UKK-instituutti

Paikallaanolo aiheuttaa 1,5 miljardin euron vuotuiset kustannukset

Jaa

Päivittäinen yli kahdeksan tunnin paikallaanolo valveilla ollessa aiheuttaa yhteiskunnalle vuosittain noin 1,5 miljardin euron kustannukset Suomessa, selviää UKK-instituutin koordinoimasta tutkimuksesta. Nyt julkaistu tutkimus on jatkoa vuonna 2018 julkaistulle raportille, jonka mukaan vähäinen reippaan ja rasittavan liikkumisen määrä aiheuttaa vuosittain yli 3 miljardin euron kustannukset. Kroonisista kansansairauksista suurin yksittäinen kustannusten aiheuttaja on tyypin 2 diabetes. Se on yhteydessä kolmeen neljäsosaan paikallaanolon ja lähes puoleen liikkumattomuuden terveydenhuollolle aiheuttamista kustannuksista. Yhteensä liian vähäinen liikkuminen ja runsas paikallaanolo aiheuttavat siis noin 4,7 miljardin vuosittaiset yhteiskunnalliset kustannukset.

Paikallaanolon vuosittaiset kustannukset Suomessa /UKK-instituutti
Paikallaanolon vuosittaiset kustannukset Suomessa /UKK-instituutti

Aikuisväestön liiallinen paikallaanolo sekä reippaan ja rasittavan liikkumisen suositusta vähäisempi määrä lisäävät kroonisten kansansairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen ja masennuksen riskiä. UKK-instituutin koordinoiman tutkimuksen mukaan päivittäinen yhteensä yli kahdeksan tunnin istuminen, loikoilu ja makaaminen valveillaoloaikana aiheuttavat noin 1,5 miljardin euron vuotuiset kustannukset.

– Suurin yksittäinen paikallaanolon kustannus syntyy työkyvyttömyyseläkkeiden muodostamista tuottavuuden menetyksistä. Sen kustannus on lähes 700 miljoonaa euroa vuodessa, kertoo UKK-instituutin tutkija Päivi Kolu.

Terveyspalveluiden käyttö ja työikäisen väestön ennenaikaiset kuolemat aiheuttavat kumpikin noin viidenneksen paikallaanolon kustannuksista. Muita kustannusten aiheuttajia ovat sairauspoissaolot ja lääkitys. Katso liite 1 ja kuva 1.

Paikallaanolon lisäksi liikkumattomuus on yhteydessä vähintään 3,2 miljardin euron vuotuisiin kustannuksiin, kun laskelmissa huomioidaan esimerkiksi kroonisista kansansairauksista aiheutuvat terveydenhuollon kustannukset, sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet. Lisäksi laskelmissa on huomioitu liikkumattomuuden vaikutus tuloverojen menetykseen ja maksettuihin työttömyysturvaetuuksiin. Katso liite 1 ja kuva 2.

Tyypin 2 diabetes suurin kustannusten aiheuttaja

Kroonisista kansansairauksista suurin yksittäinen kustannusten aiheuttaja on tyypin 2 diabetes.

– Se on yhteydessä 72 prosenttiin paikallaanolon ja 41 prosenttiin liikkumattomuuden kustannuksista. Vuositasolla tyypin 2 diabetes aiheuttaa reilun miljardin euron kustannukset paikallaanolosta ja noin 390 miljoonan euroa liikkumattomuudesta, summaa UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari.
Laskelmissa on huomioitu myös tyypin 2 diabeteksen liitännäissairaudet. Katso liitteen 1 sivu 2 ja kuva 3.

Suomalaisten paikallaanolon vähentämiseen ja liikkumisen lisääntymiseen tulisi panostaa. Väestön ikääntymisen ja sairastavuuden kasvun seurauksena kustannukset nousevat vuosittain.

– Liikkumattomuuden ja paikallaanolon kustannuksia voidaan hillitä kohdentamalla liikkumiseen kannustavaa elintapaohjausta esimerkiksi tyypin 2 diabetesta ja metabolista oireyhtymää sairastaville, Vasankari korostaa.
Suomalaisen, hiljattain julkaistun intervention tulokset tukevat tämäntyyppisiä panostuksia.

Tutkimus on tehty laajassa yhteistyössä UKK-instituutin, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun, Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likesin ja Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksen kanssa.

Tutkimuksessa on hyödynnetty lukuisia suomalaisia rekistereitä sisältäen tietoa muun muassa terveyspalveluiden käytöstä, ennenaikaisista eläkkeistä, sairauspoissaoloista sekä maksetuista työttömyysturvamaksuista. Liikuntaa ja paikallaanoloa koskevat tiedot perustuvat KunnonKartta 2017 -tutkimukseen sekä Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI) -tutkimukseen.

Tutustu artikkeliin:
Kolu P, Kari JT, Raitanen J, et al. Economic burden of low physical activity and high sedentary behaviour in FinlandJ Epidemiol Community Health Published Online First: 26 April 2022. doi: 10.1136/jech-2021-217998

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

johtaja Tommi Vasankari
UKK-instituutti
tommi.vasankari@ukkinstituutti.fi, p. 040 505 9157

tutkija Päivi Kolu
UKK-instituutti
paivi.kolu@ukkinstituutti.fi, p. 050 564 4220

LASERI-tutkimuksen osalta:
tutkijatohtori Jaana Kari
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
jaana.t.kari@jyu.fi, p. 040 623 4336

Kuvat

Paikallaanolon vuosittaiset kustannukset Suomessa /UKK-instituutti
Paikallaanolon vuosittaiset kustannukset Suomessa /UKK-instituutti
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

UKK-instituutti
UKK-instituutti
Kaupinpuistonkatu 1
33500 TAMPERE

03 282 9111https://ukkinstituutti.fi

Tutkitusti terveellistä ja turvallista liikkumista

UKK-instituutti on terveys- ja liikunta-alalla toimiva yksityinen tutkimus- ja asiantuntijakeskus, joka sijaitsee Tampereella. UKK-instituutin tehtävänä on edistää väestön terveyttä ja toimintakykyä lisäämällä terveysliikuntaa ja vähentämällä liikkumattomuutta, liikuntavammoja ja vapaa-ajan tapaturmia.

Mittaamme säännöllisin väliajoin eri väestöryhmien fyysistä aktiivisuutta ja kuntoa. Kehitämme kustannusvaikuttavia toimintamalleja terveellisen liikkumisen edistämiseen. Ennaltaehkäisemme ja vähennämme kaatumisia sekä liikunta- ja urheiluvammoja tutkitusti tehokkailla menetelmillä. Tuotamme tietoa liikkumisen yhteiskunnallisesta merkityksestä päätöksenteon tueksi.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta UKK-instituutti

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme