metsien kasvun vahvistamiseen, teknologisiin innovaatioihin ja aktiiviseen EU-vaikuttamiseen.

Lapwall Oyj:n Sauli Ylinen: Datakeskuksissa tavoitellaan vähähiilistä rakentamista23.6.2026 10:50:15 EEST | Artikkeli

Datakeskusten rakentaminen on noussut Suomessa yhdeksi rakennusalan merkittävimmistä kasvusegmenteistä. – Kun miljardiluokan investoinneissa jokainen viivästynyt päivä voi maksaa valtavia summia, rakentamisen tärkeimmiksi kilpailutekijöiksi nousevat nopeus, toimitusvarmuus, tekninen laatu ja riskienhallinta, sanoo esivalmistettujen puuelementtien rakentamiseen erikoistuneen LapWall Oyj:n tuote- ja kehityspäällikkö Sauli Ylinen. Datakeskusrakentaminen uudistaa rakentamisen toimintamalleja Vuoden 2025 elokuussa YIT uutisoi rakentavansa Kajaaniin XTX Marketsin toisen datakeskuksen, mihin LapWall toimitti kattoelementtiratkaisun. – Hanke osoittaa, että puuratkaisut soveltuvat myös kaikkein vaativimpiin teknisiin ympäristöihin. Datakeskusrakentaminen on paljon enemmän kuin yksi nopeasti kasvava markkina. Se on laboratorio, jossa kehitetään tulevaisuuden rakentamisen toimintamalleja ja jossa suomalainen puurakentaminen voi näyttää koko potentiaalinsa. Ylisen mukaan datakeskusrakentaminen ei

Pääjohtaja Olli Rehn: Metsistä on tullut ilmastopolitiikan sivujuonne17.6.2026 12:19:41 EEST | Artikkeli

EU tarvitsee metsäartiklan EU tuottaa runsaasti metsiin vaikuttavaa lainsäädäntöä, mutta unionilla ei ole varsinaista yhteistä metsäpolitiikkaa eikä metsille omaa oikeudellista perustaa. – Vaikka metsät ovat Suomen ja Euroopan kannalta hyvin merkittävä luonnonvara, jolla on sekä taloudellista että luonnonarvoihin liittyvää merkitystä, metsiä koskeva päätöksenteko tapahtuu muiden politiikkasektoreiden kautta, sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn. Rehn muistuttaa, että monet metsiin vaikuttavat komission aloitteet perustuvat ympäristö- tai ilmastopolitiikan toimivaltaan. –Metsäpolitiikkaa tehdään epäsuorasti. Metsäpolitiikan kansallinen toimivalta näyttää paperilla vahvalta, mutta käytännössä metsiin vaikutetaan ympäristöartiklojen nojalla. Se johtaa helposti siihen, että Suomen ja muiden metsämaiden kannalta tärkeät taloudelliset näkökulmat jäävät vähemmälle huomiolle. –Tasapaino on horjahtanut. Omana aikanani komissiossa metsiä tarkasteltiin kolmesta suunnasta: ympäristöpolitiikan,

Hannes Mäntyranta: Metsäuutisoinnissa mielipiteet syrjäyttävät tiedon9.6.2026 12:01:11 EEST | Artikkeli

Metsäviestintä murroksessa – osa mediasta muuttunut tarkkailijasta osapuoleksi Pitkän uran metsäviestinnän parissa tehneen toimittaja Hannes Mäntyrannan mukaan metsäviestinnän suurin haaste ei ole tiedon puute vaan se, että mielipiteet syrjäyttävät tiedon. – Keskustelun painopiste siirtyi viimeistään 1990-luvulla taloudesta ympäristöön, mutta nyt taas jossakin määrin takaisin talouteen ja ennen kaikkea ilmastoasioihin. Samalla metsistä on tullut entistä enemmän puoluepoliittinen kysymys tavalla, jota ei vielä 1990-luvulla osattu ennakoida ja joka on haitallista mille tahansa toimialalle. Harva aihe herättää Mäntyrannan mukaan yhtä voimakkaita tunteita kuin metsät. – Vaikka metsätalous on ollut suomalaisen hyvinvoinnin kivijalka yli sadan vuoden ajan, metsät eivät ole enää pelkästään talouden, työn ja viennin lähde, vaan niistä käydään kiivasta keskustelua ilmaston, luonnon monimuotoisuuden, hiilinielujen ja yhteiskunnallisten arvojen kautta. Mäntyrannan mukaan metsäviestinnän painopist

MTK:n Heli Siitari: Luonnonarvokauppa tulee metsien uuteen markkinaan28.5.2026 10:04:37 EEST | Artikkeli

Pitkät sitoumukset ja sääntelyn keskeneräisyys huolettavat maanomistajia Vaikka luonnonarvokauppa on Suomessa vielä alkutekijöissään, maanomistajien kiinnostus on huomattavaa, arvioi MTK:n ympäristöasiantuntija ja kenttäpäällikkö Heli Siitari. – Kysymyksiä herättävät kauppojen pitkät sitoumukset, sääntelyn keskeneräisyys ja epävarmuus markkinoiden kehityksestä. – Kaupan mekanismi on olemassa ja lainsäädännöllistä pohjaa rakennettu. Käytännön pilotit kuitenkin osoittavat jatkuvasti pieniä korjaustarpeita, joita täytyy vielä ratkaista, jotta kiinnostusta herättänyt markkina saadaan kunnolla toimimaan, Siitari sanoo. Yksi keskeisimmistä avoimista kysymyksistä liittyy Siitarin mukaan sitoumusten kestoon. –Nykyisessä ekologisen kompensaation mallissa ostaja maksaa 30 vuoden ajalta syntyvistä tarvitsemistaan luontoarvojen määrästä. Ylimääräiset luontoarvot saa myydä toiselle ostajalle samalta alueelta. –Kaupan kohteena olevalle alueelle asetetaan pysyvä hävittämis- ja heikentämiskielto, vaik

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye