Lapsiasiavaltuutettu

Pääsy lastenvalvojalle tulee turvata

Jaa

Tillgången till barnatillsyningsmannens tjänster måste säkras

Vaikeat huolto- ja tapaamisriidat kuormittavat lasta monella tavalla.
Vaikeat huolto- ja tapaamisriidat kuormittavat lasta monella tavalla.

Tiedote 23.9.2020. 

Koronapandemia voi vaikeuttaa erillään asuvien lasten ja vanhempien välisiä tapaamisia. Vanhempien kärjistyneet huolto- ja tapaamisriidat uhkaavat lapsen hyvinvointia. Samalla jonot lastenvalvojien vastaanotoille ovat joissakin kaupungeissa venyneet kuukausien mittaisiksi. Lastenvalvojien palvelujen tulisi kuitenkin vastata todellista tarvetta.

* * * * * 

Pressmeddelande 23.9.2020.

Coronapandemin kan försvåra umgänget mellan barn och föräldrar som lever åtskilda. Föräldrars tillspetsade vårdnads- och umgängestvister utgör en risk för barns välbefinnande. Samtidigt har köerna till barnatillsyningsmännens mottagning i vissa städer växt och väntetiden har blivit flera månader. Barnatillsyningsmännens tjänster bör emellertid motsvara det faktiska behovet.

* * * * *

Yli 15 000 lasta kokee vanhempien avioeron, ja lasten huoltoasioissa tehdään eri arvioiden mukaan noin 30 000 sopimusta vuosittain. Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta muuttui tämän vuoden alussa. Lapselle tärkeiden ihmissuhteiden vaaliminen ja lapsen toiveiden sekä mielipiteen huomioiminen ovat aiempaa velvoittavampia myös tilanteissa, joissa vanhemmat asuvat erillään. Laissa painotetaan myös sopimisen tärkeyttä.

"Vaikka vastuu lapsen hyvinvoinnista on ensisijaisesti vanhemmilla, on yhteiskunnalla velvollisuus tukea vanhempia – myös ristiriitatilanteissa ja silloin, kun sovitaan lapsen asioista", lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen muistuttaa.

Koronapandemia on kuormittanut lapsiperheitä. Erityisen vaikeaa on ollut perheissä, joissa aikuisten välisiä jännitteitä on ollut jo ennen poikkeusoloja. Vastikään uutisoitiin kahdesta tapauksesta, joissa lapsen vanhempi oli yrittänyt estää lapsen tapaamisia toisen vanhemman kanssa tartuntariskiin vedoten. Tuomioistuimet totesivat ratkaisuissaan, että tapaamisten estämiselle ei ollut hyväksyttäviä perusteita Lapsella on lähtökohtaisesti oikeus ylläpitää yhteyttä molempiin vanhempiinsa myös poikkeusoloissa.

Lastenvalvojien palveluissa ruuhkaa

Samalla kun perheiden tuen tarve lasten huoltoon ja tapaamisiin liittyvissä asioissa on kasvanut, pääsy lastenvalvojien luokse on vaikeutunut. Lastenvalvojat tekevät työtä äärimmäisen haastavassa tilanteessa ja kovassa paineessa.

"Soittokierroksella suurten kaupunkien lastenvalvojille ilmeni, että joissakin kaupungeissa jonot olivat kuukausien mittaisia. Odotusaika on perheille kohtuuton", lapsiasiavaltuutetun toimiston ylitarkastaja Katja Mettinen kertoo.

Kuntien tilanne on kasautuneen hoito- ja hoivavelan sekä taloudellisten vaikeuksien vuoksi tällä hetkellä vaativa. Perheiden tukeminen säästää kuitenkin lyhyelläkin tarkastelulla huomattavasti yhteiskunnalle koituvia kustannuksia.

"Kärjistyneet huolto- ja tapaamisriidat ratkotaan viime kädessä tuomioistuimissa, jotka nekin ovat nyt koronatilanteen vuoksi ruuhkautuneet. Oikeudenkäynti on kaikille osapuolille – ja myös yhteiskunnalle – raskas ja kallis prosessi", toteaa lapsiasiavaltuutetun toimiston lakimies Merike Helander.

Oikea-aikainen tuki ehkäisee ongelmia

Vaikeat huolto- ja tapaamisriidat kuormittavat lasta monella tavalla. Arjen ennakoimattomuus voi vaikeuttaa koulunkäyntiä, vapaa-ajanharrastuksia ja kiinnittymistä arjen rutiineihin. Lapselle tärkeiden aikuisten riitely asettaa lapsen ristiriitaiseen asemaan ja nakertaa luottamusta aikuisiin. Äärimmillään kriisiytyneet tilanteet voivat johtaa väkivaltaan. 

"Perhe- ja lapsensurmien taustoja selvitettäessä vaikeat erotilanteet ja aikuisten väliset ristiriidat olleet tekoja yhdistäviä tekijöitä", muistuttaa Pekkarinen.

Lapsella on oikeus ylläpitää läheisiä suhteita hänelle tärkeisiin aikuisiin. Koronapandemian jälkihoidon kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että perheet pystyvät huolehtimaan lapsistaan myös tilanteissa, joissa vanhemmat asuvat erossa toisistaan. Lastenvalvojien palvelut tulee kiireellisesti korjata vastaamaan todellista tarvetta.

* * * * * * * * * * 

Över 15 000 barn går igenom föräldrarnas skilsmässa, och enligt olika bedömningar sluts varje år ca 30 000 avtal om frågor som berör vårdnaden av barn. Lagen angående vårdnad om barn och umgängesrätt ändrades i början av det innevarande året. Att värna om de mänskliga relationer som är viktiga för barnet och att ta barnets önskemål och åsikt i beaktande är nu mer förpliktande än tidigare även i situationer där föräldrarna lever åtskilda. Lagen betonar även vikten av att komma överens.

"Trots att ansvaret för barnets välbefinnande i första hand ligger hos föräldrarna, har samhället en skyldighet att ge stöd till föräldrar – även i konfliktsituationer och då man ska komma överens om frågor som berör barnet", påminner barnombudsmannen Elina Pekkarinen.

Coronapandemin har belastat barnfamiljer. Det har varit särskilt svårt i familjer där det har funnits spänningar mellan de vuxna redan innan undantagsförhållandena. Förra veckan rapporterade medierna om två fall där en förälder hade försökt hindra barnets umgänge med den andra föräldern med hänvisning till smittorisk. Domstolarna konstaterade i sina avgöranden att det inte fanns några godtagbara skäl för att hindra umgänget. Utgångspunkten är att barn har rätt att hålla kontakten med båda sina föräldrar även under undantagsförhållanden.

Köer till barnatillsyningsmännens tjänster

Samtidigt som familjers behov av stöd i frågor som handlar om vårdnad av och umgänge med barn har ökat, har det blivit svårare att få tid hos barnatillsyningsmännen. Barnatillsyningsmännen arbetar under extremt utmanande förhållanden och hård press.

"Vid en rundringning till barnatillsyningsmännen i de största städerna kom det fram att i vissa städer var kötiden flera månader. Så lång väntetid är orimlig för familjerna", säger överinspektör Katja Mettinen på barnombudsmannens kontor.

Kommunernas situation är för närvarande svår p.g.a. den ackumulerade vård- och omsorgsskulden samt ekonomiska problem. Stöd för familjer innebär emellertid även på kortare sikt en betydande besparing av de kostnader som uppstår för samhället.

"Tillspetsade vårdnads- och umgängestvister avgörs i sista hand i domstolar där ärendena också har hopat sig nu p.g.a. coronasituationen. En rättegång är en tung och dyr process för alla parter, och även för samhället", konstaterar jurist Merike Helander på barnombudsmannens kontor.

Stöd i rätt tid förebygger problem

Svåra vårdnads- och umgängesstrider belastar barn på flera olika sätt. Att vardagen är oförutsägbar kan medföra problem för barn i sin skolgång och sina fritidsintressen och göra det svårare för dem att följa vardagsrutinerna. När vuxna som är viktiga för barnet grälar, hamnar barnet i en problematisk ställning och barnets tilltro till vuxna får sig en törn. Extrema krissituationer kan leda till våld.

"Vid utredningar av bakgrunden till dödligt våld inom familjen eller dödligt våld mot barn har svåra skilsmässor och konflikter mellan de vuxna ofta kommit fram som den gemensamma nämnaren", påminner Pekkarinen.

Barn har rätt att upprätthålla nära relationer till de vuxna som är viktiga för dem. För eftervården av coronapandemin är det ytterst viktigt att familjer klarar av att ta hand om sina barn även i situationer där föräldrarna lever åtskilda. Barnatillsyningsmännens tjänster ska ses över i brådskande ordning så att de motsvarar det faktiska behovet. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Vaikeat huolto- ja tapaamisriidat kuormittavat lasta monella tavalla.
Vaikeat huolto- ja tapaamisriidat kuormittavat lasta monella tavalla.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Lapsiasiavaltuutettu
Lapsiasiavaltuutettu
Vapaudenkatu 58 A
40100 Jyväskylä

0295 666 850http://lapsiasia.fi/

Lapsiasiavaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, josta on säädetty lailla (laki lapsiasiavaltuutetusta 1221/2004). Lapsiasiavaltuutettu antaa Suomen hallitukselle ja eduskunnalle lakisääteisen arvion lapsen oikeuksien ja hyvinvoinnin tilasta sekä raportoi määräajoin YK:n lapsen oikeuksien komitealle. Lapsiasiavaltuutettu tekee aloitteita ja antaa lausuntoja toimialansa teemoista. Lapsiasiavaltuutettu ei käsittele yksittäisen lapsen asioita.

* * * 

Barnombudsmannen är en självständig och oberoende statlig myndighet som grundats genom lagen om barnombudsmannen (1221/2004). Barnombudsmannen rapporterar till statsrådet och till Finlands riksdag om hur barn och unga mår och om hur deras rättigheter genomförs. Barnombudsmannen rapporterar också till FN:s kommitté för barnets rättigheter i anslutning till statens regelbundna rapportering. Barnombudsmannen påverkar bland annat genom att göra motioner, ge utlåtanden och delta i den samhälleliga diskussionen. Ombudsmannen har inte rätt att handla i ärenden som gäller enskilda barn.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Lapsiasiavaltuutettu

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme