Paikallinen sopiminen ei etene ilman luottamusta
- Tulokset vahvistavat näkemyksiämme paikallisen sopimisen keskeisestä ongelmasta, jossa osapuolten neuvotteluasema on kaikkea muuta kuin tasapainossa. Sen saavuttaminen edellyttää todellista harppausta luottamuksen kasvattamisessa, muussa tapauksessa ollaan tilanteessa, jossa vahvempi osapuoli luo yksipuolisesti unelmiensa työelämän, sanoo edunvalvontajohtaja Ville-Veikko Rantamaula. - Kun puntit eivät ole tasan neuvotteluasetelmassa ja koko järjestelmä on murroksessa, parhaiten työpaikkakohtaista sopimista edistetään edelleenkin työ- ja virkaehtosopimusten avulla, Rantamaula jatkaa.
Tutkimuksen vastaajista noin 42 prosentin mielestä työlainsäädännöstä voisi poiketa pelkästään työ- tai virkaehtosopimuksella. Lisäksi lähes 40 prosenttia katsoi, että paikallisessa sopimisessa henkilöstöä pitäisi edustaa työ- tai virkaehtosopimukseen perustuva henkilöstön edustaja. Koko henkilöstön yhdessä sopijaosapuolena näkee vain vajaa 12 prosenttia vastaajista.
- Nykyisellään henkilöstöä edustaa työpaikoilla osaava ja asioista perillä oleva luottamusmies, jolla on myös mahdaatti sopia asioista oman henkilöstöryhmän puolesta, muistuttaa Rantamaula. - Jos jatkossa tästä poiketaan esimerkiksi metsä- tai teknologiateollisuudessa, on varsin mielenkiintoista nähdä, millä menettelyllä vaikkapa työaikajoustoista tai palkoista sovitaan yksilötasolla sekä koko henkilöstöryhmän osalta, Rantamaula pohtii.
Valtakunnallisella tasolla vastaajien mielestä pitäisi sopia muun muassa vuosilomista, työajasta, matka-ajan korvaamisesta, sairausloman palkallisuudesta, isyys- ja äitiysvapaan palkallisuudesta, lomarahasta, palkankorotuksista sekä minimipalkasta. Työ- tai virkaehtosopimus ja järjestäytyminen nähdään vahvasti paikallisen sopimisen mahdollistajana.
- Työpaikkatason sopimiselle nähdään vahva rooli esimerkiksi työterveyshuoltoon, osaamisen kehittämiseen sekä henkilökohtaisen palkan määräytymisperusteista sopiessa, kertoo Rantamaula. - Paikallisen sopimisen lisäämisellä ei kannata romuttaa toimivia mekanismeja, mutta sille on sijansa ja se edellyttää kaikilta osapuolilta osaamisen kasvattamista työpaikkatason sopimisesta ja määrätietoista luottamuksen rakentamista, Rantamaula summaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ville-Veikko RantamaulaEdunvalvontajohtaja
Puh:040 832 66 82ville-veikko.rantamaula@tradenomi.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta

Ratavartijankatu 2 (A-porras, 6.krs)
00520 HELSINKI
020 155 8800 (vaihde)http://www.tradenomi.fi
Olemme tulevaisuuteen katsova, maailman parhaan työelämän ja osaamisen puolesta vaikuttava yhteisö, jonka voima tulee tradenomien monipuolisesta osaamisesta. Olemme sitä, mitä jäsenemme erilaisissa uratilanteissa tarvitsevat: opintojen ja työelämän virkistäjä, mentori, manageri ja tarvittaessa puolustajakin.
Toimimme ja viestimme käytännönläheisesti, kunnianhimoisesti ja pilke silmäkulmassa. Niin kuin tradenomit yleensäkin. Muiden korkeakoulutettujen tavoin olemme järjestäytyneet Akavaan ja meitä on lähes 33 000 yhteisössämme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tradenomit
Osa-aikainen opintovapaa tukemaan osaamisen kehittämistä26.4.2025 11:55:00 EEST | Tiedote
Työikäisten osaamisen kehittämiseen tarvitaan lisää työkaluja muun muassa lakkautetun aikuiskoulutustuen tilalle. Monella asiantuntijalla olisi halua ja tarvetta kehittää omaa osaamistaan, mutta nykyisellään opintovapaa ei mahdollista opiskelua työn ohessa. Tradenomit esittää ratkaisuksi osa-aikaista opintovapaata sekä kouluttautumista henkilöstöeduksi.
Tradenomien palkat nousivat maltillisesti7.3.2025 11:29:21 EET | Tiedote
Työttömyyden kasvu heijastui tradenomien luottamukseen työelämää kohtaan, mutta ansiot kuitenkin nousivat hienoisesti. Vuotuisen jäsentutkimuksemme mukaan tradenomien keskipalkka nousi viime vuonna 1,5 prosenttia verrattuna aiempaan vuoteen. Keskipalkka on nyt 4412 euroa kuukaudessa. Maltillisesta ansiokehityksestä huolimatta tradenomien ostovoima pysyi ennallaan, kun edellisvuonna se laski rajun inflaation vuoksi.
Kunnat eivät kehity ilman osaavaa henkilöstöä18.2.2025 13:36:53 EET | Tiedote
Kunnat ja hyvinvointialueet tarvitsevat osaavaa henkilöstöä tuottaakseen laadukkaita palveluja kuntalaisille. Ne ovat myös kasvavia tradenomien ja muiden amk-tutkinnon suorittaneiden työllistäjiä. Valitettavan usein rekrytointitilanteissa vanhentuneet kelpoisuusvaatimukset rajoittavat osaavan väen hakeutumista avoinna oleviin tehtäviin. Kunnat ja hyvinvointialueet voivat varsin itsenäisesti päättää virkojen ja työsuhteiden kelpoisuusehdoista, poislukien lailla säädettävät tehtävät, kuten lääkärit ja opettajat.
Ammattikorkeakouluja pääomitettava25.11.2024 14:56:13 EET | Tiedote
Akava esitti tänään korkeakoulujen pääomittamista kahdella miljardilla eurolla osana kasvutoimia. Tradenomit tukee esitystä ja edellyttää, että pääomittamisen on tapahduttava tasavertaisesti korkeakoulusektorin sisällä. Pääomittaminen ei myöskään saa korvata korkeakoulujen perusrahoitusta.
YAMK-tutkinto koetaan laadukkaaksi, mutta tunnettuus vaatii yhä työtä8.11.2024 09:01:48 EET | Tiedote
Suurin osa Tradenomi YAMK-tutkinnon suorittaneista tai sitä opiskelevista uskoo tutkinnon edistävän oman osaamisen lisäksi myös työuralla etenemistä. Tutkinnon laatu koetaan hyväksi, mutta sen tunnettuus kaipaa edelleen parantamista. Tutkintonimikkeen vaihtamiseen muotoon Maisteri (AMK) suhtautuu myönteisesti valtaosa Tradenomien jäsenistöstä ja ennemmistö muusta väestöstä. Tiedot selviävät Tradenomien teettämästä kyselystä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme