Paikkoja on auki, etsitään tekijät! -tilaisuudessa etsittiin rohtoja työvoimapulaan

Hankkeessa on koottu ja hyödynnetty dataa aiempaa laajemmin, jotta kuva työvoiman tarjonnasta ja kysynnästä eri alueilla ja eri aloilla olisi mahdollisimman ajantasainen. Tieto auttaa täsmentämää käsitystä siitä, onko kyse työvoimapulasta, osaamisvajeista vai kohtaanto-ongelmista, ja miten paljon työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa Suomi tarvitsee.

Raportti kokoaa yhteen Työvoimatiekartta-hankkeen ammatti- ja aluekohtaiset tulokset ja esittelee ratkaisuehdotuksia, joilla työvoiman saatavuutta voitaisiin parantaa. Raportti jakaa ammatit työvoimapula-, kohtaanto-ongelma- ja ylitarjonta-ammatteihin ja arvioi, että kohtaanto-ongelman kasvu selittyy merkittäviltä osin epätyypillisten työsuhteiden lisääntymisellä. Epätyypillinen työsuhde on virallisissa yhteyksissä kuultu termi, joka tarkoittaa muita kuin kokopäivätyötä tekevien kokoaikaisia työsuhteita. Näihin kuuluu mm. osa-aikatyö, määräaikaisen työsopimuksen perusteella tehtävä työ, kotona tehtävä työ, freelancetyö ja työvoiman vuokraukseen perustuva työ.

Tärkeintä olisi vauhdittaa siirtymiä ylitarjonta-aloilta pula-aloille koulutuksen avulla

”Avoimien työpaikkojen määrä on ennätystasolla. Työ- ja elinkeinoministeriön selvitysten mukaan rekrytointeja tehneistä työnantajista jopa 50 prosentilla on ollut vaikeuksia löytää tarvitsemaansa työvoimaa ja noin kolmannes ei ole löytänyt kaikkiin työsuhteisiin sopivaa tekijää. Toisaalta myös työllisyys on koronan jälkeen kasvanut nopeasti ja hallitus on  saavuttanut tavoitteensa 74,1 prosentin työllisyysasteesta (aiemmalla mittaustavalla 75 prosenttia)”, kertoi ministeri Tuula Haatainen mutta korosti samalla, että työttömiä työnhakijoita on silti edelleen paljon. Tämä kertoo, että työpaikkojen ja työntekijöiden kohtaantoon liittyy pulmia.  

Työvoimatiekartta-hankkeen tulosten mukaan Kaakkois-Suomessa työvoimapulaa on erityisesti sote- ja ICT-alan osaajista. Kohtaanto-ongelmia, jolloin sekä avoimia paikkoja että työttömiä työnhakijoita on ammatissa tavallista enemmän, taas on eniten seuraavissa ammateissa: avustavat keittiötyöntekijät ja kiinteistöhuollon työntekijät.  Eniten ylitarjontaa on tulosten mukaan seuraavissa ammateissa: myyjät ja yleissihteerit. Matala ansiotaso ja epätyypillisten työsuhteiden korkea osuus yhdistää kohtaanto-ongelma-ammatteja.

Työvoiman saatavuutta voisi kuitenkin helpottaa erityisesti toimilla, jotka vauhdittavat työvoimasiirtymiä ylitarjonta-ammateista työvoimapula-ammatteihin ja tukevat kohtaannon parantamista.  Ratkaisua tähän tarjoaa esimerkiksi Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus JOTPA, joka edistää työikäisten osaamisen kehittämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta.

Ministeri Haatainen: Muutos on pysyvää ja osaamisen kehittäminen on keskiössä

Resilienssillä, eli kyvyillä sopeutua muutoksiin, on ministeri Haataisen mielestä tärkeä rooli niin yksilön kuin organisaatioidenkin menestymisen ja hyvinvoinnin kannalta. Osaamisen kehittäminen ja sitä kautta osaavan työvoiman saatavuus koskettaa sekä nuorisoastetta, että myös jo työelämässä olevia henkilöitä.

Toimintansa aloittaneet hyvinvointialueet ratkovat parhaillaan monia käytännöntason työn sujuvuuden haasteita, ja näissä on onnistuttu monilla alueilla hyvin. TE2024-uudistuksessa on mahdollista hyödyntää myös näitä kokemuksia, ja on tärkeää olla ajoissa liikkeellä valmistelun osalta. “Tärkeintä on huolehtia ihmisestä ja siinä myös työhyvinvoinnilla on suuri merkitys”, ministeri korostaa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää vaikeimmin työllistyvien ja työuran myöhemmässä vaiheessa olevien palvelujen tukeen työelämässä.

TE-palvelut siirtyvät kunnille 1.1.2025. Uudistuksen tavoitteena on palvelurakenne, joka edistää parhaalla mahdollisella tavalla työntekijöiden nopeaa työllistymistä ja lisää työ- ja elinkeinopalvelujen saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta. “Alueellisessa yhteistyössä eri hallinnonalojen keskinäinen vuoropuhelu ja yhteistoiminta ovat keskiössä, jotta palveluista muodostuu käyttäjän näkökulmasta sujuva kokonaisuus”, korosti Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka keskusteluissa ministeri Haataisen kanssa. Nyt eletään siirtymäaikaa, ja se pitää ministerin mukaan hyödyntää, jotta TE-palveluilla ja hyvinvointialueilla on paras mahdollinen valmius toimia yhdessä 1.1.2025.